tag:blogger.com,1999:blog-7356544064668922882.post2615347642102946258..comments2024-02-23T20:51:49.871+02:00Comments on Bittimittari: Vihdoin parempaa äänenlaatua myös tiedostoinaPetteri Järvinenhttp://www.blogger.com/profile/08190899459274223616noreply@blogger.comBlogger7125tag:blogger.com,1999:blog-7356544064668922882.post-91163906275529854272017-08-27T00:41:12.946+03:002017-08-27T00:41:12.946+03:00Kaiutinkaapelit ja digitoinnin näytetaajuus ovat 2...Kaiutinkaapelit ja digitoinnin näytetaajuus ovat 2 ihan eri asiaa, turha sotkea tähän kaapeleita. Näytetaajuudesta:<br /><br />Nyqvistin teoreema ei tarkoita sitä, että 44kHz:lla saisi yksi-yhteen tallennettua ja toistettua esim. 15-20 kHz:n äänen; jos kokonaisesta aaltomuodosta (joka vieläpä vaihtelee koko ajan) otetaan vain 2 tai 3 näytettä, syntyy virhettä, jonka suuruuteen vaikuttaa vielä lukutarkkuus, eli amplitudin tallentamiseen käytetty bittimäärä. (Teoreema määrää päinvastoin sen, että 2x signaalin taajuutta pienemmillä näytetaajuuksilla ei pystytä mallintamaan signaalia ollenkaan.)<br /><br />Jokainen joka on vähänkään itse soittanut, tietää että kaksi nuottia, jotka ovat lähellä toisiaan, mutteivät kuitenkaan aivan samat, kuulostavat enemmän tai vähemmän riipivältä. 44kHz/16bit -tallennettu musiikki tuottaa musiikin joukkoon, kuuloalueelle, pientä (epämusikaalista) kulmikkuutta, jonka moni tulkitsi lisääntyneeksi 'kirkkaudeksi' kun aikanaan osti cd-soittimen vinyylien rinnalle. Tässä ollaan kuitenkin jo sellaisella alueella, ettei tällä ole suurimmalle osalle ihmisistä merkitystä. Myös laitteistosta ja musiikkityylistä riippuu, onko cd-laadun puutteilla merkitystä.<br /><br />Olen itse kuunnellut erittäin hyvästä laitteistosta saman levyn cd- ja 96kHz/24b -versioita, ja varsinkin akustiset soittimet kuulostivat jälkimmäisestä selvästi paremmilta, luonnollisilta, ikäänkuin analogisilta. Laitteiston omistaja kertoi että vähemmän ja enemmän musiikkia harrastavat arvioivat noista äänilähteen paremmuuden yleensä päinvastoin, edelliset pitävät cd:tä parempana, oletettavasti juuri mainitun ylimääräisen 'kirkkauden' vuoksi.<br /><br />Muuten: nyt on 2017 ja pono-musiikkikauppa on edelleen vaiheessa.Pirkalehttps://www.blogger.com/profile/08349179532239852987noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7356544064668922882.post-5461614106473947842017-08-26T23:52:27.902+03:002017-08-26T23:52:27.902+03:00Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.Pirkalehttps://www.blogger.com/profile/08349179532239852987noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7356544064668922882.post-3417143494782535212014-05-30T18:23:56.144+03:002014-05-30T18:23:56.144+03:00Eipä tuon jutun mukaan ole eroa koekuuntelussa
ht...Eipä tuon jutun mukaan ole eroa koekuuntelussa<br /><br />http://www.techhive.com/article/2138484/is-high-resolution-audio-really-as-good-as-it-sounds.htmlMatti Rissanenhttps://www.blogger.com/profile/00808906845917313109noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7356544064668922882.post-67347099007387098462014-05-04T08:00:08.368+03:002014-05-04T08:00:08.368+03:00Olen silloin tällöin hyvin huvittuneena lukenut Hi...Olen silloin tällöin hyvin huvittuneena lukenut HiFi-lehtien juttuja äänentoistosta, kaiuttimista ja erikoisesti kaiutinkaapeleista. Jutuissa on runollisuutta viinien kuvailujen tapaan.<br />Esimerkiksi "TM testi: Genelec 6010A -aktiivikaiutin v. 2008" : "Uusimmat listahitit sisältävät miltei poikkeuksetta turboahdettua diskanttienergiaa, jolla pyritään kompensoimaan tyypillisten muovituokkosien ja muiden heikkojen äänentoistolenkkien ilmeisimpiä vajavaisuuksia."<br /><br />Kaiutinkaapeleita löytyy jopa kymmenien tuhansien euron hintaisina, kun riittävä on 1mm2 kuparikaapeli normaaleilla kaapelipituuksilla. Kaiuttimen tasavirtavastus on noin 90% nimellisimpedanssista ( 4 tai 8 ohmia) ja se on aina sarjassa kaapelin kanssa.<br /><br />Olen samoin peltikorva ja en usko äänentoistoketjun läpäisevän mitään merkittävää ihmisen kuuloalueen yläpuolella. Mutta kuvitella ja olla kuulevinaan on hyvin inhimillistä - varsinkin, jos on maksanut jo kaiutinkaapeleistakin 20 000 euroa.Matti Rissanenhttps://www.blogger.com/profile/00808906845917313109noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7356544064668922882.post-31544154279109665572014-05-02T19:39:20.576+03:002014-05-02T19:39:20.576+03:0044 kHz taisi tulla sen aikaisesta tekniikasta, onh...44 kHz taisi tulla sen aikaisesta tekniikasta, onhan se muutenkin outo arvo (ei tasaluku eikä kahden potenssi). Näytetarkkuus taisi olla aluksi pienempi (12 tai 14 bittiä?), mutta onneksi se nostettiin 16:een ennen lanseerausta.<br /><br />Nyqvistin teoreema pitää tietysti paikkansa ja 16 bitillä saatava 96 dB:n dynamiikka on riittävä, mutta musiikki on muutakin kuin matematiikkaa. Joidenkin mukaan esim. kuuloalueen ylittävät äänet vaikuttaisivat kuuntelukokemukseen, siksi vahvistimissa ja joissain kaiuttimissa taajuusalue ulottuu ultraäänten puolelle. <br /><br />Monikanavaisuus on kiistaton etu. Jostain syystä sitä kokeiltiin 70-luvulla analogia-aikaan, mutta digitekniikan tullessa se unohdettiin kokonaan. Nykyään kodeissa on takakaiuttimet jo valmiina, joten miksi musiikin pitäisi tulla vain suoraan edestä, ilman tilantuntua?<br /><br />Itse olen peltikorva, mutta seuraan alaa teknisestä mielenkiinnosta ja siksi muiden kokemukset paremmasta (joko subjektiivisesti tai faktisesti) äänenlaadusta ovatkin kiinnostavia.Petteri Järvinenhttps://www.blogger.com/profile/08190899459274223616noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7356544064668922882.post-25003865863161786742014-05-02T18:14:41.782+03:002014-05-02T18:14:41.782+03:00Ehkä ihmiset suosivat heikompaa laatua. Mitä vähem...Ehkä ihmiset suosivat heikompaa laatua. Mitä vähemmän yksityiskohtia, sitä helpompi kuunnella. Pakkaamaton ääni kuulostaa suoraan sanottuna vähän pelottavalta.Jarihttps://www.blogger.com/profile/03720596545086195706noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7356544064668922882.post-30629143297992498592014-05-02T16:13:45.252+03:002014-05-02T16:13:45.252+03:0044khz 16bit-formaatti on valittu tieteellisin peru...44khz 16bit-formaatti on valittu tieteellisin perustein, jotka löytyvät internetistä (Nyquistin teoreema). Khz-määrää kasvattamalla äänitiedostoon voisi tallentaa taajuuksia, joita ihmiskorva ei kuule, joten siitä ei ole mitään hyötyä. Bittisyyttä kasvattamalla mahdollistettaisiin isompi dynaaminen vaihtelu, joka ei käytännössä ole tarpeen nykymusiikissa.<br /><br />Se, että nykymusiikki kuulostaa niin huonolta, johtuu ns. "loudness war":sta, jonka seurauksena kaikki musiikki lytätään kompressorilla/limitterilla lyttyyn masterointivaiheessa, jotta se kuulostaisi mahdollisimman kovalta verrattuna muuhun musiikkiin. Tällöin musiikista häviää kaikki dynamiikka.<br /><br />44khz 16bit FLAC on hyvä tiedostomuoto ja mp3sillakin on oma paikkansa. Mikäli haluaa parempaa "äänenlaatua" niin ainoa keino on vakuuttaa masteroijat ja artistit siitä, että kovemmalta kuulostava ei ole parempi.Kristerhttps://www.blogger.com/profile/17372892360453947081noreply@blogger.com