Bitcoin- ja Ethereum-kurssit työpöydän tikkeriin

X-Sure on alkanut valmistaa pientä näyttöä, joka esittää Bitcoin- ja Ethereum-valuuttojen kurssit liki reaaliajassa ("real-time crypto ticker"). Näin tämän talvella CES-messujen yhteydessä ja jätin heti tilauksen. Viime viikolla laite sitten tuli. 

X-Sure L1 voi tilata verkosta valmistajan sivulta 129 dollarin hintaan. Fyysisesti laite on noin tupakka-askin kokoinen, hieman paksumpi. Iso näyttö tuo mieleen vanhat digipokkarit. Laitteessa on mielenkiintoisia yksityiskohtia, joten katsotaanpa hieman lähemmin.

Bitcoin-kurssi 20 924 dollaria.

Ensimmäiseksi kiinnittää huomiota paketointi. OOBE (Out-Of-The-Box-Experience) on niin vakuuttava, että Steve Jobs olisi kateellinen. Laite on pakattu siististi ja se näyttää suorastaan arvokkaalta.

Paketti on siisti.

Tein talvella ennakkotilauksen, minkä valmistaja oli mukavasti huomioinut kiitoskortissa:

Kiitokset ennakkotilaajalle. 

Laite itsessään on kiitettävän yksinkertainen: se vain seisoo pöydällä tai kaapin päällä ja näyttää kahden suosituimman kryptovaluutan kurssit 10 sekunnin välein vaihtuvina numeroina. 

Käyttöliittymänä on hauskasti vanhanaikainen painike, jota kääntämällä näyttöön valitaan joko Bitcoin tai Ethereum. Painaminen aktivoi verkkoasennuksen. Metallikuorten ansiosta laite tuntuu mukavan jämäkältä nykyisten muovirimpuloiden aikakaudella.

Painike ja valintapyörä.

Virtalähdettä ei ole, mutta paketissa on näppärä usb-c-kaapeli, jonka päässä on magneetilla irtoava virransyöttö. Aivan kuin Applen läppäreissä. Akkua tosin ei ole, joten johdon irrotessa näyttö pimenee. 

Laitteen takaseinässä on nörttien iloksi ikkuna, josta näkee piirilevyn ja merkkivalot. Nice touch!

USB-C-liitin, jossa on magneettinen kytkin.

Asennusta varten ladataan valmistajan mobiilisovellus, minkä jälkeen se löytää laitteen Bluetoothilla ja siirtää wifi-verkon asetukset. Ensimmäinen yritykseni epäonnistui, koska en huomannut laitteen tukevan vain 2,4 GHz taajuutta. Toisella kerralla kaikki meni sujuvasti.

Hallintasovelluksella näyttöön voi lisätä uusia valuuttoja. Listalla ovat mm. Binancecoin, Solana, Cardano, XRP, Polkadot, Dogecoin ja Avalance. Sovelluksesta voi aktivoida äänimerkin, jolla näyttö kertoo, että kurssi on muuttunut suuntaan tai toiseen yli prosentin viidessä minuutissa. Rajoja ei voi itse säätää. Hinat näytetään vain dollareissa eikä valuutaksi voi vaihtaa euroa.

Yksinkertainen, tyylikkään näköinen laite, joka tekee sen minkä lupaa. Tätä on helppo suositella kaikille kryptovaluutoista innostuneille. Kurssin seuraaminen reaaliajassa ei tietenkään ole järkevää, mutta hauskaa se kyllä on.

OneCoin ja kryptovaluutan louhinta

Suomessa julkisuutta saanut OneCoin leviää verkostomarkkinointia käyttäen ja lupaa jäseniksi liittyville nopeaa vaurastumista. Vertailukohtana on ensimmäinen kryptovaluutta Bitcoin, jonka arvo nousi nopeasti 1000-kertaiseksi, ennen kuin kääntyi laskuun.

OneCoinin verkostomarkkinointi herättää epäilyjä Ponzi-huijauksesta. Lupaukset virtuaalirahan arvon noususta ovat rohkeita, sillä yhtiön omassa hallinnassa oleva OneCoin ei ole rahaa lainkaan: kyseessä on pikemminkin digitaalinen pelimerkki, jonka arvo määräytyy yhtiön itsensä pitämässä vaihtopörssissä. Kaiken tämän pitäisi muuttua tulevaisuudessa, kun rahan lähdekoodi vapautetaan ja rahasta tehdään vapaasti vaihdettava. Nämä ovat kuitenkin vain lupauksia.

OneCoinin keskeinen lupaus virtuaalirahan louhinnasta on yksiselitteisesti huijausta. Kaikki tiivistyy tällä kalvolla:

Virtuaalirahan louhinta ei ole lainkaan tällaista.

Kalvon tekstit kuulostavat uskottavilta ja se on tarkoituskin. Huomaa myös viittaus Bitcoinin hurjaan arvon nousuun. Se onkin suunnilleen ainoa, mikä kalvolla on totta.

Virtuaalirahan "louhinta" on Bitcoinia varten kehitetty termi. Totta kyllä, uusia Bitcoineja syntyy koko ajan vähemmän, mutta kyseessä on suunniteltu ominaisuus eikä hidastuminen johdu siitä, että uusien kolikkojen löytäminen tulisi jollain tavalla vaikeammaksi.

Bitcoinin algoritmi puolittaa tarkoituksella syntyvien kolikoiden määrän neljän vuoden välein, jotta rahan arvo ei inflatoituisi. Ilman tahallista hidastamista Bitcoineja syntyisi kiihtyvällä vauhdilla koko ajan lisää, kun kiinnostus sitä kohtaan kasvaa ja yhä uudet ihmiset ryhtyvät louhijoiksi, mikä puolestaan romahduttaisi rahan arvon.

Uusia Bitcoin-eriä syntyy tasaisesti noin 10 minuutin välein, olipa louhijoita sitten yksi tai miljoona. Edes koneiden teho ei vaikuta asiaan. Jos louhijoita on vain yksi, hän saa kaikki kolikot -- jos louhijoita on miljoona, jokainen saa niistä osan. "Louhinta" on oikeastaan vain arpajaiset, jolla uudet kolikot jaetaan demokraattisesti käyttäjille. Tehokkaita ASIC-louhintalaitteita hankkivat eivät siten nopeuta rahan syntymistä; he vain lisäävät suhteellista osuuttaan kaikkien louhijoiden joukossa ja näin kasvattavat oman voittonsa todennäköisyyttä arpajaisissa.

Louhinnan varsinaisena tehtävä on ylläpitää lohkoketjua, johon kaikki Bitcoin-rahansiirrot arkistoidaan pysyvästi. Louhinta sitouttaa ihmisiä Bitcoiniin ja hajauttaa elintärkeän tietokannan riittävän monelle koneelle. Rahan monistaminen tai muu väärentäminen edellyttäisi lohkoketjun muokkaamista taaksepäin ja onnistuu vain, jos tekijä saa hallintaansa enemmän tietokoneita kuin mitä louhijoita on -- juuri tämän vuoksi louhinta toimii käyttäjien houkuttimena.

Bitcoinin louhinta ja lohkoketju ovat nerokkaita ideoita, joita kaikki muut kryptovaluutat ovat matkineet. Vain kolikkojen syntyvauhti ja maksimimäärä ovat erilaiset.

Bitcoinin arpajaisissa käyttämä algoritmi on yleisen SHA-2-tiivistefunktion eräs versio (256-bittinen SHA-256). Muissa valuutoissa käytetään yleensä Scrypt-funktiota, joka vähentää ASIC-laitteiden ylivoimaa ja tekee louhinnasta demokraattisempaa. OneCoin väittää kehittäneensä oman louhinta-algoritmin, mutta materiaaleissa puhutaan kuitenkin tavallisesta scryptistä.

OneCoinin louhinta on aivan oma lukunsa. Koska kyse on yhtiön omassa hallinnassa olevasta "rahasta", sitä ei tarvitsisi louhia lainkaan. Viittaukset supertietokoneeseen, louhintapooleihin ja palapeliin, jonka ratkaiseminen käy koko ajan vaikeammaksi, on siten täyttä pötyä.

Koska OneCoinin hallintaa ei ole hajautettu, yhtiö voi jatkossa luoda uutta rahaa, poistaa vanhaa ja mitätöidä tai monistaa tehtyjä rahansiirtoja mielensä mukaan. Siksi kyse on lähinnä virtuaalisista pelimerkeistä, leikkirahasta, jonka haltija joutuu luottamaan täysin yhtiöön.

Yhtiö kääntää tämän edukseen kertomalla, että koska OneCoin-lompakot ovat yhtiön hallussa, niitä ei voi Bitcoinin tapaan varastaa. Tämä pitää paikkansa, kunhan luottaa yhtiöön täydellisesti. Antaisitko sinä oikean lompakkosi ja rahasi jonkin yhtiön haltuun, jonka epämääräinen pääkonttori on Bulgariassa ja josta et tiedä muuta kuin nettisivujen osoitteen?

OneCoin on luvannut, että jokainen kolikko tullaan auditoimaan (mitä se sitten tarkoittaakin, jonkinlaista aitouden varmistusta?) ja rahan käyttö vapauttamaan joskus tulevaisuudessa. Miten tehtyjen rahansiirtojen aitous taataan ilman hajautettua tietokantaa on vielä arvoitus.

Täysi arvoitus on myös OneCoinin tulevaisuus ja luvattu arvonnousu. 

Louhisinko bittirahaa kun työntekijät ovat kesälomalla?

Näin kesälomakauden alkaessa firman nörtti saa idean: mitä jos laittaisin tietokoneet tuottamaan rahaa lomien ajaksi?

Bitcoin-bittirahaa voidaan "louhia" tavallisella tietokoneella, mutta prosessi on hidasta. Louhiminen (engl. mining) on termi, jota käytetään uusien bitcoin-rahojen luomisesta, vaikka teknisesti prosessin tarkoituksena onkin lähinnä bittirahan p2p-verkon ylläpito. Mutkikas asia, jota en edes yritä tässä avata -- nörtti kyllä tietää, mistä on kyse.

Tein muutamia kokeiluja ja niiden perusteella louhintapooliin liittyminen näyttäisi tuottavan 1000 megahashin sekuntinopeudella noin 0,03 bitcoinia vuorokaudessa. Bitcoinin päivän kurssi on 85 euroa.

Oletetaan, että kesälomien aikana 100 työasemaa jää käyttämättä ja että nörtillä on pääsy niihin kaikkiin. Yhden työaseman louhintateho on 1-30 megahashia sekunnissa sen prosessorista riippuen. Tehokkaimpia ovat uudet Intelin mallit, joissa on sisäänrakennettu HD Graphics -näytönohjain. Kotien pelikoneissa käytetyt Radeon-näytönohjaimet yltävät 300-600 megahashiin sekunnissa, mutta niitä tuskin löytyy työpaikoilta.

Oletetaan siis, että kukin kone louhii bitcoin-rahaa 20 Mh/s nopeudella. Sadan koneen tehoksi tulee 2000 Mh/s eli 0,06 bitcoinia vuorokaudessa. Neljän viikon loma-aikana ehtii kertyä 1,8 bitcoinia eli noin 130 euroa. Jos koneita on tuhat, tuottoa syntyy jo 1300 euron edestä -- hei, tämähän alkaa kuulostaa hyvältä!

Louhinta kannattaa, kunhan sähkönkulutusta ei huomioida. Prosessorin toimiessa täydellä teholla sähköä kuluu 100-150 wattia konetta kohti, joten sähkölasku ylittää bitcoin-tuotot. Todellinen kulutus on luultavasti vielä suurempi, sillä lämpiminä käyvät koneet lisäävät kesäkuumalla ilmastoinnin tarvetta. Mutta sähkö menee firman piikkiin eikä kukaan huomaa sitä.

Bitcoinien arvo on heilahdellut tänä vuonna voimakkaasti, joskin viimeiset pari kuukautta kurssi on pysynyt melko vakaana. Jos arvo kesän aikana nousee, louhija tienaa enemmän. Yhtä hyvin arvo voi laskea, jolloin myös tuotto putoaa.

Käytännössä suurin este taitaa olla siinä, ettei edes nörteillä ole pääsyä muiden työntekijöiden koneille näiden loman aikana. Lisäksi louhintaprosessin asentaminen ja käynnistäminen sadalla koneella on varsin työlästä, tuhannesta puhumattakaan.

Mutta ajatus tuhannesta koneesta louhimasta rahaa kesäloman aikana on kieltämättä houkutteleva. Raha karttuu tilille, vaikka itse makoilisi uimarannalla.

Nörttiys kannattaa.