YLE kokeilee 4K HDR -lähetyksiä netissä

Yle on kaikessa hiljaisuudessa kokeillut 4K-lähetyksiä Qatarin MM-jalkapallokisoista. 4K-signaalia voi katsoa vain älytelevision Yle Areena -sovelluksella, ja silloinkin television pitää olla suhteellisen uusi. Nettinopeudelta vaaditaan vähintään 20 megabitin tasainen datavirta. Kotien 4G-liittymät eivät siihen useinkaan pysty, sillä lähetysten aikaan illalla naapuritkin kuormittavat tukiasemaa ja kaikkien bittivirta hidastuu. Langallinen laajakaista on tässä tapauksessa varma valinta.

Jalkapalloa netin kautta 4K-tarkkuudella.

Ja kylläpä kuva onkin mahtava! Nelinkertainen pikselimäärä näkyy parempana kuvana, kunhan televisio on vähintään 65 tuumaa. Tarkkuuden huomaa varsinkin yleisömeressä, joka HD:nä näkyy sumuisena, mutta 4K:lla erottaa yksittäiset ihmiset. Kuvataajuuden pitäisi olla 50 fps, mutta panoroinnissa yleisömeri sumenee HEVC-pakkauksesta johtuen. 4K-tarkkuus paljastaa myös armotta ottelun kuvaajien pienetkin tarkennusvirheet. 

Paremman tarkkuuden lisäksi mukana on HDR-signalointi eli tavallista laajempi dynamiikka. Markkinoilla on muutama eri standardi sitä varten, Ylen valitsema HLG on kaikista yleisin ja toimi ainakin omalla 65 tuuman OLED LG-telkkarilla mainiosti.

Kuvassa on vain se ongelma, että 4K HDR:n jälkeen tavallisten HD-otteluiden (joita MTV3 lähettää) katsominen tuntuu harmaalta ja ankealta. HDR-kuvaan tottuu nopeasti. 4K-elokuvalevyillä HDR tuntuu usein keinotekoiselta ja ylimitoitetulta, mutta jalkapallolähetyksissä se toimii hienosti. Äänentoistokin muuttuu monikanavaiseksi ja dynaamisemmaksi, vaikka ei suoraan kuvasta johdukaan. 

4K ja HDR ovat sen verran uusia tekniikoita, että kaikki televisiot eivät tue niitä oikein. Silloin signaali palaa tavalliselle HD-tasolle, eikä katsoja huomaa mitään eroa aiempaan. Joku on kertonut oman televisionsa värien saturoituvan HDR:stä liikaakin. Kaikki on mahdollista. Siksi Yle ei ole liiemmälti edes mainostanut näitä lähetyksiä, itsekin näin niistä sattumalta maininnan nettikeskustelussa. Ylen oma tietosivu aiheesta on osoitteessa https://ohjeet.areena.yle.fi/hc/fi/articles/6656350703132-Yle-Areenan-4K-tarjonta-miesten-jalkapallon-MM-kisoissa. 

4K-kuva näkyy vain livenä, ei tallenteissa. Siinä ei ole kellonaikaa eikä pelitilannetta. Sen löytäminen Yle Areenasta ei ole ihan helppoa. Yleensä vieressä on "taktinen näkymä" striimi, joka on korkealta maalin takaa paikallaan pysyvällä kameralla kuvattu näkymä. 

Jos televisiosi on riittävän uusi (2017 tai uudempi), tukee HEVC:tä ja HDR:ää sekä nettiyhteytesi nopeus riittävä, kannattaa ehdottomasti kokeilla - oli kiinnostus jalkapalloon millä tasolla tahansa. 

Overscan-asetus leikkaa etunimen Ylen uutisissa

Ylen TV-uutiset käyttää etähaastatteluihin Googlen ohjelmaa, joka esittää henkilön nimen näytön vasemmassa alareunassa. Etunimi leikkautuu ikävästi television näytöllä.

Televisio leikkaa etunimeä.

Luulin ensin, että kyse on lähetyspään ongelmasta - ettei tietokoneen kuva täysin sovi Ylen järjestelmiin. Mutta kun katsoin haastatteluja Yle Areenan mobiilisovelluksella tai tietokoneen selaimella, nimi näkyi kokonaan. Nimi näkyi kokonaan myös silloin, kun uutisia katsoi television omalla Yle Areena -sovelluksella television kautta. Vika ei selvästikään ollut lähetys- vaan vastaanottopäässä.

Yle Areenan kautta otettu kuva ja live-tv-lähetyksestä otettu valokuva kertovat ettei ero ole suuri.

Yle Areena tietokoneen kautta.

Vertailun vuoksi sama kuva televisiosta:

Television kuva on rajatumpi ja sävyltään kylmempi.

Kun sama ilmiö esiintyi uudella LG:n 65-tuumaisella OLED-televisiolla, oli pakko uskoa, että kyseessä on tosiaan vanha overscan-ilmiö. Analogia-aikaan tuotannossa vältettiin kuva-alan reunoja, koska kuvaputkella juovien kohdistus ei ollut aivan tarkkaa. Lisäksi kuvaputkien reunat olivat hieman kaarevia ja osa niistä jäi television muovikuorten sisään. 

LG-television asetuksista kaivamalla löytyi oikea kohta. Kaikilla valmistajilla asetus on piilotettu kuvasuhdevalintojen yhteyteen, vaikka tarkkaan ottaen kyse ei ole kuvasuhteesta. Se on aina sama 16:9, overscan vain leikkaa hieman jokaisesta reunasta.

Overscan poistetaan valitsemalla Aspect ratio: Just Scan - Off

Tämän jälkeen haastateltavan nimi näkyy kokonaisena myös live-lähetyksissä. Jätin omaan televisiooni käyttöliittymän englanninkieliseksi, joten Just Scan saattaa näkyä suomenkielisessä versiossa harhaanjohtavasti Vain haku -nimellä.

Itselleni on täydellinen arvoitus, miksi nykyisillä paneelitelevisioilla käytetään oletusarvona vanhan kuvaputkitelevision tarvitsemaa kuvanrajausta, jolle täysin digitaalisessa tuotanto- ja jakeluketjussa ei pitäisi olla mitään tarvetta. 

Yleensä overscania ei huomaa, koska historiallisista syistä reunoja ei käytetä. Etähaastatteluohjelma sijoittaa kuitenkin henkilön nimen aivan vasempaan alakulmaan. Rajaukset saattavat haitata myös tietokonepelien lähettämistä televisiossa (Counter Strike -turnausten televisiointi ym). 

4K-televisioilla rajauksesta on pelkkää harmia, sillä se vaikeuttaa ylösskaalauksen toimivuutta. 1080:n vaakarivin tuplaaminen 2160:een on teknisesti helpompaa kuin noin 1000 rivin 2,16-kertaistaminen.

HDMI-tuloliitännöissä overscan ei yleensä ole käytössä, joten Windowsin työpöytä ja pelit näkyvät virheettömästi reunasta reunaan. Vanhoilla televisioilla tämäkään ei aina ole varmaa. 

Kiinnostavaa muuten, ettei televisioissa ole tekijänoikeussyistä enää lainkaan kuvan lähtöliitäntöjä. Analogiatelevisioissa vähintään toinen SCART antoi kuvasignaalin myös ulospäin. Tietääkseni yhdessäkään nykytelevisiossa HDMI-liitäntä ei anna kuvaa ulos (HDMI OUT), kaikki ovat vain HDMI IN. Lähtöliitännästä olisi ollut tässä hyötyä, niin olisi saanut ruutukaappauksia suoraan tv-kuvasta. Nyt ainoaksi keinoksi jäi käyttää kameraa.

UHD-kanavat taas askeleen lähempänä

Neljä kertaa teräväpiirtoa tarkempi UHD- eli 4k-tekniikka tuli tänään taas askeleen lähemmäksi, kun DNA esitteli ensi kertaa huipputarkan tv-kuvan siirtoa kaapeliverkossaan. Kuvalähteenä oli Eutelsatin satelliittikanava ja näyttölaitteena 55 tuuman Samsungin kaareva UHD-televisio.

Kanavan ainoana sisältönä pyörii 35 minuutin demo, jossa on pätkiä mm. oopperasta (La Boheme) ja Pietarinkirkon aukiolla kuvattuja uutispätkiä paavin puheesta. Varsinkin jälkimmäinen on tyrmistyttävän upeaa katsottavaa. Aukion täyttävät tasaisena merenä punalakkiset kardinaalit, joista erottuvat pienimmätkin yksityiskohdat. Demo pyörii Samsungin omassa myymälässä Makkaratalossa aivan Helsingin keskustassa, joten kiinnostuneiden kannattaa käydä katsomassa se omin silmin.

Valokuvasta saa vain kalpean aavistuksen UHD-kuvan tarkkuudesta.

UHD-kuvan ero tavalliseen teräväpiirtoon on yhtä suuri kuin oli aikoinaan ero teräväpiirron ja perustarkkuuden välillä. HD-kuvassa on noin kaksi miljoonaa kuvapistettä, UHD-kuvassa kahdeksan miljoonaa. Hyvälaatuisella materiaalilla ero tosiaan näkyy.

UHD-televisioiden hinnat ovat romahtaneet tavallisen HD:n tasolle. Ensi vuodesta tulee UHD-laitteiden läpimurron vuosi, sillä myös 4k-tarkkuuden Blu-ray-soittimia odotetaan myyntiin. Tällä hetkellä ainoa keino nauttia 4k-materiaalista on tilata Netflix riittävän nopealla laajakaistalla, ja sielläkin 4k-sisältöä on niukasti.

Uutta televisiota ostavan kannattaa varmistaa, että siinä on HEVC-dekooderi. Muutoin signaalin purkuun tarvitaan erillinen boksi. Dekooderi on vain kaikkein uusimmissa tv-malleissa, joihinkin sen voi päivittää jälkikäteen. Todennäköisesti jo parin vuoden päästä on vaikea löytää kaupasta pelkkää HD-televisiota.

Sisältö tulee olemaan pullonkaula vielä pitkään. Eutelsatin edustajan mukaan maailmassa aloittaa ensi vuonna noin tusina UHD-satelliittikanavaa ja kymmenen vuoden päästä kanavia arvioidaan olevan 800. Lisäksi televisiot yrittävät lisätä keinotekoisesti HD-kuvan tarkkuutta, mikä parantaa kuvanlaatua ainakin jonkin verran.

Antennijakeluun UHD-kanavia tulee tuskin koskaan. Bittivirta on 30-50 megabittiä sekunnissa, mikä varaisi yhdelle kanavalle koko MUXin kapasiteetin. Tämä nostaisi jakelukustannukset pilviin, eikä peruskatsoja ehkä huomaisi eroa kuvanlaadussa.

Valitettavasti myös DNA:n tämänpäiväinen esitys oli pelkkä demo, eikä yhtiöllä ole vielä konkreettisia suunnitelmia UHD-kuvan jakelusta kaapeli-tv- tai ip-verkossa.

UHD-kuvan tarkkuus on 3840x2160 pikseliä. Tarkkuuden lisäksi kuvanlaatua parantaa laajempi väriavaruus (miljardi värisävyä vs. HD-kuvan 16,7 miljoonaa) sekä 50-60 kuvan sekuntinopeus (HD-kuvassa tavanomaiset 25). Kun tekniikka on kunnossa, tekijät tuottavat todellisen katselunautinnon, Aina näin ei ole, esimerkiksi Eutelsatin demokanavassa on materiaalia, jossa kuvataajuus jää luvatusta ja liike näyttää nykivältä.

Ensi vuodesta tulee tosiaan UHD-tekniikan vuosi. Ohjelmia saamme odottaa pidempään. Mutta niinhän se oli aikoinaan myös väritelevision tullessa: valtaosa ohjelmista oli mustavalkoisia vielä monen vuoden ajan. 

Miksei tietokoneen HDMI-kuva mahdu television näyttöön?

Yhdistäessäni uutta PC:tä (AsusVivoPC) LG:n taulutelevisioon HDMI-kaapelilla tuli vastaan yleinen ongelma: Windowsin työpöytä ei mahdu kokonaan television näytölle, vaan jokaisesta reunasta leikkaantuu hieman pois. Siis näin:

Miksei työpöytä mahdu television näytölle?

Ongelma on yllättävä, sillä Windowsissa on otettu käyttöön 1920x1080-näyttötila, joka on samalla HD-television alkuperäinen (natiivi) resoluutio. Kuvan pitäisi mahtua näyttöön täydellisesti, ilman mitään asetuksiakin.

Vika on televisiossa, joka ei tiedä tietokoneen olevan tietokone. Se rajaa kuvasta hieman reunoja pois, koska historiallisista syistä elokuvissa ja tv-ohjelmissa kuva-aluetta piti hieman rajata reuna-alueilla olevien mustien palkkien tai häiriöiden vuoksi (ns. overscan).

Ongelma poistuu valitsemalla televisiosta tietokoneelle sopiva näyttötila. Yleensä valinta löytyy kuvasuhde (aspect ratio) -asetuksista. Kumma kyllä, LG:n televisiossa vaihtoehto Alkuperäinen (Original) ei auta, vaan pitää valita Vain haku.

"Vain haku" - WTF?

Sen jälkeen Windows-työpöytä täyttää kuva-alan reunasta reunaan. Jess!

Nyt näkyy oikein.

Mutta mistä ihmeestä tulee termi Vain haku? Englanninkielisissä valikoissa se on nimellä Just scan, mikä ilmeisesti viittaa täsmälliseen skannaukseen -- ei siis overscania.

HD-television kuvasuhde on 1,78, joten tämä asetus jättää 1,85-elokuvien ylä- ja alareunaan ohuet mustat palkit. Vastaavasti oikea ja vasen reuna kuvasta näkyvät kokonaan, kun niistä tavallisessa 16:9 tilassa nipistetään palat pois..

Skannaus ei tässä yhteydessä liity virustorjuntaan, hakuun eikä tutkaan, vaan putkimonitoreissa käytettyyn elektronisuihkuun. Näin ne vanhat asiat kummittelevat vielä 2010-luvullakin.

LG-television usb-tallennus omii tikun itselleen

Televisioissa yleistynyt usb-tallennus korvaa digiboksin silloin, kun kyse on pelkästä ajansiirrosta. Usb-tallennuksen toteutus vaihtelee merkistä toiseen, joten kannattaa tarkistaa asia ennen television valintaa.

LG:n television usb-tallennus ei miellytä käyttäjää. Tavallinen tikku ei kelpaa, vaan muistin pitää näyttää kiintolevyltä. Käytin Kingstonen 64 gigan uutta tikkua, joka täyttää tämän vaatimuksen. Televisio varoittaa, että Time Machine -ominaisuus vaatii muistin alustamisen. Hyväksyin sen. Sen jälkeen tallennus onnistui, mutta koska televisiossa on ainoastaan yksi viritin, vain katsottavaa kanavaa voi tallentaa. Edes vaihto kanavanipun (multipleksin) sisällä ei onnistu.

Sen jälkeen halusin palauttaa tikun pc-käyttöön. Yllättäen tietokoneet eivät enää reagoineet tikun kytkemiseen millään tavalla. Maallikko olisi kuvitellut tikun menneen rikki.

Siitä ei kuitenkaan ollut kyse. Windowsin levynhallinta näytti, että teleivisio oli tikkua alustaessaan luonut sille kaksi partitiota ja oman tiedostojärjestelmän:

Usb-tikku/levyasema ei olekaan rikki, vaikkei pc sitä tunnista.

Poistamalla partitiot, perustamalla uuden ja alustamalla tikun se alkoi taas näkyä pc:lle normaalisti.

On vähän vaikea ymmärtää, miksi LG:n televisio haluaa omia koko muistin itselleen. Miksei tallennuksia voi tehdä tavalliselle ntfs-tiedostojärjestelmälle? Fat32 ei kelpaa, sillä se rajoittaa yhden tiedoston koon enintään neljään gigatavuun.

Tekijänoikeusjärjestöjen miellyttämisestä tässä tuskin on kyse, sillä sama televisio toistaa tikulta .mkv-tiedostot, joita tuskin käytetään muuhun kuin piraattielokuvien jakeluun. Laitevalmistajat käyttävät piratismia oman myyntinsä vauhdittamiseen, mutta lisäävät sitten laillisten käyttäjien harmiksi tällaisia rajoituksia. Vaikea ymmärtää. 

Mainio televisio, vain DVB-T2 puuttuu

Hieraisin silmiäni, kun näin Verkkokauppa.comin tarjouksen: LG:n tämän kevään 55-tuumainen uutuusmalli (55LA690S) vain 1300 euroa. Kaikki hienoudet: passiivinen 3D, satelliitti- ja kaapeliverkon teräväpiirtoviritin, Miracast-tuki, sisäänrakennettu Wlan ja niin edelleen.

LG:n huippumalli 1299,90 euroa.

Hinta on mainio, sillä 55LA690V-rinnakkaismallin hinta on 2200 euroa.

Yksi kirjain mallinimen lopussa kertoo pienen, mutta ratkaisevan eron: halpamallissa on vain tavallisen DVB-verkon viritin. Teräväpiirto toimii satelliitissa ja kaapelissa, mutta ei antenniverkossa. Malli on tarkoitettu Itä-Euroopan markkinoille, joissa antenniverkko elää vielä suttupiirron aikaa.

Mutta miten ihmeessä DVB-T2-viritin voi nostaa hintaa tuhannella eurolla? Onko isoissa televisioissa todella näin hyvät katteet?

Jos ostaisi erillisen HD-digiboksin, saisi kaiken tarpeellisen, mutta säästäisi lähes tonnin. Olisiko elämä kahden kaukosäätimen ja erillisen digiboksin kanssa sen arvoista?

Hmm... tätä sietää pohtia.

Samalla toivoisi, että jos tv-kauppiaat vielä myyvät analogisella tai perustarkkuuden virittimellä varustettuja isoja televisioita, se mainittaisiin kissankorkuisin kirjaimin ilmoituksessa. Tiedon piilottaminen teknisiin ominaisuuksiin on lähes asiakkaan huijaamista. Tässä tapauksessa merkintä on erityisen epäselvä: Digivirittimet: DVB-T/S2/C HD. Vasta kysymyksiä ja vastauksia -osasto paljastaa, että erona aitoon huippumalliin on vain T2-virittimen puute.

Lisäys 20.5.2013: Jaa-ha, Verkkokauppa.com on eilisen jälkeen nostanut hintaa 200 eurolla. Uusi hinta on 1499 euroa.

Sama LG:n huippumalli, tänään 1499,90 euroa.

LG:n tämän vuoden televisiot

Viime viikolla LG esitteli tämän vuoden televisiomallejaan. Mitä kaikkea modernista televisiosta löytyy? Tietenkin teräväpiirtoa ja älyä. Verkkoliitännöillä televisio kytkeytyy nettiin ja kodin muihin viihdelaitteisiin. Tuplaydinprosessorin kellotaajuutta on nostettu, mikä näkyy käyttöliittymän nopeutumisena.

Televisio on muuttumassa tietokoneeksi, joten helppokäyttöisyyteen pitää kiinnittää erityistä huomiota. LG:n slogan olikin "Magisk enkelt" -- taianomaisen helppoa. Helppokäyttöisyyttä on mm. käteen istuva kaukosäädin, joka toimii kuten langaton hiiri. Asetukset osoitetaan näytöltä aivan kuin käsi ulottuisi televisioon asti. 

LG:n kaukosäädin toimii kuten langaton hiiri. 

Kaukosäätimessä on Bluetooth-yhteys ja kiihtyvyysanturi, joten se aistiin liikkeen eikä säädintä tarvitse osoittaa edes television suuntaan. Yksi hauska ominaisuus on kanavan vaihtaminen: halutun kanavan numeron voi piirtää kaukosäätimellä näytölle.

Tietokonemaisuus vaatii tietoturvaa. LG:n edustaja kertoi, että tietoturva-asiat pyritään ottamaan huomioon alusta lähtien, jotta pc-maailman ongelmat vältettäisiin. Mallia otetaan älypuhelimista. Esimerkiksi sovelluksia voi ladata televisioon vain LG:n omasta palvelusta.

Älytelevisiot yleistyvät nopeasti. Nyt jo puolet kaikista televisiosta on älymalleja, joihin voi ladata sovelluksia.  Tänä vuonna määrän odotetaan kasvavan kahteen kolmasosaan. Televisioissa toteutuu puhelimista tuttu kehitys. Jopa Spotify on tulossa tämän vuoden aikana televisioihin.

Teknisellä puolella HbbTV on vakio-ominaisuus ja sen pitäisi nyt toimia ilman kikkailuja myös Suomessa. Jäämme odottamaan, milloin tv-kanavilla on tarjota niihin oikeaa sisältöä -- siis sellaista, mitä ne lupasivat 15 vuotta sitten digi-tv-projektin alkutaipaleella.

Kiinnostava ja nopeasti yleistyvä tekniikka on Miracast. Se on järjestelmä, joka siirtää älypuhelimen näytön televisioon wlan-verkkoa pitkin. Tekniikka sai lisävauhtia viime syksynä, kun Google lisäsi sen Android 4.2-versioon.  

Miracast peilaa älypuhelimen näytön televisioon.

Isolta näytöltä on mukavampi käyttää älypuhelimen sovelluksia, mutta vielä paremmin tekniikka toimii näytettäessä puhelimessa olevia valokuvia tai videoita muille, sekä peleissä:

Android-puhelimen Angry Birds näkyy televisiosta.

Tekniikka on samantapainen kuin Applen AirPlay. Kolmas tekniikka on Intelin Wi-Di (Wireless Display), joka myös on mukana uusissa televisioissa. En kuitenkaan saanut oman Samsungin läppärin Wi-Di-toimintoa näkemään demotelevisiota, ja esittelijälläkin oli vaikeuksia saada yhteyttä toimimaan omasta läppäristään. Sitten kun tämä toimii luotettavasti, yritysten neuvotteluhuoneet huokaisevat helpotuksesta. Ei enää hankalia kaapeleita, joilla palavereissa puhujan kone pitää kytkeä videotykkiin. 

LG:n edustajat kertoivat, että Suomessa ostetaan hieman pienempiä televisioita kuin muissa pohjoismaissa. Suomessa peruskoko on 42 tuumaa, muualla 47. Trendi on tasaisesti kasvava, muutaman vuoden päästä 55 tuumasta tulee volyymimalli (ainakin muissa pohjoismaissa).

Kiinnostavaa oli myös se, mistä esittelytilaisuudessa ei puhuttu. Parin vuoden takainen hitti eli 3D on nyt jäänyt sivuraiteille. Sitä ei ole unohdettu, mutta ei tuoda esiinkään. 3D:n odotetaan yleistyvän vasta nykyistä isompien televisioiden myötä -- ja ehkä vasta sitten, kun katselu onnistuu ilman laseja.

Uusinta näyttötekniikkaa edustaa OLED-näyttö, jossa musta on todella mustaa ja kuvanlaatua kuvataan muutoinkin täydelliseksi. LG:n malleja on jo myynnissä muutamilla markkina-alueilla, mutta ei vielä pohjoismaissa. USAssa alkoi maaliskuussa 55-tuumaisen mallin myynti -- hinta vaatimattomasti 12 000 dollaria.

Sen sijaan 84-tuumaista Ultra HD 4K-televisiota on toimitettu pohjoismaihin "kaksinumeroinen luku", tosin siinä ovat mukana myös liikkeiden ostamat esittelykoneet. 

84 tuuman Ultra HDTV.

Esittelyvideoissa käytetään ylisaturoitua kuvaa, jotta värit näyttävät varmasti kirkkailta. Pakko silti myöntää, että kuvanlaatu on kerrassaan vaikuttava.

Tässä vielä edellisen kuvan keskikohtaa 1:1 koossa:

1:1 rajaus edellisestä valokuvasta.

Ultra HDTV -kuva on vaikuttava näky.

USA:ssa mallin hinta on 19 999,99 dollaria. Koreassa on jo 4K-lähetyksiä, muualla maailmassa sisältöä ei juurikaan ole tarjolla. On mielenkiintoista nähdä, tullaanko 4K:ta varten kehittämään vielä uusi versio Blu-ray-standardista, vai hoituuko sisältöjakelu netin kautta.

MHP:n seuraaja on täällä: hbbtv

Kun digitv-projektia aloiteltiin, taikasana oli MHP. Sen piti tuoda tietoyhteiskuntapalvelut koteihin television kautta. Paluukanavasta ei tosin ollut tietoakaan, mutta se ei haitannut vahvassa uskossa eläneitä toimijoita.

MHP floppasi ja digitv:n vuorovaikutteiset palvelut unohdettiin 10 vuodeksi. Krapulaa poteneet YLE ja muut tv-yhtiöt ovat hiljalleen heräilemässä. MHP:n seuraaja on nimeltään HbbTV (Hybrid Broadcast Broadband TV), eikä sillä ole mitään tekemistä edeltäjänsä kanssa. Viikon seminaarissa HbbTV:tä kutsuttiin leikillisesti nimellä "Pahan MHP:n kiltti pikkuveli".

HbbTV on tuore tekniikka (n. vuodelta 2009, nyt myös ETSi-standardi), jolla digitv-ohjelmalähetyksiin voidaan lisätä nettisisältöä. Paluukanava ei enää ole ongelma, sillä useimmilla on kotonaan laajakaistayhteys ja monella jopa nettiyhteydellä varustettu taulu-tv (ns. Smart TV).

Nettisisältö haetaan laajakaistan kautta, joten se voi elää omaa elämäänsä tv-lähetyksestä riippumatta. Linkit äänestyksiin, lisätietoihin tv-ohjelmista, super-teksti-tv... kaikki se, mitä 15 vuotta sitten luvattiin, olisi nyt teknisesti mahdollista. Jonkun pitäisi vain ryhtyä toimeen. Saksassa HbbTV:tä käytetään jo (

Ja sitten se todellinen yllätys: HbbTV-tuki on mukana Suomessa myytävissä televisioissa jo nyt. Se on tosin kytketty pois päältä, ilmeisesti harmaatuonnin rajoittamiseksi (?), mutta tekniikan saa toimimaan vaihtamalla televisiosta maa-asetusta esimerkiksi Saksaan tai Ranskaan.

Ja sitten vielä suurempi yllätys: Maikkari on jo tehnyt pienen kokeiluprojektin HbbTV-tekniikalla. Se on katsottavissa maanpäällisen HD-verkon Estradi-kanavalla. Jos joku saa tämän näkymään/toimimaan, olisi hauska kuulla kokemuksia.

Mutta, mutta... aikansa digiveturi YLE ei ole tehnyt mitään päätöstä HbbTV:n tukemisesta, eikä kaupallisilla kanavilla ole juurikaan resursseja tuotekehitykseen. YLE on kyllä miettinyt lisätekstitysten ja viittomakielisten selostusten välittämistä HbbTV:n kautta, mutta lopullisia päätöksiä ei ole.

Ilman YLEä Suomen digitv:n tilanne säilyy juuri niin synkkänä kuin mihin YLE sen veturina toimiessaan jätti. HD on lapsenkengissä, tilaääntä ei ole -- eikä vuorovaikutteisuudesta taida tulla mitään.