Image.canon on kiinnostava, mutta hämmentävä palvelu

Olen kokeillut satoja nettipalveluita. Tuskin yksikään on ollut yhtä hämmentävä kuin Canonin kuvapalvelu Image.canon. Palvelussa on kiinnostavaa potentiaalia, vaikka se onkin keskeneräinen ja olen saattanut ymmärtää jotain väärin. Päivitän tätä postausta kun oma ymmärrys lisääntyy. Nämä havainnot on tehty lähinnä itse kokeilemalla.

Käsittelen tässä vain selainversiota. Palvelua varten on myös mobiilisovellus, jossa on suunnilleen samat toiminnot, mutta ei ihan.

Image.canon aloitussivu.

Kuvia voi ladata palveluun omalta levyltä, mutta paremmin palvelu sopii kuvien siirtoon suoraan kamerasta pilveen - ja sieltä eteenpäin. Miten siis saada kuvat pilveen?

Monissa uusissa Canon-kameroissa on mahdollista lähettää kuvat suoraan verkkoon wifi-yhteydellä. Sen käyttöön virittäminen oli oma operaationsa, mutta lopulta onnistui. Odotin, että kuvat siirtyvät heti ottamisen jälkeen, mutta eihän se niin mennytkään. Automaattiasetuksella siirto käynnistyy vasta, kun kamera on ensin sammutettu ja virta kytketty uudestaan. Hetken miettimisen jälkeen kuvat alkavat siirtyä.

Tästä seuraa erikoinen ilmiö: kun automaattinen siirto on käytössä, kuvia ei voi poistaa ottamisen jälkeen ennen kuin virta on ensin katkaistu. Ilmeisesti halutaan välttää tilanne, jossa kuvaaja poistaisi kuvia kamerasta luullen, että ne ovat jo pilvessä.

Nähdäkseni kamerasta katsottuna kaikki uudet kuvat siirtyvät. Ei voi siis valita, että siirtäisi vain muutaman parhaan. Se varmaan onnistuisi mobiilisovelluksesta, mutta sitä en ole kokeillut. Perus-R:ssä toiminnot ovat hieman erilaisia, siellä voi valita siirrettävät kuvat suoraan kamerassa ja lähettää joko täysikokoiset tai pienemmät versiot. Kumma, että tällainen ominaisuus on poistettu paljon uudemmasta R6m2:sta.

Wifi-tuki löytyy R-sarjan malleista, mutta myös monista vanhemmista. Tosin helmikuisen tiedotteen mukaan Image.canon lakkaa tietoturvasyistä tukemasta monia aiempia malleja, kuten 6D, 70D ja 80D. Firmispäivityksen jälkeen tuki jatkuu mm. malleissa 5Dm4 ja 6Dm2.

Pilveen voi siirtää sekä jpeg- että raw-kuvia ja videoita. Jos olen oikein ymmärtänyt, alkuperäisen tarkkuuden kuvat säilyvät 30 vuorokautta. Sen jälkeen niistä säilytetään vain hieman pienemmät jpeg-versiot (2048x1365). Lisäksi palvelussa on 10 gigatavun alue, johon voi siirtää kuvia pysyvää säilytystä varten.

Osoitus palvelun omaperäisyydestä: ohjeteksti mainitsee, että 10 gigatavun ilmainen alue on kiinteä eikä lisätilaa voi ostaa rahalla. Siis ei voi, kun yleensä palvelut pyrkivät myymään lisätilaa keinolla millä tahansa. Kuvien määrälle tai levytilalle ei ilmeisesti ole muuta rajoitusta kuin se, että jos palvelu on vuoden käyttämättä, kuvat poistetaan.

Pilveen siirrettyjä kuvia voi selata ja rajata siirtopäivän tai kuvausajan perusteella, mutta vain päivän tarkkuudella. Kuvia voi ladata pöytäkoneelle tai läppärille. Tämä on ihan näppärää: esimerkiksi reissussa kuvat saa menemään kamerasta automaattisesti talteen pilveen, kunhan vain kamera pääsee wifi-verkkoon.

Vielä näppärämpää on linkittää Image.canon Google kuviin, Flickriin tai muihin tuettuihin palveluihin, jolloin kuvat kopioituvat automaattisesti eteenpäin. Erityisen näppärä on Lightroom-tuki: kaikki kameralla otetut kuvat siirtyvät automaattisesti ja langattomasti Lightroomissa valittuun synkronoitavaan kansioon ja odottavat siis pöytäkoneella valmiina heti kuvaussession jälkeen. 

Mikä tässä sitten on epäselvää? Suomenkielinen terminologia on paikoin kankeaa, kuvien selaaminen kömpelöä eikä jäljellä olevan säilytysajan näyttö vaikuta toimivan oikein. Se näyttää 30 tai 29 päivää kuville, jotka olen ottanut jopa viikkoja sitten. Vain viime vuonna otettujen kuvien alkuperäiset versiot ovat hävinneet. 

Asetukset-listassa oleva painike hämmentää. 

Öh, mitä?

Painikkeen pitäisi selvittää, paljonko 10 gigatavun tilasta on käytetty pysyvään säilytykseen, mutta sen toiminta on vieläkin jäänyt hämäräksi. Se laskee aikansa jotain ja sitten tekstiksi muuttuu Valmis, mutta mitään tulosta ei näy.

Kiinnostava ominaisuus on maksullinen raw-kuvien kehittäminen tekoälyn avulla pilvessä ("Neural network Image Processing Tool"). Se pitää erikseen tilata, hinta näyttäisi olevan 6,19 euroa kuukaudessa. Kameran valikoissa on erikseen kohta Cloud RAW image processing, josta kuvia voi lähettää yksi kerrallaan ja se myös kertoo käsittelyjonon pituuden. Jos joku on kokeillut, kiinnostaisi kuulla kokemuksia.

Keskeneräisyydestä ja karusta käyttöliittymästä huolimatta kannattaa seurata palvelun kehittymistä. Eivätkä sen perustoiminnot edes maksa mitään.

Canon RF 135 mm F 1,8

Canon on päivittänyt vanhan klassikon uuteen RF-versioon. Samalla 135-millisen valovoima on kasvanut 2,0:sta 1,8:aan. Vuonna 1996 julkaistu EF-versio on legendaarinen ja sen kuvanlaatu on melkein taianomainen. Odotukset RF-versiosta ovat siis suuret, etenkin kun hintalapussa lukee 2900 euroa.

Canon RF 135 F 1.8 kädessä.

Sain kokeilla uutta objektiivia viikon verran. Aluksi tuntui, että objektiivi on paljon aiempaa isompi. Painoa on vähän lisää (750 vs. 935 g), paksuutta samoin. Suodinkierre on kasvanut 72 millistä 82 milliin. Pituus on samaa luokkaa aiemman kanssa. Ehkä objektiivin kasvanut koko pistää silmään sen vuoksi, että R-sarjan kamerat ovat aiempia peilimalleja pienempiä.

RF 135 F1.8 (2023) ja EF 135 F2 (1996)

RF 135 on sarjassa tyypillinen malli, ulospäin pelkistetty ja melkein sileä. Ohjausrenkaan lisäksi on tarkennusrengas, molemmat täysin sähköisiä. Kytkimen AF/MF ja kuvanvakaimelle. Lisäksi kaksi painiketta (toinen vaaka- ja toinen pystykuvausta varten), jotka voi asettaa esimerkiksi tarkennuskohteen tyypin vaihtamiseen (eläin, ihminen, auto, ei mitään). Tämä asetus toimi itselläni hyvin.

Lähin tarkennusetäisyys on lyhentynyt 0,7 metriin (0,9 m), joten lähikuvat pienistä esineistä onnistuvat myös. Nyt objektiivissa on myös kuvanvakain, mikä aiemmasta puuttui.

Tärkein eli kuvanlaatu on loistava. Kuva on erittäin terävä ja kontrasti huippua heti täydestä 1,8 aukosta lähtien. Helmikuun hämärässä valovoima tuli hyvin tarpeeseen. 

F 1,8 1/400 s. ISO 100 jpeg suoraan kamerasta

Hevosen pää on erinomaisen tarkka, kuten lähikuva näytöltä osoittaa:

Ruutukaappaus näytöltä edellisestä kuvasta.

Hämärässä parkkihallissa valovoima, värit ja kontrasti pääsevät oikeuksiinsa:

F 1,8, 1/80 s., ISO 1600.

Kuvanvakain yhdessä kameran oman kuvanvakaimen kanssa pystyy mahtavaan yhteistyöhön:

RF 135 mm F 1,8 1,0 sek jpeg suoraan kamerasta.

Yllä oleva käsivaralta 1 sekunnin valotusajalla otettu jpeg-kuva suoraan kamerasta (optimointiasetukset käytössä) hämärässä parkkihallissa. Ohi ajavan auton valot kertovat pitkästä valotusajasta.

F 1,8, 1/320 s. ISO 640 jpeg suoraan kamerasta.

Tarkennus on liki välitön ja äänetön. Objektiivi seuraa ongelmitta täydellä aukolla lähestyvää autoa.

Sarjakuvaus lähestyvään autoon täydellä 1,8 aukolla.

RF 135 mm F1,8 on epäilemättä Canonin parhaita objektiiveja. Linssinsuojusta on hieman hankala asettaa paikalleen vastavalosuojaa käytettäessä, mutta sen lisäksi objektiivista on vaikea löytää mitään vikaa. Paitsi hinta, joka pitää sen vielä pitkään harrastajakuvaajien ulottumattomissa.

Canon R6m2 kokemuksia

Talven aikana kuvaukset ovat jääneet vähiin, mutta jotain havaintoja sekä kokeiluja on tullut tehtyä. Seuraavat blogipostaukset liittyvät kameraan ja sen ominaisuuksiin. 

Kävin USA:ssa messuilla. Perinteisesti kamerana on ollut vanha työjuhta 5Dm3 ja 17-40 objektiivi, jotka painavat yhteensä 1445 grammaa. Tällä kertaa otin R6m2:n sekä kiinteät 16- ja 35-milliset objektiivit. Olen huomannut, että 35 on juuri sopiva polttoväli messukäyttöön ja matkakuvaukseen, samoin 16 mm laajakulma. 

Canon R6m2, 16 mm F2,8 sekä 35 mm F1,8

R6m2 painoi 16-millisen kanssa 880 grammaa, mikä on lähes puolet aiemman yhdistelmän painosta. Toisaalta taskussa tai laukussa pitää kantaa 319 gramman painoista 35-millistä, joten kaikki yhdessä painavat melkein saman kuin aiempi yhdistelmä. Etuna on kuitenkin parempi valovoima (2,8 ja 1,8) ja parempi kuvanlaatu. Zoomi on kyllä kätevä, kahden kiinteän välillä vaihtelu on hidasta ja kömpelöä. 

Ostaessani R-kameran ajattelin, että adapterin kanssa vanhat EF-putket toimivat hyvin. Ja niin ne toimivatkin, mutta elämä kahden rinnakkaisen järjestelmän kanssa on kyllä hankalaa. Adapteri on aina kiinni väärässä putkessa. Lisäksi se irtoaa helpommin rungosta kuin objektiivista, joten usein tulee irrotettua adapteri vaikka piti vaihtaa vain putkea. Toinen vaihtoehto olisi hankkia oma adapteri jokaiseen EF-putkeen, mutta sekin olisi hölmö investointi.

Tähän ei ole kuin yksi, kallis ratkaisu: korvata EF-lasit paremmilla (ja L-sarjassa kalliimmilla) RF-laseilla ja luopua kahden järjestelmän rinnakkaiskäytöstä. Tämä on hyvä uutinen niille, jotka pitäytyvät vanhassa järjestelmässä, sillä hyviä, vähän käytettyjä EF-objektiiveja saa nyt käytettynä todella edullisesti. RF-päivitykset tulevat asiakkaille kalliiksi, mutta sen perusteella, mitä olen TV:n urheilukilpailuissa ja lehdistötilaisuuksissa nähnyt, ammattilaiset ovat vaihtaneet RF:ään. Voisi olettaa, että Canonilla on mennyt taloudellisesti hyvin, vaikka järjestelmäkameroiden ja objektiivien myynti onkin vain osa tuotevalikoimaa ja kehityskustannukset ovat painaneet aiempien vuosien tulosta.

Kaikista objektiiveista ei vieläkään ole RF-versiota. T/S-mallien lisäksi ihmetyttää 300 F2,8:n puuttuminen. Se lienee suosituin pitkistä teleputkista ja EF-mallin kuvanlaatu on legendaarinen. Itsellä on vanhempi I-malli (IS) ja sillä voi poimia kauniisti esimerkiksi orkesterin soittajia lähikuvaan, mikäli vain jaksaa kannatella painavaa objektiivia. Pidemmät 400-600-mallit sopivat urheilukuvaukseen, joten ehkä siinä on syy, miksi RF 300 -mallia ei ole vieläkään näkynyt. 

R6m2 on ollut mainio kamera, jossa on riittänyt toimintoja tutkittavaksi. Niistä lisää seuraavissa kirjoituksissa. Mainiosta herkkyydestä oli suurta apua äskettäin, kun kuvasin orkesterin konserttia hämärässä Temppeliaukion kirkossa.

Automaattitarkennuksen asetuksissa riittää opiskeltavaa vielä pitkäksi aikaa. Niissä olen päässyt tuskin alkua pidemmälle. Perusautomatiikka tuntuu toimivan riittävän hyvin.

Ärrä-kuvaajaksi ryhtyminen pakotti myös vihdoin päivittämään Lightroomin. Ja mitään päivitystä ei enää ole, vaan pitää siirtyä kuukausi- tai vuosimaksulliseen versioon, mikä kuva-arkisto-ohjelman kohdalla kuulostaa rahastukselta. Eivät nämä ohjelmat niin usein muutu, eikä Classic-versiossa ole kuin pieniä muutoksia viimeiseen 6.14-ostoversioon monen vuoden takaa.

Vaihtoehto olisi ollut kääntää kuvat DNG-tiedostoiksi, mutta se teki työnkulusta liian mutkikasta. DNG-tiedostot olivat myös pakattuja raweja selvästi suurempia. Lisäksi vanhasta Lightroomista puuttuivat RF-objektiivien profiilitiedostot. Ehkä ne olisi saanut jotain, mutta en jaksanut nähdä vaivaa. Positiivista on, että sijaintitietojen näyttö ja kartta alkoivat taas toimia monen vuoden jälkeen.