tiistai 21. lokakuuta 2014

Selfiesauva on näppärä vekotin (selfiekeppi)

Älypuhelimen pidike teleskooppisauvalla eli ns. selfiesauva on näppärä laite. Sillä saa hienoja selfieitä, koska varren ansiosta kamera ulottuu kauemmaksi eikä ojentuva käsi näy kuvassa -- mutta on vekottimella toinenkin käyttö: sen avulla kamerapuhelimen saa jalustalle.

Ostin selfiesauvan viikonlopun I Love Me -messuilta. Oli hieman yllättävää törmätä laitteeseen lähinnä naisille suunnatuilla terveys- ja kosmetiikkamessuilla, mutta todennäköisesti naiset ovat miehiä innokkaampia selfien ottajia.

Teleskooppivarren ansiosta sauva menee pieneen tilaan ja kulkee hyvin mukana matkoilla. Kuvausta varten puhelin asetetaan telineeseen, jonka kiinnitysmekanismi on näppärän yksinkertainen: jousen vetämänä pidike puristaa puhelimen tiukasti paikoilleen. Käyttämäni 5,5 tuuman LG G3 -puhelin venytti jousen äärimmilleen, mutta puhelin onkin markkinoiden kookkaimmasta päästä.

Jousella toimiva pidike lukitsee kameran helposti paikoilleen.
Selfieitä varten kannattaa hankkia myös bluetoothilla toimiva pieni kaukosäädin, jota messuosastolla myytiin 10 euron lisähintaan. Ilman säädintä joutuu käyttämään älypuhelimen ajastettua itselaukaisinta, mikä on kömpelöä.

Sauva täyteen mittaan vedettynä.
Itse en kuvaa selfieitä, joten oheiset kuvat on otettu etukameralla. Näinkin sauvaa voi käyttää -- esimerkiksi konsertissa sen nokkaan asetettu puhelin nousee korkealle yleisön yläpuolelle.

Muoviosien mekaaninen rakenne on varsin heppoisa, eikä kääntyvälle nivelelle voi ennustaa pitkää elinaikaa.

Muoviosien rakenne on heppoisa.
Toinen ongelmakohta on teleskooppivarsi, joka itsessään vaikuttaa jämäkältä, mutta jonka palat alkavat käytön myötä todennäköisesti löystyä ja kääntyillä itsekseen.

Nivelen yläpuolella on ruuvi, jota pyörittämällä pidikeosan saa irrotettua sauvasta. Sekä pidikkeen että varren alapäässä on standardi jalustakierre, joten puhelimen voi asettaa jalustalle.

Kamerapidike isolla jalustalla.
Matkalle kannattaa ottaa pieni kokoontaitettava taskujalusta, jolloin älypuhelimen kameralla voi ottaa tärähtämättömiä kuvia pitkälläkin valotusajalla. Myös supertarkat 4K-videot ovat miellyttävämpiä katsella, kun kuvaus tehdään jalustalta. Monissa älypuhelimissa on kuvanvakaustoiminto ainakin HD-kuvaa varten (LG G3:ssa jopa 4K-kuvalle), mutta mikään ei korvaa kunnon jalustaa. Pienellä taskujalustalla puhelinta voi käyttää esimerkiksi tilaisuuden videostreemaukseen ja kuvapuheluihin.

Sauvasta on iloa myös ilman jalustaa, sillä varsi lyhyenä puhelimesta saa paremman otteen eivätkä sormet osu vahingossa painikkeisiin, linssiin tai kosketusnäyttöön.

Selfiesauvoja saa monilta eri valmistajilta noin 50-60 euron hintaan.

tiistai 14. lokakuuta 2014

LG:n älykello näyttää lupaavalta

LG esitteli tänään ensi kertaa Suomessa tulevia älykellojaan. Ne pohjautuvat Googlen äskettäin julkaisemaan Watch-käyttöjärjestelmään, joten ne toimivat eri Android-puhelinten kanssa.

Toinen LG:n kelloista on perinteinen nelikulmainen, mutta pyöreä malli näyttää mielenkiintoisemmalta. Taitaa olla ensi kerta, kun digilaitteessa on todellakin pyöreä näyttö (mitenkähän siitä saa ruutukaappauksia??).

LG:n älykello ja pakollinen askelmittari-sovellus.
Pyöreä ruutu mahdollistaa todella aidolta näyttävät kellosovellukset. Asiaa tuntematon luulee helposti, että kyse on perinteisestä kellosta. Tapauksesta riippuen tämä voi olla toivottu tai epätoivottu ominaisuus. Kukapa haluaisi hankkia hienon älykellon, jota muut eivät osaa kadehtia, kun eivät ymmärrä mikä se on?

Käyttöliittymää ohjataan nupilla sekä vetämällä sormella näytön poikki eri suuntiin.

Jos olet menossa lentokentälle, kannatta lähteä nyt.
Google on toteuttanut kelloon kiinnostavia ominaisuuksia, kuten puheohjauksen (ei tosin suomeksi) sekä ilmanpainemittarin. Hihna on vaihdettava.

Säätila kellossa.
Kelloja odotetaan myyntiin vielä tämän vuoden puolella hintaluokan ollessa 250-350 euroa. Lisäksi vaaditaan jokin Android-puhelin (vähintään Kit Kat -versio Androidista).

Design on aina makuasia, mutta Apple Watchin neliömäisyys näyttää vanhanaikaiselta. On kiinnostava nähdä, miten markkinat ottavat vastaan Applen kellon -- sitten kun se joskus ensi vuoden alussa tulee myyntiin. Kilpailusta suljetun Applen ja suhteellisen avoimen Googlen välillä tulee mielenkiintoinen.

maanantai 13. lokakuuta 2014

iOS päästää viskisivuille, Android ja Lumia eivät

Viikonlopun aikana ns. viskigate puhutti sosiaalista mediaa ja poliitikkoja. Samassa yhteydessä kävi ilmi, että skotlantilainen viskivalmistaja Glenmorangie estää suomalaisilta käyttäjiltä pääsyn sivuilleen, koska vahvojen alkoholijuomien mainonta on laitonta.

Glenmorangie estää sivujensa lukemisen Suomesta.
YleX:n uutisen mukaan valmistaja ei itsekään tiedä, miksi suomalaiset (samoin kuin mm. ruotsalaiset, brasilialaiset ja saksalaiset) on suljettu ulos palvelusta. Alkoholilainsäädäntö on kansallista, eikä Skotlannilla ole juridista velvollisuutta noudattaa Suomen lakeja tässä asiassa.

Jostain syystä Applen iOS-laitteiden (iPhone, iPad) Twitter-ohjelma kiertää rajoituksen. Jos twiitissä on linkki Glenmorangien sivulle, se aukeaa normaalisti (kiitos havainnosta vinkanneelle Marko Kankaanpäälle, @MarkoKankaanp):

Viskitietoutta iOS-käyttäjille.
iPhone/iPadin oma Safari-selain ei kuitenkaan pääse sivulle, joten kyse on jostain Twitterin ominaisuudesta. Mutta mistä? Todennäköinen selitys olisi se, että web-yhteydet kiertävät Twitterin oman proxyn kautta, mutta ip-osoite pysyy samana kuin selaimenkin kautta -- eli yhteys näyttää tulevan Suomesta.

Windows Phonen ja Android-puhelimen Twitterit toimivat tavalliseen tapaan, eli sivut jäävät lukematta.

Lumia- ja Android-twiittaajat eivät pääse viskisivulle.
Olisi kiinnostavaa tietää, mitä iOS:n Twitter tekee toisin. Ehdotuksia?

PS. Koskenkorvan markkinointi suomalaisille on kielletty, joten http://www.koskenkorva.com ei aukea Suomesta. Ulkomailta (tai sopivaa proxyä/VPN:ää käyttäen) sivut toimivat normaalisti. Glenmorangie-ilmiö käänteisesti, siis.

Lisäys 14.10.2014: Palvelu näyttää nyt avautuvan ongelmitta kaikille suomalaisille https://glenmorangie.com/. Ilmeisesti palvelun asetuksissa oli tahattomia estoja, koska YleX:n jutussa ylläpito oli itsekin ymmällään, miksi sivut eivät avaudu.