tiistai 24. toukokuuta 2022

Canon R7 ja R10 - tarvitaanko pienemmän kennon malleja?

Kun Canon julkisti R-sarjan neljä vuotta sitten, uskoin pienemmän APS-C-kennon painuvan historiaan. Aikanaan kennojen valmistus oli kallista, joten pienempi kenno teki kamerasta edullisemman ja EF-S-objektiiveista pienikokoisempia, koska piirtoympyräkin oli pienempi. Pieni kenno jäi harrastajajärkkäreihin, mutta paremmissa malleissa oli aina normikenno.

Tänään Canon julkisti kuitenkin R7- ja R10-mallit, joissa on jälleen pieni kenno kaikkine etuineen ja haittoineen. R7 on kuin suoraa jatkoa 7Dm2:lle, R10 jatkaa harrastajien 90D- tai 850D-linjaa. Etuja ovat pienempi koko, halvemmat RF-S-objektiivit ja 1,6-kroppikertoimen vuoksi pidempi ulottuvuus, haittoina vähäisempi taustan erottelukyky, pienemmistä pikseleistä johtuva suurempi kohina - ja 1,6-kroppikertoimesta johtuva polttovälin kasvu, joka vaatii RF-S-objektiivit laajakulmaiseen päähän.

Canon R7 ja RF-S 18-150 mm.

R7 on helpompi ymmärtää. Se sopii urheilu- tai luontokuvaajan kakkoskameraksi, koska pitkille polttoväleille on aina kysyntää. Kroppikertoimen ansiosta kuvaaja saa ikään kuin 1,6-kertaisen telejatkeen, joka ei kuitenkaan vähennä valovoimaa eikä heikennä kuvanlaatua. Ei hullumpaa. Pienemmästä kennosta huolimatta megapikseleitä on 32,5 eli vähintään riittävästi. Kamera on myös sääsuojattu ulkokäyttöä ajatellen.

Canon R7:n uusi yhdistelmäsäädin.

Hauskana yksityiskohtana R7:ssa on yhdistetty säätörengas ja joystick, joka pelkillä sormilla toimii hyvin, mutta entäpä talvipakkasilla hanskat kädessä? 

Canon R7 ja automaatti/manuaalitarkennuksen vipu, joka toimii myös syväterävyyden esikatselussa.

R10 on kaikin tavoin riisuttu malli. Korttipaikkoja on vain yksi eikä runkovakaajaa ole lainkaan. 4K-kuvaus löytyy jopa 60p nopeudella, mutta vahvan kropin seurauksena polttoväli pitenee silloin entisestään. Megapikseleitä on riittävät 24.

Pienikokoinen R10 ja uusi kittilinssi 18-45 mm.

Yllättäen molemmissa kameroissa on huippumalleista tuttu tarkennusjärjestelmä, joka lukittuu liikkuviin ajoneuvoihin, eläimiin ja ihmisiin. Molemmissa on myös uusi, R3:ssa esitelty varustekenkä uusilla kytkentänastoilla sekä todella nopeat sarjakuvaustilat (mekaanisella sulkimella 30 fps, elektronisella 30 ja 23 fps).

Aiemmissa kroppikameroissa optinen etsinkuva oli täyskennoista pienempi, mutta peilittömänä aikana eroa ei enää ole. Myös kääntyvät takanäytöt ovat isoja, joskaan eivät aivan samankokoisia.

RF-S-lasien piirtoympyrä on pienempi, joten objektiivit ovat aiempaa ohuempia. Vaikutelma on jopa hieman koominen, sillä kiinnitys kameran päässä on itse putkea leveämpi. Objektiivi siis leviää hieman tyvessään.

Rungoissa kropin vaikutus ei juuri näy. R7 painaa 612 grammaa ja R10 429 grammaa. R10 on pieni, mutta vain vähän täyskennoista RP-mallia pienempi (485 vs. 429 grammaa). R7 on jopa painavampi kuin alkuperäinen R (612 vs. 580 grammaa).

EF-S-lasit eivät toimineet täyden kennon kameroissa, mutta RF-S-lasit toimivat myös täyden kennon rungoissa, jolloin kamera itse rajaa kuva-alueen oikeaksi.

Canon R7 ja R10.

Uudet rungot eivät ole erityisen edullisia. R10 maksaa 1039 euroa, R7 1599 euroa. Mukana tulee EF-S-sovitin. Uusi RF-S 18-150 F3.5-F6.3 objektiivi maksaa 619 euroa, 18-45 F4.5-6.3 versio 379 euroa.  Molemmissa putkissa on sisäinen kuvanvakain. Täyden koon RF-laseihin verrattuna hinnat tuntuvat kohtuullisilta.

R7 löytää varmasti ostajansa, mutta R10 jää arveluttamaan. Tuhannella eurolla saa älypuhelimen, jossa on kolme erilaista objektiivia vakiona - ja lisäksi kaikki puhelimen palvelut ja sovellukset. Ero järkkäriin jää kovin pieneksi.

sunnuntai 22. toukokuuta 2022

OpenDNS tuo hieman lisäturvaa nettikäyttöön - ja siinä on vielä bonus

Tavallinen käyttäjä ei kiinnitä huomiota nettiyhteyden nimipalvelimiin (DNS, Domain Name Service). Jos mitään ei tehdä, päätelaitteet saavat osoitteet automaattisesti operaattorilta tai oman kotiverkon wifi-reitittimeltä (joka on ensin hakenut ne operaattorilta). Silloin osoitteet ovat operaattorin itse ylläpitämiä nimipalvelimia.

Nimipalvelimia voi vaihtaa, mikäli omaan koneeseen on ylläpito-oikeudet. Suosittu vaihtoehto on Google, jonka palvelinten osoitteet on helppo muistaa: 8.8.8.8 ja 8.8.4.4. Windows 10 -koneessa DNS-palvelimet asetetaan nettiyhteyden asetuksissa (hiiren kakkospainikkeella oikean alanurkan verkkokuvakkeesta).

Googlen nimipalvelimet.

Googlen DNS ei välttämättä ole hyvä vaihtoehto, koska se antaa Googlelle mahdollisuuden seurata, missä palveluissa käyttäjä liikkuu. Näin ainakin teoriassa - eri asia siten, tapahtuuko moista seurantaa. 

Parempi vaihtoehto on OpenDNS, jonka osoitteet ovat 208.67.222.222 ja 208.67.222.220. Nimipalvelimia on kaksi, jotta ainakin toinen niistä vastaisi aina. 

OpenDNS-nimipalvelimet reitittimeen asetettuna.

Omaan reitittimeen asetettuna kaikki kotiverkon laitteet siirtyvät käyttämään näitä nimipalvelimia, aina älypuhelimia myöten (kunhan wifi on niissä päällä eikä yhteys mene mobiilidatana), eikä päätelaitteiden asetuksiin tarvitse koskea.

OpenDNS suojaa automaattisesti joitakin haittasivustoja vastaan. 

Tyypillinen Flubot-haittaohjelmaa levittävä tekstiviesti.

Tuoreinta Flubot-kampanjaa testatessani huomasin, että nimipalvelin antaa varoituksen sivusta eikä suostu avaamaan sitä.



OpenDNS suojaa käyttäjiä Ciscon sateenvarjolla.

Googlen ja operaattorin omilla nimipalvelimilla Flubot-levityssivu aukesi normaalisti, joskin iPhone-puhelimissa se avaa vain kalastelusivun eikä vakoiluohjelman levityssivua kuten Androidissa. Osa haittasivuista on mukana selaimen estolistoilla, mutta ainakin tässä tapauksessa Ciscon suojaus oli ajan tasalla vaikka osoite ei vielä ollut ehtinyt selainten estolistoille. 

Vakionimipalvelimilla huijaussivu aukeaa normaalisti.

Kun nimipalvelimet on asetettu reitittimessä tai suoraan pöytäkoneen Windowsissa, Umbrella suojaa myös niitä.

Flubot-levityssivu ei aukea myöskään Windowsin selaimella.

OpenDNS-muutos on helppo tehdä eikä se maksa mitään. Siksi pienikin parannus tietoturvaan kannattaa hyödyntää näinä vaarallisina aikoina.

Entä se bonus? EU on velvoittanut operaattorit estämään pääsyn Venäjän Sputnik- ja RT-sivustoille niiden levittämän disinformaation vuoksi. Sekä Google että OpenDNS eivät estoa käytä, joten sivut avautuvat normaalisti. Lukemisessa kannattaa tietenkin käyttää harkintaa eikä uskoa kaikkea. Joka tapauksessa on kiinnostavaa nähdä, miten valtion määräysvallassa oleva RT käsittelee Venäjän "erikoisoperaatiota" eli röyhkeää hyökkäystä suvereenin naapurin kimppuun ja sen tuottamia massiivisia tuhoja.