YLE kokeilee 4K HDR -lähetyksiä netissä

Yle on kaikessa hiljaisuudessa kokeillut 4K-lähetyksiä Qatarin MM-jalkapallokisoista. 4K-signaalia voi katsoa vain älytelevision Yle Areena -sovelluksella, ja silloinkin television pitää olla suhteellisen uusi. Nettinopeudelta vaaditaan vähintään 20 megabitin tasainen datavirta. Kotien 4G-liittymät eivät siihen useinkaan pysty, sillä lähetysten aikaan illalla naapuritkin kuormittavat tukiasemaa ja kaikkien bittivirta hidastuu. Langallinen laajakaista on tässä tapauksessa varma valinta.

Jalkapalloa netin kautta 4K-tarkkuudella.

Ja kylläpä kuva onkin mahtava! Nelinkertainen pikselimäärä näkyy parempana kuvana, kunhan televisio on vähintään 65 tuumaa. Tarkkuuden huomaa varsinkin yleisömeressä, joka HD:nä näkyy sumuisena, mutta 4K:lla erottaa yksittäiset ihmiset. Kuvataajuuden pitäisi olla 50 fps, mutta panoroinnissa yleisömeri sumenee HEVC-pakkauksesta johtuen. 4K-tarkkuus paljastaa myös armotta ottelun kuvaajien pienetkin tarkennusvirheet. 

Paremman tarkkuuden lisäksi mukana on HDR-signalointi eli tavallista laajempi dynamiikka. Markkinoilla on muutama eri standardi sitä varten, Ylen valitsema HLG on kaikista yleisin ja toimi ainakin omalla 65 tuuman OLED LG-telkkarilla mainiosti.

Kuvassa on vain se ongelma, että 4K HDR:n jälkeen tavallisten HD-otteluiden (joita MTV3 lähettää) katsominen tuntuu harmaalta ja ankealta. HDR-kuvaan tottuu nopeasti. 4K-elokuvalevyillä HDR tuntuu usein keinotekoiselta ja ylimitoitetulta, mutta jalkapallolähetyksissä se toimii hienosti. Äänentoistokin muuttuu monikanavaiseksi ja dynaamisemmaksi, vaikka ei suoraan kuvasta johdukaan. 

4K ja HDR ovat sen verran uusia tekniikoita, että kaikki televisiot eivät tue niitä oikein. Silloin signaali palaa tavalliselle HD-tasolle, eikä katsoja huomaa mitään eroa aiempaan. Joku on kertonut oman televisionsa värien saturoituvan HDR:stä liikaakin. Kaikki on mahdollista. Siksi Yle ei ole liiemmälti edes mainostanut näitä lähetyksiä, itsekin näin niistä sattumalta maininnan nettikeskustelussa. Ylen oma tietosivu aiheesta on osoitteessa https://ohjeet.areena.yle.fi/hc/fi/articles/6656350703132-Yle-Areenan-4K-tarjonta-miesten-jalkapallon-MM-kisoissa. 

4K-kuva näkyy vain livenä, ei tallenteissa. Siinä ei ole kellonaikaa eikä pelitilannetta. Sen löytäminen Yle Areenasta ei ole ihan helppoa. Yleensä vieressä on "taktinen näkymä" striimi, joka on korkealta maalin takaa paikallaan pysyvällä kameralla kuvattu näkymä. 

Jos televisiosi on riittävän uusi (2017 tai uudempi), tukee HEVC:tä ja HDR:ää sekä nettiyhteytesi nopeus riittävä, kannattaa ehdottomasti kokeilla - oli kiinnostus jalkapalloon millä tasolla tahansa. 

Canon RF 16 mm - pieni ihme

Canon esitteli viime vuonna 16-millisen hyvävalovoimaisen (2,8) RF-objektiivin, joka on erittäin pienikokoinen, kevyt (165 grammaa) - ja runsaan 300 euron hinnalla vieläpä puoli-ilmainen. Vastaava EF-objektiivi on hieman laajempi (14 milliä), mutta painaa 645 grammaa ja maksaa 2390 euroa. 

Miten kummassa uusi lasi voi olla noin neljäsosan painosta ja alle kuudesosa hinnasta?? Molemmat ovat kuitenkin täyden koon kennolle.

R-sarjan kameroiden lyhyt etäisyys objektiivilta kennolle hyödyttää laajakulmaisia laseja, mutta asiassa täytyy olla muutakin. Ja niinhän siinä on.

Heti vaikein mahdollinen kohde täydellä aukolla. Kuvat on otettu alkuperäisellä R-kameralla ("höyryärrä"), raw-kuvat alkuperäisellä tarkkuudella ja jpeg-versiot kameran sisällä toiseksi suurimmalla koolla kaikki objektiivin optimoinnit käyttöön kytkettynä. Blogin kuvat ovat Windowsin omasta katseluohjelmasta otettuja ruutukaappauksia.

Täyden aukon 2,8 raw-kuva on karmea.

Raw-kuvassa näkyy vahvoja vääristymiä ja aberraatiota. Jpeg-kuvasta ne häviävät kuin taikaiskusta.

Kamera korjaa jpeg-kuvan hyvin.

Jpeg-versio näyttää hyvältä. Kuvan keskelle osuvan tiiliseinän tarkkuus on mainio. 

Vasen ylänurkka 100 % raw-kuvana.

Vasen ylänurkka kameran korjaamana jpeg-kuvana.

Vastaava vertailu 14-millisellä EF-objektiivilla osoittaa, että kuusinkertaiselle hinnalle on katetta. 

EF 14 mm 2,8 raw-kuvana.

EF 14 mm jpeg-korjattuna. 

Vasen ylänurkka korjaamattomana rawina näyttää paljon paremmalta kuin RF-mallissa.

Vasen ylänurkka korjattuna jpeg-kuvana.

Himmennettynä erot eivät ole yhtä suuria.

RF16 mm F 5,6 raw

RF16 mm F 5,6 jpeg

Objektiivissa on ohjausrengas, joka toimii joko manuaalisessa tarkennuksessa tai halutun arvon säätämisessä. Muita ei sitten olekaan. Kun kamerassa on virta päällä, objektiivi työntyy hieman ulos kuljetusasennosta, mikä hirvittää pientä linssinsuojusta asettaessa - sitä täytyy painaa hieman putkea vastaan. Suodinkierre on 43 milliä. 

Raw-kuvissa tarvitaan kuitenkin korjausta, jonka DPP tai Lightroom pystyvät tekemään, mutta esimerkiksi vanha Lightroom 6.14 (viimeinen omaksi ostettava versio) ei. Silloin on parasta kuvata vain kameran valmistelemia jpeg-tiedostoja.

Lähin tarkennusetäisyys on muuten 13 senttiä, joten laajakulmalla saa myös lähikuvia. 

Täyden aukon raw jättää nurkat liki mustiksi.

Kamera itse korjaa tämänkin jpeg-kuvan hyväksi.

Äärimmäiset testikuvat eivät kerro todellisista käyttötilanteista. Loka-marraskuun pimeys ei jättänyt paljon tilaa testeille, mutta reunoja lukuunottamatta 16-millinen ajaa hyvin asiansa. Hinnan ja painon huomioiden se on suorastaan loistava valinta matkakäyttöön.

Canon on halvemmissa objektiiveissa siirtymässä puhelimista tuttuun malliin, jossa yhä suurempi osa kuvan muodostamisesta tehdään ohjelmallisesti. Tämä mahdollistaa edulliset ja keveät objektiivit, mutta edellyttää raw-kuvaajilta lisätyötä. Jpeg-kuvaajat eivät edes huomaa asiaa, kunhan malttavat pitää kameran kaikki optimoinnit päällä, vaikka se pidentääkin kuvan käsittelyaikaa laukaisun jälkeen.

Ja malliston yläpäässä on niitä entisenkaltaisia, vähemmän korjausta vaativia L-objektiiveja, joiden hinta alkaa vähintään kakkosella.