Bitcoin- ja Ethereum-kurssit työpöydän tikkeriin

X-Sure on alkanut valmistaa pientä näyttöä, joka esittää Bitcoin- ja Ethereum-valuuttojen kurssit liki reaaliajassa ("real-time crypto ticker"). Näin tämän talvella CES-messujen yhteydessä ja jätin heti tilauksen. Viime viikolla laite sitten tuli. 

X-Sure L1 voi tilata verkosta valmistajan sivulta 129 dollarin hintaan. Fyysisesti laite on noin tupakka-askin kokoinen, hieman paksumpi. Iso näyttö tuo mieleen vanhat digipokkarit. Laitteessa on mielenkiintoisia yksityiskohtia, joten katsotaanpa hieman lähemmin.

Bitcoin-kurssi 20 924 dollaria.

Ensimmäiseksi kiinnittää huomiota paketointi. OOBE (Out-Of-The-Box-Experience) on niin vakuuttava, että Steve Jobs olisi kateellinen. Laite on pakattu siististi ja se näyttää suorastaan arvokkaalta.

Paketti on siisti.

Tein talvella ennakkotilauksen, minkä valmistaja oli mukavasti huomioinut kiitoskortissa:

Kiitokset ennakkotilaajalle. 

Laite itsessään on kiitettävän yksinkertainen: se vain seisoo pöydällä tai kaapin päällä ja näyttää kahden suosituimman kryptovaluutan kurssit 10 sekunnin välein vaihtuvina numeroina. 

Käyttöliittymänä on hauskasti vanhanaikainen painike, jota kääntämällä näyttöön valitaan joko Bitcoin tai Ethereum. Painaminen aktivoi verkkoasennuksen. Metallikuorten ansiosta laite tuntuu mukavan jämäkältä nykyisten muovirimpuloiden aikakaudella.

Painike ja valintapyörä.

Virtalähdettä ei ole, mutta paketissa on näppärä usb-c-kaapeli, jonka päässä on magneetilla irtoava virransyöttö. Aivan kuin Applen läppäreissä. Akkua tosin ei ole, joten johdon irrotessa näyttö pimenee. 

Laitteen takaseinässä on nörttien iloksi ikkuna, josta näkee piirilevyn ja merkkivalot. Nice touch!

USB-C-liitin, jossa on magneettinen kytkin.

Asennusta varten ladataan valmistajan mobiilisovellus, minkä jälkeen se löytää laitteen Bluetoothilla ja siirtää wifi-verkon asetukset. Ensimmäinen yritykseni epäonnistui, koska en huomannut laitteen tukevan vain 2,4 GHz taajuutta. Toisella kerralla kaikki meni sujuvasti.

Hallintasovelluksella näyttöön voi lisätä uusia valuuttoja. Listalla ovat mm. Binancecoin, Solana, Cardano, XRP, Polkadot, Dogecoin ja Avalance. Sovelluksesta voi aktivoida äänimerkin, jolla näyttö kertoo, että kurssi on muuttunut suuntaan tai toiseen yli prosentin viidessä minuutissa. Rajoja ei voi itse säätää. Hinat näytetään vain dollareissa eikä valuutaksi voi vaihtaa euroa.

Yksinkertainen, tyylikkään näköinen laite, joka tekee sen minkä lupaa. Tätä on helppo suositella kaikille kryptovaluutoista innostuneille. Kurssin seuraaminen reaaliajassa ei tietenkään ole järkevää, mutta hauskaa se kyllä on.

Liian vahva salasana?

Aina varoitetaan heikoista (lyhyistä, yleisistä ja helposti arvattavista) salasanoista, mutta voiko salasana olla liian vahva?

Ehkä ei, mutta tarpeettoman vahva kuitenkin. Julkisissa verkoissa näkee joskus salasanoja, jotka ovat turhan pitkiä ja mutkikkaita. Niissä salasanan tarkoituksena ei ole estää luvatonta pääsyä verkkoon, joten turhan pitkä salasana on vaikea kirjoittaa. Eihän siitä muuta haittaa ole.

Äskettäin törmäsin Kirkkonummen Hvitträsk-museon aulassa kylttiin, joka kertoi museon Wifi-salasanan.

Tarpeettoman pitkä salasana julkisessa verkossa.

Arvaan, että 10 merkin salasana on tullut operaattorilta reitittimen mukana, eikä sitä ole viitsitty tai osattu vaihtaa. Museon tapauksessa salasanaksi olisi riittänyt vaikka Hvittrask. 

Kokonaan avoimeksi verkkoa ei kannata jättää, koska silloin siihen liittyneet koneet näkevät toistensa liikenteen. Verkon salasana varmistaa, että jokaisen käyttäjän data on salattu istuntokohtaisella salasanalla, ja käyttö on siten turvallista.

Yksi syy pitkään salasanaan voisi olla halu suojata verkkoa ohikulkijoiden tai naapurien vapaamatkustajilta. Hvitträskin tapauksessa sekään ei voi olla selityksenä, sillä talo on kukkulan päällä eikä naapureita ole lähimaillakaan.

Ja vaikka olisi, kuka tahansa voisi tulla kurkkaamaan salasanan, koska se näkyy jo museon aulassa, ennen lipunmyyntiä.

No, ainakin pitkä ja mutkikas salasana muistuttaa museovieraita salasanaturvallisuudesta - vaikka juuri tässä tapauksessa yleisillä opeilla ei olekaan merkitystä.

Miksi Word vaihtaa sali-sanalle ison alkukirjaimen?

Microsoft Wordissä on kummallinen ilmiö: kun tekstiin kirjoittaa sanan sali, se vaihtuu isolle alkukirjaimelle eli Sali. Vaihto tapahtuu niin Windows- kuin Mac-versioissakin.

Miksi sali kirjoitetaan aina isolla?

Kummallinen ilmiö johtuu Wordin asetuksesta, joka vaihtaa viikonpäivien alkukirjaimet isoiksi niissä kielissä, missä se on kieliopillinen käytäntö.

Tiistai on turkiksi Salı 

Word luulee, että suomen sana sali tarkoittaa turkin tiistaita, ja siksi alkukirjain vaihdetaan isoksi. Sama muutos tapahtuu mm. englannin ja saksan viikonpäiville (monday, tuesday, wednesday... ja montag, dienstag, mittwoch...), mutta niitä suomalainen harvemmin kirjoittaa suomenkielisen tekstin keskelle, koska ne eivät tarkoita mitään suomeksi. 

Turkin seitsemän viikonpäivää ovat muuten pazartesi, sali, çarşamba, perşembe, cumā, cumartesi ja pazar. Ne kaikki muuttuvat isolle alkukirjaimelle.

Tarkkaan ottaen turkin tiistai-sanan lopussa ei ole tavallista i-kirjainta vaan sen pisteetön versio. Siksi Wordin ei pitäisi edes vaihtaa sali-sanaa toiseksi, koska kyse ei muutenkaan olisi turkin kielen sanasta.

Automaattinen korjaus loppuu, kun Wordin asetuksista poistetaan Automaattinen korjaus > Päivien nimet isoilla.

Wordin asetukset.

Sama muutos kannattaa tehdä Excelin ja Powerpointin asetuksiin, koska nekin korjaavat oletusarvona viikonpäiviä automaattisesti.

Tämä on hyvä esimerkki liian pitkälle viedystä automatiikasta. Kirjoittajan on todella vaikea keksiä, miksi sali-sanaan tulee iso alkukirjain. Tämän täytyy olla jonkinlainen bugi, sillä automaattisen korjauksen pitäisi rajoittua vain parhaillaan kirjoitettavaan kieleen.