Vuosien varrella olen kokeillut erilaisia tapoja tiedostojen säilyttämiseen. Aluksi olivat levykkeet, sitten poltin tiedostoja rompuille, sitten tulivat usb-muistitikut ja lopulta pilvi. Kaikissa on omat hyvät ja huonot puolet.
Käytännössä paras tapa suurten tiedostomäärien tallentamiseen on ollut käyttää tavallisia kiintolevyjä. Levyt ovat edullisia ja tieto säilyy vuosia. Levy on kuitenkin kytkettävä tietokoneeseen, mikä vaatii kannen avaamista ja kytkentöjen kanssa sähläämistä. Vanhat biosit eivät myöskään tue yli kahden teran levyjä.
Toinen tapa on usb-kelkka, joita itsellä on ollut varmaan tusina. Ne ovat muuten käteviä, mutta siirtonopeus jää alhaiseksi eikä SMART-tieto kulje usb-väylän yli, joten levyn kuntoa tai käyttötuntien määrää ei pysty seuraamaan. Jos levy on vieraasta käyttöjärjestelmästä (kuten NAS-asemasta), Windows ei välttämättä pysty osioimaan tai alustamaan sitä.
Usb-tikut voivat olla ikävä yllätys. Ellei niitä käytetä, varaus häviää ajan myötä ja vuosien päästä kaikki tikun tiedostot eivät enää avaudu.
Arkiset työtiedostot olen säilyttänyt lähiverkon jaetulla levyllä, mutta siinäkin on ongelmansa. Olen huomannut joidenkin kuvatiedostojen vioittuneen ilmeisesti luku- tai kirjoitusvirheiden seurauksena. Tieto lukuvirheistä ei kuitenkaan välity työasemalle, joten vioittuneet tiedostot ovat päässeet varmuuskopioille asti eikä virheetöntä versiota enää ole saatavilla.
Tämä on käsittämätön rajoitus Windowsissa. Jos levyasema tuottaa lukuvirheen, tieto tallentuu lokiin (Tapahtumienvalvonta), mutta siitä ei anneta välitöntä ilmoitusta käyttäjälle. Siksi virheet voivat jäädä havaitsematta.
Viimeksi olen perehtynyt NAS-maailmaan. Erillinen tallennusasema tarjoaa monia etuja: RAID-tekniikka mahdollistaa vikaantuneen levyn vaihtamisen lennossa. RAID myös lisää kirjoitus- ja lukunopeutta, koska levyjä luetaan vuorotellen ja tieto hajautetaan useammalle levylle (RAID 5).
Vuosien varrella itselle on kertynyt kymmeniä käytöstä poistettuja 0,5-4 teratavun levyjä, jotka kyllä toimivat vielä, mutta ovat sen verran käytettyjä, että saattavat pettää milloin tahansa. NAS-asema riittävällä redundanssilla mahdollistaa levyjen hyödyntämisen tappiin asti.
 |
| Yleiskuva selaimella toimivasta hallintaohjelmasta. |
Olen käyttänyt Synologyn pieniä NAS-malleja, mutta yritys rajoitti tukensa vain hyväksyttyihin levymerkkeihin, mikä ei käynyt minulle. Viiden levyn QNAP TS-932 osoittautui sitä vastoin mainioksi hankinnaksi käytettynä. Tavallisten RAID-ominaisuuksien lisäksi siinä on mm. seuraavia lisäominaisuuksia:
- Hälytykset sähköpostiin tai tekstiviestillä levyn täyttymisestä, mahdollisista virheistä, ylikuumenemisista tms.
- Ajastettava levyn kunnon automaattinen tarkistus (SMART, tiedostojen tarkistus, SSD trim ym)
- SSD-levyjen käyttö luku- ja kirjoitustoimintojen nopeuttamiseen (4 SSD-paikkaa)
- Snapshot-varmistukset (vain muuttuneet kohdat tallennetaan)
- Automaattinen varalevyn käyttöönotto, jos neljän levyn RAID 10 sitä vaatii
- Disk Analyzer -palvelu, joka vertaa levyjen käyttötietoja muiden käyttäjien samanlaisiin levyihin ja pystyy ennakoimaan hajoamista
- Kunnollinen NAS-asema on vähintään 500 euron investointi (+levyt)
- RAID ei ole varmuuskopio, se tarvitaan jatkossakin erikseen (toinen RAID tai netin yli yksittäiselle levyasemalle jossain muualla)
- Kaikki muutosoperaatiot (levyn vaihto, RAID-tason muutos) kestävät ikuisuuksia (no, 4-12 tuntia), vaikka asemassa ei edes olisi tiedostoja
- Levyjen kapasiteetista menee osa hukkaan, elleivät kaikki ole samaa kokoa (ja tietenkin RAID itsessään vie merkittävän osan kapasiteetista (25-50 %), turvallisuudella on hintansa)
- Älä tyydy yhden gigabitin verkkoliitäntään - vaikka 2,5G tuntuu nyt liioittelulta, se on helppo valjastaa käyttöön ja 10 G antaa jo vähän kasvuvaraakin (valitettavasti 2.5G nopeus nostaa heti hintaa, koska NAS lasketaan jo yritysmalliksi, kymppigigaisesta puhumattakaan)
- Hanki malli, jossa on vähintään neljä levypaikkaa
- Hanki yksi ylimääräinen levy valmiiksi; jos levy hajoaa, sen vaihtamisella on kiire
- Älä osta levyjä kerralla tai ainakaan samaa mallia, koska jos ne ovat samaa erää ne myös hajoavat ajallisesti lähekkäin
- Varmista, että kaikki levyt käyttävät 6 Gbit/s nopeutta (yhden 3 Gbit/s hidastaa kaikkia muitakin)
- Harjoittele vaihtoa etukäteen, jotta osaat toimia kun tilanne tulee eteen
Tulevaisuus on SSD-levyjen, mutta nekään eivät ole ikuisia. Työasemakäytössä niiden lukuvirheet menevät ohi silmien ja ne havaitaan vasta, kun on liian myöhäistä. Isojen levyjen kapasiteetti maksaa vielä liikaa.
Unelmana on pienikokoinen NAS-asema pelkillä ssd-levyillä, jolloin yhdistyvät äänettömyys, nopeus ja kestävyys. Varsinkin Apple Mini -käyttäjät ovat panostaneet tähän vaihtoehtoon, koska Apple Minin sisäinen levy on pieni ja kallis. Nopea Thunderbolt tai 10 G Ethernet siirtävät dataa aivan kuin ulkoinen levy olisi koneen oma.
Juuri nyt sekä mekaaniset että ssd-levyt ovat kiven alla ja hinnat pilvissä datakeskusbuumin vuoksi. Siksi mahdollisuus hyödyntää nurkissa lojuvia vanhoja levyjä perinteisellä NAS-asemalla on erityisen houkutteleva. Puhdasta ssd-aikaa odotellessa.
Seuraavissa postauksissa muutamia mittauksia Qnap TS-932PX -asemasta.
Jos levyjä on 5 tai enemmän ja laatu sanotaanko kirjavaa, suosittelisin suoraan RAID6:tta (RAID5 + hot spare *ei* ole sama asia). RAID6 kestää yhden levyn hajoamisen ilman että systeemi edes hidastuu, toisen levyn hajoamisen jälkeen alkaa hidastumaan mutta toimii vielä. Kolmen levyn yhtäaikainen hajoaminen on jo kohtuullisen epätodennäköistä.
VastaaPoistaJos levyjä on erikokoisia, voi olla mahdollista perustaa vaikkapa suurempien levyjen kesken oma, erillinen RAID-volume. Riippuu toteutuksesta. Eli jos on vaikka 4+4+6+6+6 TB:n levyjä, niin perustetaan ensin kaikken levyjen yli menevä 12 teran RAID 6 (tai 16 teran RAID5) joka lohkaisee 4 teraa jokaiselta levyltä, ja sitten toinen neljän teran RAID5 joka käyttää kolmelta levyltä yli jääneen tilan.
Ransomwarejen ja vaikka vahinkodeletointien varalta versioiva tiedostojärjestelmä on myös hyvä bonus.
RAID6 on turvallisin valinta, mutta se "tuhlaa" myös eniten levytilaa. Esimerkiksi viisi yhden teran levyä jättää kapasiteetiksi vain kolme teraa, ja jos haluaa käyttää snapshoteja niin nettotila hupenee entistä enemmän. Lisäksi RAID6:n alustaminen kestää todella pitkään, joskin se täytyy tehdä vain kerran.
VastaaPoistaKaksi erillistä RAID-järjestelmää olisi näppärä, yritin itse perustaa RAID0-aseman vain ssd-levyille (olisi ollut nopea!) ja RAID5:n mekaanisille levyille, mutta se ei näyttänyt tässä mallissa onnistuvan.
On tullut uran aikana huomattua, että ongelma ei ole välttämättä itse levyjen hajoaminen vaan ongelma on sen halvimman mahdollisen kiinalaisen emolevyn hajoaminen NAS:n sisällä. Joka siis tuhoaa myös RAID-datan, joka yhdistää levyjen datan - eli mitään ei ole tehtävissä kun "osoitekartta" on tuhoutunut. Kustannussyistä en suosittele käyttämään NAS-laitetta RAID-varmuuskopiointiin. Siinä menee kallista levytilaa vain hukkaan. Ennemmin suosittelen käyttämään varmuuskopiointiin kokonaan erillistä laitetta (vaikka NAS:n kytkettyä isokokoista ulkoista kiintolevyä, mutta vain yhdellä osiolla, ilman RAID:a). Täysin eri asia on kunnolliset RAID-serverit, joiden komponentit on huomattavasti laadukkaampia. Eikä se NAS-laitteessa ongelma ole softassa, eikä edes kiintolevyissä itsessään. Se on se itse laitteen "älykkyys", se on halvinta mahdollista.
VastaaPoistaNAS-varmuuskopioinnissa pitää huomioida myös se, että se ei suojaa tulipaloilta sun muilta. Eli siksikin suosittelen vaikka ulkoista kiintolevyä, koska sen voi viedä kiinteistön ulkopuolelle jemmaan. Pilvipalveluita voi käyttää reaaliaikaiseen varmuuskopiointiin näppärästi. Onedrive, Google Drive tai iCloud hoitaa jatkuvan synkronoinnin ja muita metodeja voi käyttää varmuuskopiointiin siltä varalta jos pilvipalveluiden kanssa tulee ongelmia (nykyisin yleisin ongelma on pääsyn estyminen itse tilille). Näitä kopioita ei kuitenkaan tarvitse tehdä joka päivä. Kerta kuukaudessa "vedos" riittää ihan hyvin jo turvaamaan aika varmasti digitaalisen "elämän". Kuitenkin, pilvipalveluistakin asiat pitää kopioida talteen. Esimerkiksi iCloudin kuvat saa kätevästi kopioitua applen kuvat-ohjelmalla (macissa) "vie-toiminnolla", joka ottaa haluamat kuvat tai vaikka ihan kaikki kerralla ja kopsaa ne suoraan siirtokovolle täysinä raaka-kuvina.
SSD-levyistä piti kirjoittamani vielä, että nehän on aivan erinomaisia laitteissa joissa tarvitaan nopeaa datansiirtoa jatkuvasti. Eli nämä on erinomaisia laitteita käyttöjärjestelmä-levynä ihan kaikissa laitteissa. Pelilaitteissa tarvitaan isoa siirtonopeutta pelkästään jo massiivisten pelikarttojen lataamiseen ram-muistiin. Siinä se sitten olikin SSD:n autuus. Varmuuskopinnissa ja varsinkin pitkäaikaisessa arkistoinnissa SSD on erittäin vaarallinen kapine. Suurin ongelma on tietysti se, että toisin kuin mekaaninen kiintolevy, SSD ei etukäteen varoittele hajoamisestaan. SSD:ssa myös on sama ongelma kuin NAS:kin, eli emolevykin voi hajota, eikä vain data-taltio. Mutta suurin ongelma on "bit rot", joka alkaa tapahtumaan hyvinkin nopeasti SSD:issa jos ovat pitkän ajan ilman sähköä. Myöskin SSD:ita ei voi laittaa kovin täyteen, jotta sisäinen huolto "garbage collection" toimii. HDD kiintolevyt on itse asiassa virallisestikin se nykyaikainen valinta pitkäaikaiseen arkistointiin. HDD yleensä ilmoittaa etukäteen jo hajoamisestaan oudoilla uusilla äänillä. Samoin HDD:n levyjen pinnastakin voi hätätapauksessa kaivaa dataa, jos se hajoaa. HDD:n voi laittaa täysin täyteen. Eikä tarvitse "virkistyssähköä", eikä ole mitään garbage collectioneja.
VastaaPoistaOlen esimerkiksi korjannut monia PS5 pelikonsoleita, joita tenavat ei ole tiennyt, että ei saisi laittaa tallennustilaa ihan täyteen. Korjaus on hyvin yksinkertaista. Tyhjentää se ja asentaa uusiksi pelit niin, että sinne jää kymmenen viisitoista pinnaa vähintään tyhjää. Konsoli suoraan sanoen sekoaa softallisesti täysin, kun SSD ei pääse "huoltamaan" itseään tilanpuutteen vuoksi. Mutta harva näitä tietää! Tavalliset ihmiset.
Yksi vaihtoehto on myös UNRAID. Lyhyesti: pariteettilevy(jä) turvaamaassa levyrikon varalle mutta itse datalevyillä on ihan normaali tiedostojärjestelmä, eli hätätilanteessa yksittäisenkin levyn voi tuupata toiseen koneeseen.
VastaaPoistaSMART kyllä toimii USB:n kautta, jos laite vaan tukee sitä...
VastaaPoista