Vuosien varrella olen kokeillut erilaisia tapoja tiedostojen säilyttämiseen. Aluksi olivat levykkeet, sitten poltin tiedostoja rompuille, sitten tulivat usb-muistitikut ja lopulta pilvi. Kaikissa on omat hyvät ja huonot puolet.
Käytännössä paras tapa suurten tiedostomäärien tallentamiseen on ollut käyttää tavallisia kiintolevyjä. Levyt ovat edullisia ja tieto säilyy vuosia. Levy on kuitenkin kytkettävä tietokoneeseen, mikä vaatii kannen avaamista ja kytkentöjen kanssa sähläämistä. Vanhat biosit eivät myöskään tue yli kahden teran levyjä.
Toinen tapa on usb-kelkka, joita itsellä on ollut varmaan tusina. Ne ovat muuten käteviä, mutta siirtonopeus jää alhaiseksi eikä SMART-tieto kulje usb-väylän yli, joten levyn kuntoa tai käyttötuntien määrää ei pysty seuraamaan. Jos levy on vieraasta käyttöjärjestelmästä (kuten NAS-asemasta), Windows ei välttämättä pysty osioimaan tai alustamaan sitä.
Usb-tikut voivat olla ikävä yllätys. Ellei niitä käytetä, varaus häviää ajan myötä ja vuosien päästä kaikki tikun tiedostot eivät enää avaudu.
Arkiset työtiedostot olen säilyttänyt lähiverkon jaetulla levyllä, mutta siinäkin on ongelmansa. Olen huomannut joidenkin kuvatiedostojen vioittuneen ilmeisesti luku- tai kirjoitusvirheiden seurauksena. Tieto lukuvirheistä ei kuitenkaan välity työasemalle, joten vioittuneet tiedostot ovat päässeet varmuuskopioille asti eikä virheetöntä versiota enää ole saatavilla.
Tämä on käsittämätön rajoitus Windowsissa. Jos levyasema tuottaa lukuvirheen, tieto tallentuu lokiin (Tapahtumienvalvonta), mutta siitä ei anneta välitöntä ilmoitusta käyttäjälle. Siksi virheet voivat jäädä havaitsematta.
Viimeksi olen perehtynyt NAS-maailmaan. Erillinen tallennusasema tarjoaa monia etuja: RAID-tekniikka mahdollistaa vikaantuneen levyn vaihtamisen lennossa. RAID myös lisää kirjoitus- ja lukunopeutta, koska levyjä luetaan vuorotellen ja tieto hajautetaan useammalle levylle (RAID 5).
Vuosien varrella itselle on kertynyt kymmeniä käytöstä poistettuja 0,5-4 teratavun levyjä, jotka kyllä toimivat vielä, mutta ovat sen verran käytettyjä, että saattavat pettää milloin tahansa. NAS-asema riittävällä redundanssilla mahdollistaa levyjen hyödyntämisen tappiin asti.
 |
| Yleiskuva selaimella toimivasta hallintaohjelmasta. |
Olen käyttänyt Synologyn pieniä NAS-malleja, mutta yritys rajoitti tukensa vain hyväksyttyihin levymerkkeihin, mikä ei käynyt minulle. Viiden levyn QNAP TS-932 osoittautui sitä vastoin mainioksi hankinnaksi käytettynä. Tavallisten RAID-ominaisuuksien lisäksi siinä on mm. seuraavia lisäominaisuuksia:
- Hälytykset sähköpostiin tai tekstiviestillä levyn täyttymisestä, mahdollisista virheistä, ylikuumenemisista tms.
- Ajastettava levyn kunnon automaattinen tarkistus (SMART, tiedostojen tarkistus, SSD trim ym)
- SSD-levyjen käyttö luku- ja kirjoitustoimintojen nopeuttamiseen (4 SSD-paikkaa)
- Snapshot-varmistukset (vain muuttuneet kohdat tallennetaan)
- Automaattinen varalevyn käyttöönotto, jos neljän levyn RAID 10 sitä vaatii
- Disk Analyzer -palvelu, joka vertaa levyjen käyttötietoja muiden käyttäjien samanlaisiin levyihin ja pystyy ennakoimaan hajoamista
Huonoja puolia RAIDissa:
- Kunnollinen NAS-asema on vähintään 500 euron investointi (+levyt)
- RAID ei ole varmuuskopio, se tarvitaan jatkossakin erikseen (toinen RAID tai netin yli yksittäiselle levyasemalle jossain muualla)
- Kaikki muutosoperaatiot (levyn vaihto, RAID-tason muutos) kestävät ikuisuuksia (no, 4-12 tuntia), vaikka asemassa ei edes olisi tiedostoja
- Levyjen kapasiteetista menee osa hukkaan, elleivät kaikki ole samaa kokoa (ja tietenkin RAID itsessään vie merkittävän osan kapasiteetista (25-50 %), turvallisuudella on hintansa)
Vielä muutama omakohtainen havainto NAS-hankintaa pohtivan neuvoksi:
- Älä tyydy yhden gigabitin verkkoliitäntään - vaikka 2,5G tuntuu nyt liioittelulta, se on helppo valjastaa käyttöön ja 10 G antaa jo vähän kasvuvaraakin (valitettavasti 2.5G nopeus nostaa heti hintaa, koska NAS lasketaan jo yritysmalliksi, kymppigigaisesta puhumattakaan)
- Hanki malli, jossa on vähintään neljä levypaikkaa
- Hanki yksi ylimääräinen levy valmiiksi; jos levy hajoaa, sen vaihtamisella on kiire
- Älä osta levyjä kerralla tai ainakaan samaa mallia, koska jos ne ovat samaa erää ne myös hajoavat ajallisesti lähekkäin
- Varmista, että kaikki levyt käyttävät 6 Gbit/s nopeutta (yhden 3 Gbit/s hidastaa kaikkia muitakin)
- Harjoittele vaihtoa etukäteen, jotta osaat toimia kun tilanne tulee eteen
Tulevaisuus on SSD-levyjen, mutta nekään eivät ole ikuisia. Työasemakäytössä niiden lukuvirheet menevät ohi silmien ja ne havaitaan vasta, kun on liian myöhäistä. Isojen levyjen kapasiteetti maksaa vielä liikaa.
Unelmana on pienikokoinen NAS-asema pelkillä ssd-levyillä, jolloin yhdistyvät äänettömyys, nopeus ja kestävyys. Varsinkin Apple Mini -käyttäjät ovat panostaneet tähän vaihtoehtoon, koska Apple Minin sisäinen levy on pieni ja kallis. Nopea Thunderbolt tai 10 G Ethernet siirtävät dataa aivan kuin ulkoinen levy olisi koneen oma.
Juuri nyt sekä mekaaniset että ssd-levyt ovat kiven alla ja hinnat pilvissä datakeskusbuumin vuoksi. Siksi mahdollisuus hyödyntää nurkissa lojuvia vanhoja levyjä perinteisellä NAS-asemalla on erityisen houkutteleva. Puhdasta ssd-aikaa odotellessa.
Seuraavissa postauksissa muutamia mittauksia Qnap TS-932PX -asemasta.
