Microsoftin selain varoittaa huonosti haittasivuista

Selaimissa on jo pitkään ollut sisäänrakennettu sulkulista varoittamassa haitallisista sivuista. Sulkulista ei ole aukoton, mutta kaikki apu tietoturvaan on tervetullutta.

Sulkulistojen toimivuudessa on kuitenkin eroja. Kun viimeksi asiaa tutkin, Chrome ja Firefox käyttivät samaa, joukkoistukseen perustuvaa tietokantaa. Microsoft keräsi tietoja itse. Ja sen huomaa tuloksista.

Viime viikolla sähköposti toi jälleen yhden kalasteluviestin.

Varsin tökerö tiedonkalasteluyritys.

Klikkasin tahallani linkkiä, jolloin Chrome antoi varoituksen:

Chrome varoittaa kalstelusta.

Saman teki Firefox:

Firefoxin varoitus.

Mutta Internet Explorer 11 ei sanonut mitään vaan avasi kiltisti kalastelusivun:

IE11 kalastelusuoja päivittyy kilpailijoita hitaammin.

Olen vertaillut asiaa ennenkin ja tulokset ovat aina samat: Chrome ja Firefox varoittavat samoista sivuista ja huomattavasti paremmin kuin Internet Explorer.

Vaikka suoja on kaikkea muuta kuin aukoton, onpahan kuitenkin yksi syy välttää IE:n käyttöä, ellei siihen ole pakottavaa tarvetta.

Puheluiden nauhoittaminen Androidilla

Puheluiden nauhoittaminen tiedostoon on Androidissa helppoa. Sille on myös usein käyttöä. On hyvä, jos voi palata tarkistamaan, mitä ne ajo-ohjeet olivatkaan tai mikä olikaan soittajan ilmoittama puhelinnumero. Ja jos on tekemässä asunto- tai autokauppaa, puhelimessa tehty suullinen tarjous kannattaa ottaa talteen. Eipähän tarvitse jälkikäteen riidellä siitä, mistä oikein tuli sovittua.

Elokuvissa päähenkilöt saavat usein puheluita, jotka olisivat kullanarvoisia todistusaineistona tai äärimmäisen tärkeitä muista syistä. Oikeassa elämässä häiriköintiä tai ex-puolison uhkailua kokevalle nauhoitusmahdollisuus voi olla suureksi avuksi. Ja mikä sen soittajan nimi olikaan? Nimi menee helposti ohi korvien, mutta tallenteesta asian tarkistaminen käy näppärästi.

Oleellista tallentamisessa on, että kaikki puhelut menevät talteen automaattisesti. Koskaan ei voi etukäteen tietää, mikä puhelu on tärkeä eikä nauhoitusta aina huomaa laittaa päälle. Puhelun päätyttyä voi sitten arvioida, kannattaako tallenne säilyttää pysyvästi.

iPhonessa ja Windows Phonessa puheluiden tallentaminen on käytännössä estetty, mutta Androidissa siihen löytyy monia ohjelmia. Automatic Call Recorder on yksi parhaista.

Asetuksista valitaan, mitä tallennetaan ja mihin:

Perusasetukset.

Säilytettäviksi määritellyt puhelut voidaan ohjata esimerkiksi Google Drive- tai Dropbox-pilvipalveluun, jolloin niitä voi kuunnella saman tien tietokoneella.

Soittajien valinta.

Nauhoituksia voi rajata niin, että omassa osoitekirjassa olevat henkilöt jätetään ulkopuolelle. Nauhoitettavia tai ohitettavia voi määritellä myös yksi kerrallaan.

Puhelun jälkeen ohjelma näyttää puhelun tiedot:

Valinnat puhelun jälkeen.

Tallennuksen voi poistaa, puheluun voi lisätä kommentteja tai sen voi vaikka jakaa sosiaaliseen mediaan. Maksullisessa Pro-versiossa on joitakin lisätoimintoja, mutta ilmainenkin versio on yleensä riittävä. Amr-tiedosto vie noin megatavun kymmentä puheluminuuttia kohti.

Tallennetuista soitoista muodostuu lista, josta ne voi kuunnella myöhemmin.

Tallennettujen soittojen lista.

Pientä hämmennystä herättää se, että puheluita voi kuunnella suoraan Saapuneet-kansiosta. Siinä säilyy kuitenkin vain rajallinen määrä uusimpia puheluita, joten pysyvää tallennusta varten halutut puhelut pitää arkistoida tallentamalla ne erikseen.

Automatic Call Recorder toimii mainiosti ja voi joskus pelastaa päivän. Mutta saako sitä käyttää? Tästä on Suomessa usein epätietoisuutta, joten sanotaan se selkeästi: omia puheluita saa nauhoittaa vapaasti eikä nauhoittamisesta tarvitse edes kertoa vastapuolelle. Viestintäsalaisuus ei koske viestintää, jonka osapuolena itse on. Tästä on vanha Tietosuojavaltuutetun ohjekin (näköjään päivitetty vuosi sitten).

Moni kuvittelee nauhoituksen vaativan vähintään ilmoittamista, sillä yritysten puhelinvaihteessa mahdollisesta tallennuksesta varoitetaan ja Nokian vanhoissa puhelimissa vastapuolta informoitiin ärsyttävällä piipityksellä. Informointivelvollisuutta ei kuitenkaan ole, ainakaan Suomessa. Yhdysvalloissakin tilanne vaihtelee osavaltiosta toiseen.

Puheluiden tallentaminen on vapaata, mutta julkinen esittäminen välttämättä ei. Puheluissa saattaa olla arkaluonteisia tietoja, jolloin niiden julkistaminen voi olla paitsi noloa myös suorastaan lainvastaista. Omaan käyttöön tallentamisessa ei ole ongelmia ja se on usein jopa suositeltavaa.

Helppo tapa nauhoittaa omat puhelunsa saa soittajat syystäkin varovaisiksi. Koskaan ei voi tietää, onko toisella tallennus käynnissä. Uhkailu, huono asiakaspalvelu tai häiriköinti saattaa jäädä talteen ja kääntyä tekijäänsä vastaan. Siksi kannattaa suhtautua puheluihin yhtä vastuullisesti kuin sähköposteihin ja miettiä, mitä oikein sanoo/kirjoittaa. Kaikesta saattaa nykyään jäädä pysyvä jälki.

Lisäys 8.6.2016: Puhelunauhoitus voi paljastaa jopa oman surmaajan. 

Päivän sovellus -- ja vieläpä ilmaiseksi

Päivän sovellus on Android- ja iPhone-sovellus, joka esittelee joka päivä yhden mobiilisovelluksen. Ja mikä parasta, kyseisen päivän ajan ne voi ladata itselleen täysin ilmaiseksi.

Päivän ilmaisena sovelluksena Amazing Breaker.

Sovellukset muutaman euron hintaisia, joten rahallinen säästö ei ole kovin suuri. Jokainen sovellus on kuitenkin esitelty suomenkielisellä saatteella ja parhaimmillaan niistä voi tehdä todellisia löytöjä. Valikoimassa on mm. pelejä, apuohjelmia ja hyötyohjelmia.

Ohjelman omat tiedot.

Eräs kiinnostava juttu liittyy ohjelman tekijään. Sovellus on virheetöntä suomea ja tekijäksi mainitaan appturbo.net. Kehittäjän oma sivu on Italiassa (appturbo.it) ja katuosoitteeksi ilmoitetaan Rue de Jeuneurs, Pariisi. Eurooppa on totisesti yhdentynyt, ainakin mobiilissa.

Ilmanpaineanturi älypuhelimissa -- onko huomenna pouta?

Applen iPhone 6:een tulee uutuutena ilmanpaineanturi. On jo aikakin, sillä monissa Android-puhelimissa anturi on ollut jo pitkään. Applen julkistuksessa anturia kehuttiin siksi, että se tekee pienten korkeuserojen nousut ja laskut helpommin mitattaviksi. Tällä onkin kuntoiluohjelmissa suuri merkitys, sillä gps-korkeustieto on epätarkkaa.

Tietenkin ilmanpainetta voi käyttää myös sään ennustamiseen, mutta miksi vaivautua, kun tarkka sääennuste löytyy netistä napin painalluksella?

Fysiikasta kiinnostunut voi tietenkin ladata Google Playstä ilmapuntariohjelman ja leikkiä anturilla. Niin minäkin tein. Barometer Plus on ilmainen ja näyttää lukeman havainnollisesti:

Samsung S5 ja Barometer Plus

Korkeapaineesta päätellen on tulossa poutasäätä (ja niin tulikin, kuva on 10.9.2014). Korkeusnäyttö ei ole ihan kohdallaan, sillä ilmanpainetta ei ole kalibroitu. Sen voi tehdä ohjelman valikosta.

Ilmapuntarilla voi seurata lentokoneen paineistuksen muuttumista. ATR-72-koneessa paine laski alimmillaan vajaaseen 900 hehtopascaliin:

LG G3 -puhelin ATR-72-potkurikoneessa. 

A319-suihkukone lentää korkeammalla, joten painettakin lasketaan alemmaksi. Lyhyellä kotimaanlennolla alimmaksi Barometer-sovelluksen näyttämäksi lukemaksi tuli tämä:

LG G3 -puhelin A319:ssä.

Paine koneen sisällä vastaa 1,8 kilometrin korkeutta luonnossa.

Myös edullisessa Samsung S3 4G -mallissa (tarjoushinta 199 euroa) on ilmanpaineanturi.

Samsung S3 4G

Pienestä koostaan huolimatta anturit tuntuvat olevan varsin tarkkoja, sillä puhelinten antamat lukemat olivat 1,5 hehtopascalin sisällä. Anturi myös reagoi kiitettävän nopeasti: lukema alkoi muuttua heti, kun kone alkoi laskea korkeutta. Kiinnostavaa kyllä, lähdössä paine alkoi laskea vasta kun kone oli noussut runsaan sadan metrin korkeuteen.

Vaikka paineanturi on yksinkertainen, sille voisi keksiä monenlaista käyttöä esimerkiksi koulun fysiikanopetuksesta. Monella koululaisella on anturi omassa puhelimessaan. Jatkossa myös iPhonen omistajilla, tosin vain uusimmassa 6-mallissa.

Riittääkö kahdeksan gigatavua muistia Windowsille?

Paljonko Windows-koneessa pitäisi olla muistia? Riittääkö neljä tai kahdeksan gigatavua? Ei kai sentään enempää, eihän?

Ostin muutama vuosi sitten Dellin työaseman, jossa käytän selainta ja tavanomaisia toimistosovelluksia. Käyttöjärjestelmänä on Windows 7. Kone on toiminut mainiosti (kuten Dellit yleensäkin), mutta ajoittain se hidastelee.

Tilasin koneen aikoinaan kahdeksalla gigatavulla ja nyt huomaan, että se oli liian vähän. Pari viikkoa sitten hain kaupasta neljä neljän gigatavun muistikampaa ja vaihdoin muistiksi 16 gigatavua. Nyt kaikki toimii taas nopeasti ja kone palvelee työkäytössä vielä monta vuotta.

Mihin ihmeessä Windows tarvitsee yli kahdeksan gigatavua muistia? Se selviää Resurssienvalvonnalla. Varsinkin Chrome-selain on melkoinen muistisyöppö:

Selaimet syövät muistin.

Kuvan tilanteessa 16 gigatavun muistista on käytössä 58 prosenttia, siis enemmän kuin kahdeksan gigatavua. Avoinna on pari apuohjelmaa, Word-tekstinkäsittely sekä Chrome- ja Firefox-selaimet. Chromessa on auki kolme ikkunaa (yhteensä 18 välilehteä) ja Firefoxissa yksi ikkuna kahdella välilehdellä.

Chromen välilehdet vievät satoja megatavuja muistia, suurin peräti 1,8 gigatavua. Firefox ei ole pekkaa pahempi, sen kulutus yhdellä ikkunalla ja kahdella välilehdellä on rapeat 340 megatavua. Ei ihme, jos kone alkaa hidastella!

Tämän päivän tilanteessa koneet kannattaa tilata 16 gigan muistilla, sillä neljän tai kahdeksan päivittäminen myöhemmin maksaa turhaan. Jos muistia ei voi tai halua laajentaa, täytyy noudattaa suurta itsekuria ja sulkea kaikki tarpeettomat välilehdet. Myös selain itse kannattaa sulkea ja käynnistää uudelleen säännöllisesti, jotta muisti vapautuu uuteen käyttöön.

Toiseen koneeseen tilasin pari vuotta sitten 32 gigatavua muistia, mutta niin suuresta määrästä ei toimisto-ohjelmilla eikä edes tavallisessa kuvankäsittelyssä (Lightroom + Photoshop) ole vastaavaa hyötyä. Siksi optimivalinta tällä hetkellä on 16 gigatavua.

Näppärä ohjelma muistinkäytön seurantaan on Taskbar Memory Meter. Se näyttää Windows 7:n alapalkissa väriä vaihtavan kuvakkeen, joka kertoo muistin käyttöasteen. Aluksi väri on vihreä, mutta vaihtuu keltaiseksi kun yli puolet muistista on käytössä ja punaiseksi, kun käyttöaste ylittää 85 prosenttia. Rajat voi itse asettaa, nämä ovat omia valintojani.

Taskbar Memory Meter seuraa muistin käyttöastetta.

Koska Taskbar Memory Meter on koko ajan näkyvissä, sitä ei tarvitse erikseen käynnistää, eikä näyttö peity muiden ikkunoiden alle. Mikäli kuva näkyy jatkuvasti keltaisena tai punaisena, muistin laajentaminen kannattaa. Tai sitten on muutettava omia käyttötapoja ja vaihdettava sovelluksia.

Ohjelma on ilmainen ja siitä on versiot myös prosessorikuormitukselle ja levytilalle. 

Tekstiviestit sähköpostiin

Androidin paras puoli on se, että järjestelmä antaa kehittäjille vapaat kädet. Esimerkiksi tekstiviestejä ja puheluita voi käsitellä omilla sovelluksilla. Tietoturvan kannalta se on tietenkin riski, mutta mahdollistaa kiinnostavia sovelluksia.

Yksi esimerkki on tekstiviestien automaattinen ohjaus sähköpostiin. Google Playssä on monia ohjelmia tähän tarkoitukseen, mutta useimmat niistä ovat puolivillaisia tai muutoin epäilyttäviä. Osa kokeilemistani (mm. sms2mail, SMS to email, SMS2Email Buddy, Pigeonhole) ei joko toiminut odotetusti tai pyysi antamaan sähköpostiosoitteen ja salasanan ohjelman tekijän palvelimelle, mikä on vähintään epäilyttävää. Osa halusi vuosimaksua palvelusta.

Yksinkertainen Relay ME on kuitenkin toiminut ongelmitta ja ohjelman perusversio on täysin ilmainen.

Asetukset ovat yksinkertaiset.

Relay ME kysyy vain osoitteen, mihin viestit lähetetään sekä osoitteen, josta lähetys tehdään. Jälkimmäiseen kannattaa ilmoittaa webmail-osoite, sillä sen salasana pitää kertoa ohjelmalle. Varmuuden vuoksi kannattaa avata uusi postilaatikko pelkästään lähetyksiä varten, jolloin salasanalla ei ole suurta merkitystä. Relay ME ei tosin kysy salasanaa vaan ainoastaan luvan käyttää Gmailia, mikä vähentää riskiä.

Yhdellä puhelimella saneltu SMS toiseen puhelimeen ja siitä sähköpostina tietokoneelle.

Relay ME on ilmainen ja se toimii. Ainoa ongelma ovat ääkköset, jotka saattavat näkyä väärin (mutta vain joissakin tekstiviesteissä, mikä on outoa).

Maksullinen Pro-versio (1,64 euroa) tuo lisäksi mahdollisuuden vastata tekstiviesteihin sähköpostilla. Ohjelma käy lukemassa välitysosoitetta (tässä Gmail) ja kun se havaitsee saapuneen vastausviestin, jossa on ohjelman lisäämä tunniste, se lähettää tekstiviestin automaattisesti.

Pro-versio.

Ohjelmasta on hyötyä ainakin viestien arkistoinnissa. Sähköposteja on paljon helpompaa käsitellä, arkistoida ja etsiä kuin tekstiviestejä. Viestien lukeminen isolta näytöltä on mukavampaa kuin pienestä älypuhelimesta. Lisäksi kriittisissä neuvotteluissa puhelimet pitää jättää kokoushuoneen ulkopuolelle, mutta tietokoneet saa usein ottaa mukaan. Kun tekstiviestit muuttuvat sähköposteiksi, niitä voi lukea tietokoneella.

Ainoa rajoitus on, että koska käsittely tapahtuu puhelimessa, sen täytyy olla päällä. Siksi ohjelmasta ei ole apua esimerkiksi puhelimen akun loppuessa.

Valitettavasti iPhonelle tai Windows Phonelle ei näytä löytyvän vastaavia ohjelmia.

Jos sekä Android-puhelin että tietokone ovat samassa wlan-verkossa, AirDroid on myös kokeilun arvoinen.

Lisäys 8.10.2019: Relay ME:n kehitys on lopetettu, mutta Android-puhelimen ja Windows 10 -koneen yhdistäminen onnistuu Puhelimeni-sovelluksella. 

Useita laitteita kerralla lataukseen, osa 2

Saksan Amazonista tilaamani 5-porttinen usb-laturi (Anker 40 W 5 V / 8A) tuli postissa, veloitus Visa-kortilta oli 31,34 euroa.

Anker lataa kerralla viisi usb-laitetta.

Laturiin mahtuu viiden usb-laitteen latausjohdot. Speksien mukaan muuntaja antaa ulos jopa 8 ampeerin virran, joten virtasyöppöjenkin laitteiden pitäisi latautua nopeasti.

Toinen vaihtoehto löytyi läheltä, Bilteman hyllystä (kiitos vain vinkistä blogin lukijalle!). 4-porttinen laturi maksaa vain 12,99 euroa ja sopii hyvin matkakäyttöön, koska se kytketään suoraan pistorasiaan.

Bilteman malli. 

Valitettavasti rasiaan menevää päätä ei voi vaihtaa, jolloin se kävisi esimerkiksi brittiläiseen tai jenkkien seinään. Pistoketta näyttää ympäröivän rako, mutta se on sinertävä merkkivalo.

Neljä tai viisi latauspaikkaa on yleensä riittävästi, mutta jos jokaiseen kytkee vielä kolmiosaisen haaroituskaapelin, saa ladattua peräti 12 tai 15 laitetta.

Molempien laturien korkeus on sormipariston luokkaa.

Sen luulisi riittävän jo suurperheenkin tarpeisiin!

Google Street View menee Ateneumiin (ja Finlandia-taloon ja...)

Viime vuoden maaliskuussa kirjoitin, että Googlen karttapalvelu näyttää sisätilakarttoja vain muutamasta kohteesta. Hieman yllättäen Googlen palvelu ei näytä kehittyneen lainkaan puolessatoista vuodessa. Edes New Yorkin JFK-kenttää ei ole mukana, eurooppalaisista kohteista puhumattakaan.

Sen sijaan Googlen Street View -toimintoon on tullut uusia kohteita, ja tällä kertaa ne ovat talojen sisältä. Esimerkiksi Ateneumin sisällä pääsee nyt kulkemaan virtuaalisesti:

Virtuaalikäynti Ateneumissa.

Kuvat ovat huomattavasti parempilaatuisia kuin katunäkymien kuvat. Isolla näytöllä vaikutelma on todella tyylikäs.

Kokeilemalla löysin pari muutakin kohdetta: Kulttuuritalon ja Finlandia-talon.

Kävelyllä Finlandia-talossa.

Konserttisali.

Konserttisaliin pääsee, mutta vessaan ei : -)

Olisin odottanut, että myös Espoon Dipoli olisi päässyt arkkitehtuurinsa vuoksi mukaan, mutta sieltä ei ollut kuvia, ei liioin Tampere-talosta. Pikainen haku ei löytänyt kuvia myöskään Pariisin Louvresta tai Pietarin Eremitaasista.

Virtuaaliretki näihin kolmeen kohteeseen antaa esimakua tulevasta. Kenties jonain päivänä kohteet eivät ole pelkkiä kuvia, vaan niissä on mukana videota ja vuorovaikutteisia palveluita. Silloin voidaan puhua jo keinotodellisuudesta.

Lisäys 3.9.2014: Ja kertauksena vielä, miten tämä toimii: otetaan kiinni siitä oranssisesta pikku-ukosta ja viedään se hiirellä kartalle, jolloin Street Viewin kattamat alueet näkyvät sinisellä. Sisäkuvista kertovat rakennusten sisällä siniset viivasykkyrät.

Street View -näkymän aktivointi.

Lisäys 3.9.2014: Alvar Aalto -museo otti yhteyttä ja viittasi tiedotteeseen, jossa kerrotaan Google-yhteistyöstä. Yhdeksän Aallon piirtämää rakennusta on jo kuvattu. Yllä esiteltyjen lisäksi mukana ovat mm. Säynätsalon kunnantalo arkkitehdin kotikaupungista Jyväskylästä, Kolmen Ristin Kirkko Imatralta sekä Aallon oma ateljee Helsingin Munkkiniemestä.

Lisäys 4.9.2014: Gizmodo kertoo tänään ilmestyneessä tekstissä millaista tekniikkaa Google käyttää rakennusten sisäkuviin. Laitteisto on rakennettu selkäreppuun. Ehkä jo seuraava versio kartoittaa itsenäisesti koko tilan, aivan kuten Prometheus-elokuvassa.

Tarkkana, ettet vahingossa asenna ylimääräistä

Ohjelman asennuksessa saa nykyään olla tarkkana. Ei-toivottuja lisäosia tai suorastaan haitallisia mainosohjelmia voi tulla minkä tahansa sovelluksen kylkiäisenä, ellei asentaja ole koko ajan varuillaan.

Esimerkiksi Adoben Flash-päivitys tyrkyttää Windows-käyttäjälle McAfeen turvatarkistusta. Ellei huomaa poistaa ylimääräistä rastia, koneelle asentuu ylimääräinen ohjelma. Miksi, Adobe?

Flash-päivitys tyrkyttää virustorjuntaa.

Huvittavaa sinänsä, että Mac-käyttäjlle Adobe tyrkyttää vastaavassa tilanteessa vain omia sovelluksiaan. Se on vielä jotenkin ymmärrettävää (etenkin, kun latausta ei ole oletusarvona rastitettu).

Mac-käyttäjälle tarjotaan Lightroomia, ja sekin valinnaisena.

Oraclen omistukseen kuuluva Java on vielä pahempi, sillä se haluaa ladata koneelle Ask-selainlaajennuksen. Ottaen huomioon Javan monet turva-aukot ja muut ongelmat, tämä on melkeinpä loukkaus käyttäjiä kohtaan. Ei riitä, että joudumme lataamaan bugisen Javan -- sen kylkiäisenä tulee vielä ei-toivottu lisäys selaimeen. Ask korvaa selaimen hakukoneen omallaan ja lähettää omia mainoksiaan surffaajalle.

Häpeä, Oracle! Tällaisen kytkyn taloudellinen hyöty isolle IT-jätille ei voi olla pyöristysvirhettä suurempi. Netissä kerättävällä vetoomuksella on jo 20 000 allekirjoittajaa. Tarkempi kuvaus Askista löytyy esimerkiksi ZDnetin sivulta.

Vähemmän tunnetuista ohjelmista löytyy lukuisia vastaavia esimerkkejä. Levyosioiden kopiointiin tarkoitettu kiinalainen (!) EaseUS vaati jatkuvaa tarkkaavaisuutta, sillä se tuputti omien sovellustensa lisäksi täysin vieraita "apuohjelmia".

Ei kannata valita suositeltua Pika-asennusta....

EaseUS:n tapauksessa ylimääräiset lataukset on vieläpä piilotettu niin ovelasti, että jokaisen dialogi-ikkunan kohdalla on oltava erityisen tarkkana. Asennukselta välttyy vain kieltämällä pika-asennuksen, valitsemalla Mukautettu asennus ja sen jälkeen poistamalla kaikki valmiina olevat rastit.

Valitse edistynyt ja poista rastit (jotka on oletuksena merkitty).

Eikä ainoastaan kerran, vaan useasti:

Ei kiitos tätäkään.

Kannattaa siis olla tarkkana ohjelmia asentaessaan! Pelkkä Next-painike ja oletusarvojen hyväksyminen voi tuoda omalle koneelle turhia ja suorastaan haitallisia vieraita.