VHS-video tiedostoksi: SCART-HDMI

Aina ilo käyttää laitteita, jotka tekevät vain yhden asian, mutta tekevät sen helposti ja ilman säätöä. Halusin siirtää vanhan VHS-kasetin videotiedostoksi, jotta siitä pystyi ottamaan ruutukaappauksia. VHS-nauhuri oli yhä toiminnassa, mutta analogiset videoliitännät ovat kadonneet. Niitä ei ole enää vuosiin ollut edes uusissa taulutelevisioissa.

Avun tuo SCART->HDMI-adapteri, joka nimensä mukaisesti digitoi SCARTista tulevan analogisen kuvan ja lähettää sen ulos digitaalisena HDMI-liitäntään. Verkkokauppa.comista sellainen löytyi 25 eurolla: Fuj:tech SCART - HDMI -videoadapteri (linkki). Hinta ei päätä huimannut, joten päätin kokeilla. 

Ja hyvin se hoiti hommansa. Käyttö on äärimmisen yksinkertaista. HDMI-videon kaappaaminen on sitten toinen juttu, mutta ainakin kuvan saa näkymään nykyisillä televisioilla.

Ylen lähetys Barcelonasta alkamassa.

Tätä kirjoitusta varten etsin VHS-kasetin, jota en ole katsellut heinäkuun 1992 jälkeen. Silloisten olympialaisten avajaiset Barcelonassa olivat hieno näytös.

Mikään tekniikka ei poista kehitystä, joka 35 vuodessa on tapahtunut. Analoginen lomitettu 720x576 PAL-kuva VHS:ltä luettuna on yksinkertaisesti kehnoa, kun sitä katsotaan 65" OLED-televisiolla. Lisäksi suoraviivainen digitointi sopii huonosti mpeg-4-pakkaukselle, mutta kyllä siitä selvän saa.

Tapio Suominen nuorena urheilutoimittajana.

Digitoidessa palasi mieleen muitakin vanhoja asioita. Avajaiset lähettiin NICAM-stereona, jolloin toinen kanava sisälsi suomenkielisen ja toinen ruotsinkielisen selostuksen. Silloin äänikanavan pystyi valitsemaan televisiosta, nyt molemmat tallentuvat tiedostoon ja toistuvat rinnakkain eri kaiuttimista.

HOLA

Äänitekniikka taisi olla uutta Ylellekin, sillä välillä jompi kumpi selostuksen puhekanava jäi auki, vaikka tarkoitus oli kuulla vain paikallista ääntä.

Paikoin kuva on ihan OK.

Paikoitellen VHS-kasetin kuva on ihan tyydyttävä, varsinkin silloin kun kohteet ovat selkeitä eikä kuvassa ole paljoa lomituksen sotkemaa liikettä.

Avajaisissa nähtiin huima suoritus, kun urheilija ampui olympiatulen jousella korkealla olevaan maljaan. Silloin temppu näytti huimalta - entä jos nuoli olisi mennyt ohi? Äskettäin luin jostain, että olympiatulen sytytys olikin feikkiä. Nuoli lensi maljan yli ja olympiatuli sytytettiin manuaalisesti, jolloin sen lieskat peittivät nuolen näkyvistä.

Ja juuri näinhän siitä taisi käydä. Silloin ei ollut sosiaalista mediaa, jossa tarkkasilmäiset olisivat piikitelleet asiasta. Oli helppoa uskoa virallinen selitys, eikä pieneltä television kuvaputkelta huijausta pystynyt erottamaan.

Videotekniikka on kehittynyt kovasti Barcelonan olympialaisista. Silloin ilmakuvat tulivat helikopterista, mutta kentällä liikkuvat kamerat olivat harvinaisia ja puomin päässä oleva kamera näyttää liikeratojensa puolesta nykysilmin kömpelöltä ja rajoittuneelta.

Avajaiset huipentuivat ooppera-aarioiden potpurriin, jonka aikansa huipputähdet esittivät. Heillä ei ollut mikrofoneja, äänet oli taltioitu etukäteen ja suun liikkeet osuivat vain summittaisesti ääniin. Ennen ei ollut niin tarkkaa, heikompikin taso riitti. Ero vaikkapa Milano-Cortinan loppuseremonioihin on huima, niin tekniikan kuin osaamisenkin puolesta.

Mieleen palasi myös VHS-tekniikan ikävä puoli, sillä kasetti saattoi loppua kesken nauhoituksen. Juuri näin kävi oopperaesitykselle, jossa kolmen tunnin kasetti loppui hieman ennen esityksen loppua.

Edullinen hdmi-kamera videoneuvotteluihin ja demokäyttöön

Etätyöbuumi on saanut monet rakentelemaan kotistudioita, joissa video tulee oikeasta kamerasta mikseriin. Mutta entä jos haluaa useampia kameroita? Olisi näppärää, jos käytössä olisi kasvokameran lisäksi toinen kamera, joka näyttäisi esimerkiksi tuote-esittelyn kohdetta tai laajempaa kuvakulmaa puhujasta. 

Usb-kameroita on vaikka minkälaisia, mutta pienet videomikserit haluvat hdmi-signaalin ja silloin vaihtoehtoina ovat lähinnä järjestelmäkamerat. Niistäkään ei aina saa ulos puhdasta hdmi-signaalia ("clean hdmi") eikä niissä ole virransyöttöä, jolloin ollaan akun varassa.

Paras ja edullisin löytämäni ratkaisu on Hero action-kamera. Vaikka kamera on tarkoitettu urheilusuoritusten ja seikkailujen kuvaamiseen, se sopii myös jalustalle ja toimistoon. Mutta hommassa on muutama jippo.

Yllättäen vanhat Hero-mallit ovat parempia kuin uudet, koska kaikissa uusissa malleissa ei ole hdmi-ulostuloa. Vanhoja Heroja saa Huutonetistä ja Torista kohtuuhintaan 100-200 eurolla. Itse päädyin Hero 4:ään, joka taitaa olla ensimmäinen hdmi- ja usb-liitännöillä varustettu malli. Usb-liitäntä on tarpeen siksi, ettei olla pelkän akun varassa.

Hero 4 Black.

Hero 4 on tulitikkuaskin kokoinen, hieman paksumpi. Black-mallissa on korkeampi 4K-kuvataajuus, Silver-mallissa puolestaan takaseinän oma videonäyttö. Silvereitä tuntuu liikkuvan enemmän, mutta itse halusin mustan sen 4K-kuvauksen vuoksi. Valinta oli kuitenkin turha, sillä 4K-tilat toimivat vain laajimmassa polttovälissä, mikä sopii johonkin extreme-urheiluun mutta ei omaan käyttööni. Kumpi tahansa kelpaa siis toimistokäyttöön.

Asetuksia hallitaan pieneltä näytöltä, joka kolmen painikkeen ohjauksessa on yksi hankalimmista ikinä tapaamistani. Onneksi sitä ei juuri tarvita, kun 1080-tila ja 25 fps on kerran valittu käyttöön sekä polttoväli asetettu omaan käyttöön sopivaksi.

Valikko vaatii sorminäppäryyttä, vähän liikaakin.

Hdmi-liitäntä on micro-tyyppiä, joten tarvitaan taas uusi välikaapeli eikä järkkäreissä yleinen mini-kaapeli tietenkään kelpaa. 

Microsd-korttipaikka sekä usb- ja hdmi-liitännät.

Oletusarvona kamera lähettää hdmi:n kautta myös asetukset, mutta ne saa kytkettyä pois käytöstä Settings OSD-kohdasta. Tuloksena on ihan kelpo kuva videoneuvottelukäyttöön. 

Kamerassa on vain yksi ongelma: sen pohjassa ei ole jalustakierrettä. Kamera on tarkoitus asettaa läpinäkyvään koteloon, joka suojaa laitetta seikkailujen aikana. Kotelon pohjassa on mahdollisuus erilaisten jalustojen kiinnittämiseen, mutta kaikissa on sama ongelma: hdmi-kaapelia ei voi silloin käyttää.

Nyt hakusessa on jonkinlainen tuki tai kehikko, jolla kameran saisi kiinnitettyä pieneen jalustaan. Ehkä selfie-tikkujen puolelta löytyisi jokin malli, joka toimii näin pienen kameran kanssa.

Onko muita ehdotuksia pieneksi ja halvaksi hdmi-kameraksi?

Overscan-asetus leikkaa etunimen Ylen uutisissa

Ylen TV-uutiset käyttää etähaastatteluihin Googlen ohjelmaa, joka esittää henkilön nimen näytön vasemmassa alareunassa. Etunimi leikkautuu ikävästi television näytöllä.

Televisio leikkaa etunimeä.

Luulin ensin, että kyse on lähetyspään ongelmasta - ettei tietokoneen kuva täysin sovi Ylen järjestelmiin. Mutta kun katsoin haastatteluja Yle Areenan mobiilisovelluksella tai tietokoneen selaimella, nimi näkyi kokonaan. Nimi näkyi kokonaan myös silloin, kun uutisia katsoi television omalla Yle Areena -sovelluksella television kautta. Vika ei selvästikään ollut lähetys- vaan vastaanottopäässä.

Yle Areenan kautta otettu kuva ja live-tv-lähetyksestä otettu valokuva kertovat ettei ero ole suuri.

Yle Areena tietokoneen kautta.

Vertailun vuoksi sama kuva televisiosta:

Television kuva on rajatumpi ja sävyltään kylmempi.

Kun sama ilmiö esiintyi uudella LG:n 65-tuumaisella OLED-televisiolla, oli pakko uskoa, että kyseessä on tosiaan vanha overscan-ilmiö. Analogia-aikaan tuotannossa vältettiin kuva-alan reunoja, koska kuvaputkella juovien kohdistus ei ollut aivan tarkkaa. Lisäksi kuvaputkien reunat olivat hieman kaarevia ja osa niistä jäi television muovikuorten sisään. 

LG-television asetuksista kaivamalla löytyi oikea kohta. Kaikilla valmistajilla asetus on piilotettu kuvasuhdevalintojen yhteyteen, vaikka tarkkaan ottaen kyse ei ole kuvasuhteesta. Se on aina sama 16:9, overscan vain leikkaa hieman jokaisesta reunasta.

Overscan poistetaan valitsemalla Aspect ratio: Just Scan - Off

Tämän jälkeen haastateltavan nimi näkyy kokonaisena myös live-lähetyksissä. Jätin omaan televisiooni käyttöliittymän englanninkieliseksi, joten Just Scan saattaa näkyä suomenkielisessä versiossa harhaanjohtavasti Vain haku -nimellä.

Itselleni on täydellinen arvoitus, miksi nykyisillä paneelitelevisioilla käytetään oletusarvona vanhan kuvaputkitelevision tarvitsemaa kuvanrajausta, jolle täysin digitaalisessa tuotanto- ja jakeluketjussa ei pitäisi olla mitään tarvetta. 

Yleensä overscania ei huomaa, koska historiallisista syistä reunoja ei käytetä. Etähaastatteluohjelma sijoittaa kuitenkin henkilön nimen aivan vasempaan alakulmaan. Rajaukset saattavat haitata myös tietokonepelien lähettämistä televisiossa (Counter Strike -turnausten televisiointi ym). 

4K-televisioilla rajauksesta on pelkkää harmia, sillä se vaikeuttaa ylösskaalauksen toimivuutta. 1080:n vaakarivin tuplaaminen 2160:een on teknisesti helpompaa kuin noin 1000 rivin 2,16-kertaistaminen.

HDMI-tuloliitännöissä overscan ei yleensä ole käytössä, joten Windowsin työpöytä ja pelit näkyvät virheettömästi reunasta reunaan. Vanhoilla televisioilla tämäkään ei aina ole varmaa. 

Kiinnostavaa muuten, ettei televisioissa ole tekijänoikeussyistä enää lainkaan kuvan lähtöliitäntöjä. Analogiatelevisioissa vähintään toinen SCART antoi kuvasignaalin myös ulospäin. Tietääkseni yhdessäkään nykytelevisiossa HDMI-liitäntä ei anna kuvaa ulos (HDMI OUT), kaikki ovat vain HDMI IN. Lähtöliitännästä olisi ollut tässä hyötyä, niin olisi saanut ruutukaappauksia suoraan tv-kuvasta. Nyt ainoaksi keinoksi jäi käyttää kameraa.

Halpisadapteri vai Applen oma? Tässä tapauksessa ero oli selvä

Apple-koneet ovat kalliita, samoin niiden tarvikkeet. Olen etsinyt vastausta kysymykseen, kannattaako ostaa Applen oma Lightning-usb-välijohto vai puolet halvempi, värikäs ja ilmeisesti kestävämpi, kiinalaisvalmiste.

Purin yhden halpisjohdon ja vaikka Lightning-liitin on pieni, sen sisään on upotettu pieni mikropiiri ja muutama komponentti. Liitin tekee siis jotain, mutta epäselväksi jäi, mitä merkitystä sillä on, ja ovatko halpiskaapelit erilaisia kuin Applen omat. 

Omien kokemusteni mukaan halpisjohdot ovat kestävämpiä kuin Applen omat, enkä ole huomannut toiminnassa eroja. Olen kuullut myös päinvastaisia kokemuksia. Varsinkin usb-c-latauskaapeleissa voi olla toiminnallisia eroja liittyen siihen, kuinka paljon virtaa ne pyytävät laturilta.

Kerään aiheesta lisää kokemuksia. Yksi nettivertailu tässä linkissä.

Kaapelit ovat yksi asia, adapterit toinen. Vaikka Lightning-hdmi-adapteri näyttää yksinkertaiselta, kyseessä on tosiaan adapteri. Valkoisen kuoren sisällä on pieni prosessori, joka pakkaa kuvan hdmi-liitäntää varten.

Applen oma adapteri maksaa 49,99 euroa (Verkkokauppa.com) tai 55 euroa (Tector). Kuulostaa paljolta. eStore.nu -ettikaupasta löytyi halpa 13,90 euron malli. Tilasin myös toisen mallin, mutta se perui kaikessa hiljaisuudessa tilauksen ja jo maksamani rahat takaisin.

Halpa ei tässä tapauksessa ole hyvä, ei edes toimiva.

Halpisadapteri näyttää hyvältä, sillä johto on pitkä ja usb-virransyöttöä varten on oma pistoke. Paketissa tosin lukee, että kaapeli tukee iPhone X:ää ja iPad Air -laitteita.

iPhone 11 Pro -puhelimessani halpisversio ei toiminut juuri lainkaan. Staattinen kuva näkyi, mutta Yle Areena ja Elisa viihde sulkeutuivat pian avaamisen jälkeen. Toisin sanoen ne kaatuivat. Halpis ei myöskään toiminut ilman usb-virransyöttöä, mikä rajoitti käytön laturin läheisyyteen.

Air 2 -tabletissa kaapeli toimi paremmin, mutta sielläkin videota toistavat sovellukset pätkivät pahasti ja kuva muistutti enemmän sarjakuvaa kuin videota. 

Ei jatkoon.

Applen oma 50 euron adapteri toimi molemmissa laitteissa kuten piti, eikä vaatinut edes usb-laturin käyttöä. Videokuva näkyi sujuvana. Sille adapteri ei voi mitään, että Applen kameraohjelmat niin iPhoneissa kuin iPadeissa näyttävät omat painikkeensa videokuvan päällä, joten hdmi-adapteri ei riitä tekemään laitteista ylimääräistä videokameraa.

Tässä tapauksessa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin maksaa 50 euroa Applen omasta merkkiadapterista.

Miksei tietokoneen HDMI-kuva mahdu television näyttöön?

Yhdistäessäni uutta PC:tä (AsusVivoPC) LG:n taulutelevisioon HDMI-kaapelilla tuli vastaan yleinen ongelma: Windowsin työpöytä ei mahdu kokonaan television näytölle, vaan jokaisesta reunasta leikkaantuu hieman pois. Siis näin:

Miksei työpöytä mahdu television näytölle?

Ongelma on yllättävä, sillä Windowsissa on otettu käyttöön 1920x1080-näyttötila, joka on samalla HD-television alkuperäinen (natiivi) resoluutio. Kuvan pitäisi mahtua näyttöön täydellisesti, ilman mitään asetuksiakin.

Vika on televisiossa, joka ei tiedä tietokoneen olevan tietokone. Se rajaa kuvasta hieman reunoja pois, koska historiallisista syistä elokuvissa ja tv-ohjelmissa kuva-aluetta piti hieman rajata reuna-alueilla olevien mustien palkkien tai häiriöiden vuoksi (ns. overscan).

Ongelma poistuu valitsemalla televisiosta tietokoneelle sopiva näyttötila. Yleensä valinta löytyy kuvasuhde (aspect ratio) -asetuksista. Kumma kyllä, LG:n televisiossa vaihtoehto Alkuperäinen (Original) ei auta, vaan pitää valita Vain haku.

"Vain haku" - WTF?

Sen jälkeen Windows-työpöytä täyttää kuva-alan reunasta reunaan. Jess!

Nyt näkyy oikein.

Mutta mistä ihmeestä tulee termi Vain haku? Englanninkielisissä valikoissa se on nimellä Just scan, mikä ilmeisesti viittaa täsmälliseen skannaukseen -- ei siis overscania.

HD-television kuvasuhde on 1,78, joten tämä asetus jättää 1,85-elokuvien ylä- ja alareunaan ohuet mustat palkit. Vastaavasti oikea ja vasen reuna kuvasta näkyvät kokonaan, kun niistä tavallisessa 16:9 tilassa nipistetään palat pois..

Skannaus ei tässä yhteydessä liity virustorjuntaan, hakuun eikä tutkaan, vaan putkimonitoreissa käytettyyn elektronisuihkuun. Näin ne vanhat asiat kummittelevat vielä 2010-luvullakin.