keskiviikko 28. elokuuta 2013

Miksi kaikki läppärit ovat 16:9 kuvasuhteella?

Luulin, että seitsemän vuotta vanha Thinkpad-läppärini olisi jo ansainnut eläkepäivänsä, mutta uutta kirjaa tehdessäni jouduin kutsumaan sen takaisin palvelukseen. Uusi ultrabook on kyllä ihanan kevyt ja siinä on mahtava akkukesto, mutta laajakuvaista 16:9 näyttöä ei vain ole tarkoitettu työntekoon.

Leveä näyttö sopii mainiosti videoiden katseluun, mutta oikeissa töissä siitä on vain haittaa. Isoilla monitoreilla laajakuva toimii, koska pinta-ala riittää ohjelmien ajamiseen rinnakkaisissa ikkunoissa. Leveästä tilasta on hyötyä myös kuvankäsittelyssä ja ohjelmissa, joihin liittyy painikepaletteja ja muita apuvälineitä.

Läppäreissä tilanne on toinen. Pienen näytön korkeus jää 16:9 suhteessa epäkäytännöllisen matalaksi.

Ja mikä ällistyttävintä: vaihtoehtoja ei ole. Kukaan ei enää valmista perinteisiä 4:3 paneeleita! Näin kertoi suuren pc-valmistajan edustaja eilen, kun ihmettelin miksi heidänkin uutuusmalleissaan on vain 16:9 näyttöjä.

16:9 näyttö on yksi naula lisää Microsoftin Surface-tabletin arkkuun. iPad ja Android ovat tässä suhteessa parempia, sillä niitä voi käyttää yhtä hyvin vaaka- kuin pystyasennossakin. Surface toimii käytännössä vain vaaka-asennossa, ja silloin se sopii huonosti esimerkiksi tekstinkäsittelyyn tai nettisurffaukseen.

Huomaa, ettei kuvasuhteen muuttuminen vaikuta näytön pinta-alaan (tarkennus tähän kommenteissa). Kolmentoista tuuman näyttö on kolmetoista tuumaa; se vain jakautuu eri tavalla. Blogiohjelma skaalaa kuvat leveyden mukaan, joten laajakuvanäyttö vaikuttaa pienemmältä, vaikka molempien pystyresoluutio on lähes sama (1050 vs. 1080 pikseliä).

Tässä kuva vanhan 13-tuumaisen Thinkpadin 4:3 näytöltä (1400x1050 pikseliä):

4:3 näytölle mahtuu 46 tekstiriviä.
Tässä vastaava kuva uuden 13-tuumaisen 16:9 ultrabookin näytöltä (1920x1080 pikseliä):

16:9 toimii tekstinkäsittelyssä huonosti. Näyttöön mahtuu 36 riviä.
LibreWriter hyödyntää 16:9 näytöllä vain puolet tilan leveydestä. Molemmissa fontiksi on valittu 12 pisteen Times New Roman ja zoomaustasoksi 100 prosenttia.

Myös useimmat web-sivut on suunniteltu pikemminkin korkealle kuin leveälle näytölle. Usein leveys jää kokonaan hyödyntämättä. Hesari tekee poikkeuksen, mutta senkin aloitussivu sopii paremmin 4:3 kuin 16:9 näytölle:

Lähes kaikki web-sivut on suunniteltu vieritettäväksi pystysuunnassa.

16:9 näytön leveys jää hyödyntämättä.
Tässä tapauksessa voi sanoa, että wanhassa vara parempi -- ainakin, jos koneella on tarkoitus kirjoittaa tai surffata netissä. Ilmeisesti asia on jossain määrin sukupolvikysymys, sillä Popular Sciencen kirjoituksen kommenteissa on paljon myös 16:9 -kokoa puolustavia kommentteja.

28 kommenttia:

  1. Ei kaikki läppärit ole 16:9... varsinkin yrityssarjastossa löytyy useitakin läppäreitä 16:10 kuvasuhteella. Tämä on lähes 4:3... Korkeampia ja hieman kapeampi.

    This is a list of common screen resolutions with the 16:10 aspect ratio.


    Name

    Dimensions

    Diagonal screen size

    WXGA 1280×800 13–15 in (33–38 cm)
    WXGA+ 1440×900 13–19 in (33–48 cm)
    WSXGA+ 1680×1050 15–22 in (38–56 cm)
    WUXGA 1920×1200 17–28 in (43–71 cm)
    WQXGA 2560×1600 27–30 in (69–76 cm)

    Näissä resoluutiot on hieman tavallisuudesta poikkeavia mutta kuulostavat varmaan tutuilta. Esim resoluutio 1680*1050 on hyvinkin pöytäkoneissa käytössä. HD resoluutiot (16:9) taas loistavat poissaolollaan. Leffoissa näkyy mustat raidat ylhäällä ja alhaalla.

    Olisiko tässä ratkaisu?

    VastaaPoista
  2. Eli siis jos ajattelet tekstinkäsittelyllisesti 16:10 resoluutiota jossa vaakapikseleitä on 1680 * pystypikselit 1050 niin kyllähän tämä huomattavasti enemmän kuulostaa 4:3 lähempänä kuin HD resoluution 16:9 kuvasuhteen 1920 vaakapikseliä suhteessa vain 1080 pystypikseliin joita siis on vain muutamakymmentä enemmän pystypikseleitä kuin mitä tuossa 16:10 resossa. Eikös kuulostakin korkeussuunnan suosimiselta???

    4:3 resoluution huono puoli oli myös surkea pikselimäärä. Vastinehan olisi klassinen 1280 vaakapikseliä suhteessa 960 pystypikseliin eli siinä pikseleitä on taas vaakasuunnassa vain muutamiakymmeniä vähemmän kuin 16:9 ja 16:10 näytöissä. Mutta tosiaan 16:10 ei ole enää niin leveä kuin mitä 16:9. Eli sinun pitää löytää jostain läppäri resoluutiolla 1680 * 1050...

    Toinen etu hieman leveämmästä näytöstä läppärissä on numeronäppäimistön mahdollistuminen erikseen. 4:3 näyttö on niin kapea, että jos ruutu ei ole järjettömän iso (eikä ne ollu), niin sillon erillinen numeronäppäimistö kirjainnäppäimistön koon kärsimättä olisi täysin mahdottomuus. Eli 16:10 on jo sen verta sen parisataa pikseliä leveämpi (ja korkeus lähes sama kuin 1280 * 960) ruuduissa.

    Ja näitä niin näyttöruutuja kuin läppäreitäkin löytyy mallistoista vaikka kuinka paljon...

    VastaaPoista
  3. Muutoinkin tälleen jälkeenpäin ajatellen tuossa sun esimerkissäs on jotain pahasti pielessä varsinkin tuossa tekstirivi-vertauksessa. PIKSELEIDEN määrähän on vakio. Niiden pistekoko on lahjomaton. Sulla on thinkpadissa 1050 pistettä ja HD resoluutio on 1080 vaakapikseliä. Siinähän pitäisi melkein mahtua pari tekstiriviä ENEMMÄN 1080 vaakapikseliin. Se on totta että leveyttä menee monta monta monta sataa pikselisaraketta hukkaan mutta korkeus on lahjomaton. Se on uudessa ultrabookissa jopa ISOMPI kuin vanhassa thinkpadissa. Eli tuossa nyt on varmaankin kyse siitä että sulla on ihan eri tekstinkäsittelyohjelma toisessa vanha word ja toisessa jokin ihme mikä lie librewriter. Tällainen vertailu pitäisi tehdä SAMALLA ohjelmalla. On totta että times new roman fontti on varmasti molemmissa sama mutta mistä tiedät mikä on kumpaisenkin käsite sadasta prosentista??? Jokatapauksessa pikselit on lahjomattomia. 12 pt times new romaneja työkalupalkkien korkeudet huomioon ottaen pitäisi mahtua uuteen läppäriin enemmän...

    VastaaPoista
  4. Joskus 1993->XP -aikoihin asti oli mahdollista käyttää laajennettua virtuaalityöpöytää (extended virtual desktop), jolla näytön rajoituksia pystyi kiertamään. Itsellä on ko. työpöytä vielä XP64 työkoneessa: 2x24'(res.3840x2160). -mv

    VastaaPoista
  5. Kaikkialla on jymähdetty tuohon 16:9 suhteeseen ja "full HD 1920x1080" resoluutioon, paitsi yrityssarjalaisissa ja Applella. En ymmärrä miksi tableteissa porukka vaahtoaa tuon 16:9 perään kun 4:3 on huomattavasti käyttökelpoisempi...

    16:10 on järkevä läppärissä ja työpöydällä, mutta resoluutiota saisi olla rutkasti lisää. Läppärissä tuollainen 2560x1600 ja työpöydällä 24" näytöllä 3840x2400. Ja käyttiksen pitää tietysti myös hanskata skaalaus jotta käyttäjä saa halutessaan kirjainkoon ja ikonit itselleen sopivaan kokoon.

    VastaaPoista
  6. "LibreWriter hyödyntää 16:9 näytöllä vain puolet tilan leveydestä."

    Eihän tekstinkäsittelyohjelmaa - tai mitään muutakaan ohjelmaa ole pakko leväyttää täyteen ruudunleveyteen. Itselläni tekstinkäsittelyohjelma on tavallisesti 3/4 ruudun leveydestä. Oikealla puolella kello ja kalenteri (+ muut widgetit) ovat sopivasti koko ajan näkyvissä. Vasemmalla puolella näkyvät usein käytettyjen ohjelmien pikalinkit. Erityisen kätevä leveä näyttö on silloin, kun käytät kahta ohjelmaa rinnakkain (esim. Word ja Excel ovat itselläni usein yhtä aikaa rinnakkain).

    VastaaPoista
  7. Kaikki Applen kannettavat ovat 16:10 kuvasuhteella. Macbook Pro Retina-sarjassa myös resoluutiot ovat tuota aiemman anonyymin kaipaamaa, 2560x1600 13" ja 2880x1800 15".

    4:3 tekee kannettavasta sen verran kookkaan etten ole itse ainakaan asiasta innostunut.

    VastaaPoista
  8. Olikos se Steve Jobs kuka sanoi viimisinä elinhetkinään, että nykynäyttöruudut on surkeita. Näyttötekniikka on täysin jämähtänyt paikoilleen ja resoluutiot on nykymaailman tekniikan huomioon ottaen muinaisia. Sen vuoksihan iPhoneissakin katsotaan resoluution sijaan DPI arvoa. Ja koittavat päästä käyttämukavuudessa tulostinten tasolle. Eli pieneenkin ruutuun ympättiin suuri resoluutio.

    Eli anonyymit ovat ihan oikeassa. Resoluutio ainakin tuplaten isommaksi ja käyttiksiin älykkäät skaalaukset.

    Ja 4:3 saakin olla historiaa ainakin läppäreissä. 4:3 läppärit olivat lähes neliskanttisia lankkuja. Ilkeitä heittää ihan 14" "pikkuläppäritkin" laukkuun (koska olivat isoja rohjoja). Pöytäkoneissa ja tableteissa 4:3 löytyy kyllä ideaa.

    Itselläni on 12,1" HP:n pikkuläppäri jossa resoluutio on 1280 * 800. Tämä on ihan sopiva.

    Pöytäkoneeseen ostin juuri viikko sitten vanhan 16:10 1680*1050 resoluutioisen monitorin tilalle uuden IPS-paneelilla varustetun full hd (1920 * 1080) monitorin. Vanha monitori oli kolme vuotta vanha 22" monitori ja uusi on vain tuuman isompi. 23". Tässä huomaa selvästi, että lisäresoluutiosta on hyötyä. DPI arvo nousi. Teksti huomattavasti miellyttävämpää lukea. Tietysti paneelityypin vaihtuminen TN -> IPS vaikuttaa sekin asiaan. Onneksi nykyisin IPS paneelit alkavat olla kivan hintaisia. Tämäkään maksanut kuin 170 euroa. Muistelen silloin kolme vuotta sitten kun tein monitorivertailuja, niin 21" ips paneelinen maksoi vielä 700 euroa. iPhone on myös ips-paneelilla.

    VastaaPoista
  9. Ja unohdin kirjoittaa aikaisempaan. Jos tosiaan työskentely on pystysuuntaista pääosin, eli nettiselausta, tai tekstinkäsittelyä, niin ainahan voi ostaa PIVOT näytön ja kääntää sen pystyasentoon. 16:9 pivot näytölle pitäisi mahtua A4 asiakirja hienosti kerralla käsiteltäväksi.

    VastaaPoista
  10. Leveällä näytöllä jää pystysuuntaan vähemmän tilaa tekstille kuin kapealla näytöllä, vaikka resoluutio olisi suurempi (kuvassa 1050 vs. 1080). Pelkän resoluution tuijottaminen johtaa harhaan, koska pikselit eivät ole samankokoisia -- 12 pisteen fontti sen sijaan on.

    4:3 = 1,333
    16:9 = 1,778
    16:10= 1,600

    Vertailukuvissa on sama LibreOffice-versio, käyttöjärjestelmä vanhassa koneessa Vista ja uudessa Windows 8, mikä aiheuttaa pienen eron.

    Linkki viitattuun Popular Science -lehden kirjoitukseen: http://www.popsci.com/gadgets/article/2013-02/lets-get-rid-169-laptops-forever

    VastaaPoista
  11. Pitää paikkansa ettei pikselit ole samankokoisia. Mutta MÄÄRÄ on vakio. Jos niitä on 1050 vaakarivejä, niin sitten niitä on. Tai 1080. Tämän varjolla 12 pisteen times new roman rivejä mahtuu muutama enemmän uudessa läppärissäsi mitä vanhassa.

    Siihenhän nyt ei otettu kantaa ollenkaan, että onko se lukukelpoista siinä koossa. 100% zoomaus sitten katsookin hieman sitä näytön kokoa myös leveyssuunnassa.

    Sen vuoksi tuo "rivitesti" on harhaanjohtava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. >Siihenhän nyt ei otettu kantaa ollenkaan, että onko
      >se lukukelpoista siinä koossa.

      12 pisteen fontin pitäisi olla samankokoista molemmilla näytöillä, eihän se muuten ole 12 pisteen fonttia vaan jotain muuta kokoa.

      Ja mitä kokoon tulee, kirjoituksen aihe oli nimenomaan se, mikä on tekstin luettavuus ja käytettävyys. Insinöörinäkökulma ja pikselimäärä ovat tässä sivuseikka.

      Poista
  12. Jotkut vaan eivät tajua pointtia. 4:3 olisi paljon parempi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Työt ja käyttäjät ovat erilaisia, joten pitäisi olla vaihtoehtoja.

      No, Googlella on käytössä uusi 3:2 kuvasuhde: http://www.geek.com/chips/chromebook-pixel-squarish-32-display-1540940

      3/2 = 1,500

      Poista
    2. En tiedä voidaanko puhua "uudesta" 3:2 kuvasuhteesta sillä se oli käytössä Applen Powerbookeissa jo yli 10 vuotta sitten.

      Poista
  13. Pikku kommentti pinta-alaan. Kuvasuhde vaikuttaa pinta-alaan. Jos diagonaali on vakio, niin suurin pinta-ala saadaan kun vaaka- ja pystysivu ovat yhtäsuuret eli kuvasuhteella 1:1. Mitä suurempi kuvasuhde, sitä pienempi pinta-ala. Siis kuvasuhteella 16:9 pinta-ala on pienempi kuin kuvasuhteella 4:3.

    VastaaPoista
  14. Olet oikeassa. Suurin pinta-ala olisi 1:1 näytöllä, mikä vastaa lävistäjän 45 asteen kulmaa kateettiin nähden. Kuvasuhteella 4:3 kulma on 36,8 astetta ja 16:9 suhteella enää 29,4 astetta. Pinta-alat vähenevät vastaavasti 4 % ja 15 % maksimiarvosta.

    Tämä siis liittyy näytön fyysiseen kokoon. Pikselimäärät (resoluutiot) voivat olla jotain muuta.

    VastaaPoista
  15. Ihmettelin tätä samaa seikkaa jo vuonna 2006 tai jotaki, kun olin työskennellyt matkoilla HP Omnibook 6200 -läppärillä (1050 pystyssä) ja sitten alkoi yleistyä nuo "laajakulma" -näytöt 768 pikselin pystytarkkuudella. En voinut sietää niitä, enkä voi vieläkään..

    VastaaPoista
  16. Noh mutta vieläkään ei voi väittää otsikon mukaisesti että KAIKKI läppärit ovat 16:9 kuvasuhteella ja tekstin mukaisesti ettei mitään muuta maailmalla tehdäkkään. Edelleenkin on tämä 16:10 ihan uusimmissa uusissakin läppäreissä vaihtoehtoina. Niinkuin pöytäkoneissakin.

    VastaaPoista
  17. Itsellä on tässä työpöydällä kaksi näyttöä: 4:3 1600x1200 ja 16:10 1920x1200. Ei liene tarvetta sanoa kumpi on ykkösnäyttö ;)

    Laajakuvanäyttö on parempi viihteeseen, surffaamiseen, kuvankäsittelyyn, pelaamiseen, koodaamiseen... mutta puhtaaseen kirjoittamiseen kelpaa kyllä 4:3 ruutukin. Tärkeämpää on kuitenkin pystysuuntainen pikselien määrä. Ei kuvasuhde.

    Enemmän mua ottaa kupoliin nuo 1366x768 reson ruudut. Käsittämättömän pieni reso molempiin suuntiin. Kuluttajan kusetusta.

    VastaaPoista
  18. Sen unohdin sanoa, että kirjoittaessa laajakuvaruudulla reunoihin voi ankkuroida tyylieditorin ja navigaattorin (onnistuu kyllä tarpeeksi isolla 4:3 ruudullakin). Nämä siis LibreOfficessa. Microsoftin työkaluista en tiedä.

    VastaaPoista
  19. Calligra-suiten writerissä ongelma on huomattu ja siirretty kaikki säätimet päältä sivulle. Ratkaisu on loistava ja usein tuleekin raakaversio kirjoitettua sillä ja siirrettyä johonkin muuhun softaan loppukäsittelyä varten.

    Calligra ei vielä ominaisuuksiltaan riitä ainoaksi tekstinkäsittelijäksi, mutta kannattaa laittaa seurantaan!

    VastaaPoista
  20. 13-tuuman 16:9 - läppäreissä näytön fyysinen korkeus on minunkin mielestäni turhan matala, 14-tuuman läppäreissä se alkaa olemaan ok, 15-tuuman läppäreissä näytön fyysinen korkeus on jo ihan riittävä työntekoon mielestäni. 13-tuumaisessa olen käyttänyt resoa 1600x900, joka on tarkkuutena ihan riittävä mutta näyttö vain tuntuu liian pieneltä, 14-tuumaisessa sama reso ja näyttö alkaa tuntumaan jo mukavammalta, 15-tuumaisessa reso 1920 x 1080 on hyvä enkä kaipaa myöskään suurempaa näytön korkeutta.

    VastaaPoista
  21. eiköhän näytön haluttu resoluutio ja kuvasuhde riipu pääasiassa siitä mihin sitä käytetään. esim karttaohjelmissa olis kiva nähdä joka suuntaan yhtä paljon, kun taas esim toimintapeleissä horisontaalisuuntaan suurempi näkyvyys on varmasti kiva juttu.
    julkaisutoiminnassa taas pivot näyttö voi olla paras.
    eli kä olis ihan kiva jos kaikille sais kohtuuhintaan sellasen näytö joka olis tarkoitukseen paras mahdollinen

    VastaaPoista
  22. Samaa mieltä. Erityisesti ärsyttää työläppäri jossa 13" ruutu ja 768 pikseliä pystysuunnassa. Siitä niukasta pikselimäärästä MS Officen (tai Autocadin) ribbon rivistö vie suunnilleen viideosan. Windows (7) tehtäväpalkin olen heittänyt reunaan jo aikaa sitten, valitettavasti Officessa ei pysty samaa tekemään.

    VastaaPoista
  23. Onneksi pöytäkoneen voi räätälöidä oman mieltymyksen mukaiseksi. Olen käyttänyt perinteisen kuvasuhteen näyttöä yli 20 vuotta ja tottunut siihen. Esimerkiksi tekstiä kirjoittaessa laajakuvanäytölle saisi kaksi sivua vierekkäin mutta se tuntuu omasta mielestäni todella oudolta enkä ole siihen tottunut.

    Kuukausi sitten näyttö hajosi ja ostin vastaavan tilalle. Uusina perinteisen kuvasuhteen näytöt ovat kohtuuttoman kalliita ja niitä ei kaikissa kaupoissa myydä. Päädyin käytettyyn 19" näyttöön ja olen tyytyväinen siihen. Myös peleistä löytyy edelleen 1280x1024 tarkkuudet. MacGyverin ja Simpsoneiden katsomiseen ja Commander Keenin pelaamiseen jne näyttö on täydellinen.

    VastaaPoista
  24. Lisään vielä että pari kaveria vinoilee silloin tällöin että miksi minun näyttö on neliö ja milloin siirryn laajakuva-aikaan mutta sanon aina että minun pöydälle ei laajakuvanäyttöä tule.

    VastaaPoista
  25. Petteri. Olen täysin samaa mieltä kanssasi. Ongelma tulee esiin nimenomaan läppäreissä, joissa ruudun pinta-ala on pienempi. Pöytänäytöissä myös laajakuvanäyttö on yleensä riittävän korkea.
    MS Office -ohjelmien uusissa versioissa, erityisesti Wordissa, asiaa pahentaa vielä ohjelmien ylälaitaan lisätty 'ribbon'-tauhka.

    Valokuvien katselussa ja käsittelyssä pitäisi muistaa, että osa kuvista otetaan vertikaaliasennossa. Laajakuvanäyttö ei todellakaan loista näissä.

    Suuren yleisön kommentit 'ruudun ylä- ja alalaitaan jäävistä mustista palkeista' ovat käsittämättömiä. Oikeastaan vain uudempi tv-materiaali ja osa elokuvista on tehty tuolla kuvasuhteella. Vanhempi tv-materiaali ja kaikki isommat elokuvat on tehty jollain muulla kuvasuhteella. Niiden näyttäminen oikein ja kokonaisuudessaan jättää joka tapauksessa mustat reunat ruudun johonkin laitaan. Jos ei jätä, kuvainformaatiota on leikattu pois tai kuvaa vääristetty.

    VastaaPoista