Aina ilo käyttää laitteita, jotka tekevät vain yhden asian, mutta tekevät sen helposti ja ilman säätöä. Halusin siirtää vanhan VHS-kasetin videotiedostoksi, jotta siitä pystyi ottamaan ruutukaappauksia. VHS-nauhuri oli yhä toiminnassa, mutta analogiset videoliitännät ovat kadonneet. Niitä ei ole enää vuosiin ollut edes uusissa taulutelevisioissa.
Avun tuo SCART->HDMI-adapteri, joka nimensä mukaisesti digitoi SCARTista tulevan analogisen kuvan ja lähettää sen ulos digitaalisena HDMI-liitäntään. Verkkokauppa.comista sellainen löytyi 25 eurolla: Fuj:tech SCART - HDMI -videoadapteri (linkki). Hinta ei päätä huimannut, joten päätin kokeilla.
Ja hyvin se hoiti hommansa. Käyttö on äärimmisen yksinkertaista. HDMI-videon kaappaaminen on sitten toinen juttu, mutta ainakin kuvan saa näkymään nykyisillä televisioilla.
 |
| Ylen lähetys Barcelonasta alkamassa. |
Tätä kirjoitusta varten etsin VHS-kasetin, jota en ole katsellut heinäkuun 1992 jälkeen. Silloisten olympialaisten avajaiset Barcelonassa olivat hieno näytös.
Mikään tekniikka ei poista kehitystä, joka 35 vuodessa on tapahtunut. Analoginen lomitettu 720x576 PAL-kuva VHS:ltä luettuna on yksinkertaisesti kehnoa, kun sitä katsotaan 65" OLED-televisiolla. Lisäksi suoraviivainen digitointi sopii huonosti mpeg-4-pakkaukselle, mutta kyllä siitä selvän saa.
 |
| Tapio Suominen nuorena urheilutoimittajana. |
Digitoidessa palasi mieleen muitakin vanhoja asioita. Avajaiset lähettiin NICAM-stereona, jolloin toinen kanava sisälsi suomenkielisen ja toinen ruotsinkielisen selostuksen. Silloin äänikanavan pystyi valitsemaan televisiosta, nyt molemmat tallentuvat tiedostoon ja toistuvat rinnakkain eri kaiuttimista.
 |
| HOLA |
Äänitekniikka taisi olla uutta Ylellekin, sillä välillä jompi kumpi selostuksen puhekanava jäi auki, vaikka tarkoitus oli kuulla vain paikallista ääntä.
 |
| Paikoin kuva on ihan OK. |
Paikoitellen VHS-kasetin kuva on ihan tyydyttävä, varsinkin silloin kun kohteet ovat selkeitä eikä kuvassa ole paljoa lomituksen sotkemaa liikettä.
Avajaisissa nähtiin huima suoritus, kun urheilija ampui olympiatulen jousella korkealla olevaan maljaan. Silloin temppu näytti huimalta - entä jos nuoli olisi mennyt ohi? Äskettäin luin jostain, että olympiatulen sytytys olikin feikkiä. Nuoli lensi maljan yli ja olympiatuli sytytettiin manuaalisesti, jolloin sen lieskat peittivät nuolen näkyvistä.
Ja juuri näinhän siitä taisi käydä. Silloin ei ollut sosiaalista mediaa, jossa tarkkasilmäiset olisivat piikitelleet asiasta. Oli helppoa uskoa virallinen selitys, eikä pieneltä television kuvaputkelta huijausta pystynyt erottamaan.
Videotekniikka on kehittynyt kovasti Barcelonan olympialaisista. Silloin ilmakuvat tulivat helikopterista, mutta kentällä liikkuvat kamerat olivat harvinaisia ja puomin päässä oleva kamera näyttää liikeratojensa puolesta nykysilmin kömpelöltä ja rajoittuneelta.
Avajaiset huipentuivat ooppera-aarioiden potpurriin, jonka aikansa huipputähdet esittivät. Heillä ei ollut mikrofoneja, äänet oli taltioitu etukäteen ja suun liikkeet osuivat vain summittaisesti ääniin. Ennen ei ollut niin tarkkaa, heikompikin taso riitti. Ero vaikkapa Milano-Cortinan loppuseremonioihin on huima, niin tekniikan kuin osaamisenkin puolesta.
Mieleen palasi myös VHS-tekniikan ikävä puoli, sillä kasetti saattoi loppua kesken nauhoituksen. Juuri näin kävi oopperaesitykselle, jossa kolmen tunnin kasetti loppui hieman ennen esityksen loppua.
720 on digitalisoinnissa kätetty standardi. Analogisessa televisiossa ei oikeasti ollut vaakaresoluutiota, enkä tiedä miten sellainen olisi määritelty. Muistan kun meillä TV1 lähetettiin VHF-taajuuksilla, niin sen kuva oli paljon terävämpi kuin muiden kanavien UHF-lähetykset. Sen paremmin dynamiikkaa ei ilmaistu biteissä. Häviöllisen pakkauksen tilalla oli kohina ja välkkyminen. Nykyään ongelmia aiheuttava lomitus oli silloin kuvaa parantava ominaisuus.
VastaaPoistaLisäksi tätä vertailua monimutkaistaa se, että ihminen oppii korjaamaan ja lukemaan tietynlaisia virheitä kuvassa. Analoginen telelvisio on neuro-biologis-sähkömagneettinen ilmiö, ellei jopa kvanttifysiikkaa.
VastaaPoistaTuota ei tosiaan moni huomioon ota. Analoginen kuva, samoin kuin ääni on eräällä tavalla "elävä". Kuin elämä itse. Joka ainoa katselukerta on erilainen. Digitaalisessakin tietysti on omanlaisensa häiriöt, mutta näitä ei silleen huomaa. Analoginen on rajusti erilainen jokaisella kerralla.
PoistaMinähän olen käynyt juuri tätä debattia täällä aikaisemminkin tekoälyn tekemistä kuvista, musiikista ja videoista että mikään niistä ei ole, eikä koskaan tule olemaan aidon veroista. Se on yksinkertaisesti mahdotonta. Aitoon kun kuuluu myös "epätäydellisyys". Digitaalinen maailma on ennestään jo liian "täydellistä". Analoginen asia on aistimus. Ei itse asia. Digitaalisella voidaan taltioida skalpellinterävä kuva ja silti se on roskaa. Vanhalla kuvaputkitelevisiolla katsellessa kuva voi olla hyvinkin aito - siitä huolimatta vaikka kuvanlaatu olisi huonoa. Se on kuitenkin kuin "tallennettu aikajana - oikean maailman hetken vangitseminen".
Esitän tähän myös lisäväitteen: Analoginen aika tulee takaisin. Digitaalinen oli vain pakon sanelemana tehty välivaihe ja sen päätepiste alkaa itse asiassa jo näkymään. Hollantilaisten litografiakoneiden maksimiviivanleveydet ollaan jo käytännöllisesti katsoen saavutettu ja vielä pienempään mennessä, tulee jo "avaruudellisia ongelmia". Itse avaruussäteily alkaa jo häiritsemään kaikkea. Mutta analogisen paras puoli on se, että se oikeasti venyy kuin universumi - loputtomiin. Ihmisen ongelma aikaisemmin oli vain se, kun sitä ei osattu vielä hallita. Analogisessa maailmassa ei ollut silloin pikseleitä, eikä niitä tule olemaankaan. Analoginen tietokone (lue: se oikea kvanttitietokone) on se oikea laite, joka tulee mullistamaan ihmiskunnan lähitulevaisuudessa. Ei nämä hömpötys tekoälyt sun muut markkinamiesten ja bisnesmiesten kuppauskeksinnöt.
PoistaMielenkiintoista. Digitaalisella tekoälyllä on kuitenkin jo erittäin vahva asema. Sen vahvuus perustuu gradienttilaskentaan.
PoistaDigitaalisen tekoälyn suurin ongelma on juuri se, että se on digitaalinen ja kaikki perustuu nimenomaan laskentaan, sekä kaikki se mitä digitaalinen on koskaan tuottanut ja näyttänyt on suurimmalta osin "olematonta" huijausta. Pelkkä digitaalisen maailman rajoite "nolla ja ykkönen" asettaa jo raamit sille, että mitään oikeasti "älykästä" ei voi koskaan luoda. Kuitenkin, nykymaailmassa tulee jo muitakin raameja vastaan. Mooren laki alkaa oikeasti jo taipua. Lämpöongelmia. Energiankäyttö-ongelmia. Radiotaajuuksista on pula. Häirintää. Nyt uusimpana jo hinta ja saatavuusongelmiakin, sekä se tietotekniikan maailman pahin ongelma. Laitteet hajoaa ja vanhenee hyvin nopeasti. Vaikka kaikki triljoonan keskukset saataisiinkin pystyyn, niistä pitäisi vaihtaa sisälmykset aina muutaman vuoden välein. Ehkä alkurahoitus jostain löytyy, mutta mites se jatkuva ylläpito. Huru-Muski vielä keksi, että nämä pitäisi avaruuteen pistää? Sielähän onkin järkevää käydä rauta vaihtamassa säännöllisin väliajoin. Mutta mitä tulee siihen "huijaamiseen", digitaalinen asia ei ole milloinkaan ollut "aidonkaltaista". Pelkkä pikselikin on pelkkää ihmissilmän huijaamista. On todettu, että silmä ei näe tietyn resoluution alle. Tämä kun tehdään aina vain tehokkaammalla pakkaamisella niin saat kyllä vaikuttavan veitsenterävän neljän triljoonan värin kuvan ruutuun, mikä näyttää kuin suoraan sarjakuvalta. Kuitenkin, kuva on "tyhjä". Siitä puuttuu suurin osa datasta, koska pakkaus, koska makroekonomisista syistä pitää huijata. Analoginen on puhtaan aitoa. Siinä ei ole pikseleitä, eikä se näytä sarjakuvalta. Mutta suurin juju on se, että se on kuin "elämä itse", perustuu aaltoiluun, siniaaltoon - ei kanttiaaltoon 0 - 1. Aaltoilulla voi tehdä ihan mitä huvittaa. Kanteilla voi tehdä niin kauan kun matematiikka antaa myöden. Se vain ei koskaan tule riittämään.
PoistaJuuri kun tuota pääsin kirjoittelemasta, oli ilmestynyt tuubeen LMG clips video siitä, miten Google AI nykyisin uudelleenkirjoittaa jo uutisiakin. Että huijaamisesta kun pääsin sanomasta niin eipä se mitään muuta ole. Huijattu systeemi tekee huijausta. Eikä tämä ole enää minun jorinoita vaikka vuosia olen näitä jorissut. Kyllä se on huomattu jo bisnespiireissäkin, että työtunnin tuntia säästynyt missään vaiheessa ja itseajavat autot vetää ojaan suoraan. Ei se tekoäly ollut koskaan mitään muuta kuin todella huono hakukone verrattuna vanhoihin, jonkinlainen muinaisen frontpagen, dreamweaverin, kotisivukoneen ja clippyn yhdistelmä. Puppugeneraattori. Siitä muuten puheenollen, kun tämä tekoälyn ruoka on nimenomaan ihmisen luoma työ ja nyt internet on täynnä tekoälyn itsensä tekemää moskaa niin mistä moinen saa edes polttoaineen enää? Ihmiset on lopettanut tai raivattu pois ja nyt nuo roska-shorts videot on se uusi polttoaine? Eikös tuo ole hieman jo itsensä kannibalisointia? Lähdemateriaalin laatu heikkenee eksponentiaalisesti joka kierroksella. Eikä asiaa helpota yhtään itse isojen firmojen kaikkensa tekeminen sen eteen, että se ihmismateriaali tosiaan katoaa eetteristä. Ironista on se, että he pilaavat samalla oman koneensa niin tuotto kuin sen itse "laitteen". Eikö ole hauskaa? Tässähän on hyvä esimerkki siitä, miten tekoäly voi toimia oikeasti vain oikean elämän lainalaisuuksilla. Tämäkin hahmo tarvitsee jatkuvasti uutta ja ravitsevaa tuoretta terveellistä ruokaa. Tai sitten se sairastuu (dementoituu) ja hajoaa, jopa kuolee...
PoistaDigitaalisuutta pohditaan kovin harvoin, vaikka tekoäly perustuu siihen käytännössä täysin. On mieluisaa lukea näkemyksiä siitä.
PoistaNäen digitaalisuuden kovin merkittävänä, en siksi että se palvelisi meitä ihmisiä, vaan siksi että se on itsessään uudenlainen elämänmuoto. Digin vahvuus on juuri laskennassa mutta data on myös stabiilia. Ihminen saattaa olla analogisen ajan päätepiste.
Toisaalta esimerkiksi ihmisen genomi on digitaalinen, ja siten koko evoluutio on aina ollut osin digitaalinen. Voisi sanoa että digitaalisuus liittyy kehitykseen, aina alkueliöistä tekoälyyn.
Tuosta huijaamisesta olen samaa mieltä, etenkin kun se liittyy televisioon, joka oli meillä aiheena. Myös kielimalleissa on huijaamista. Tässä kohtaa digitaalisuus kääntyy jännästi itseään vastaan, se kykenee tuottamaan tehokkaasi roskaa.
Poistahttps://muropaketti.com/tietotekniikka/tietotekniikkauutiset/teknologiaguru-steve-wozniak-pettyi-tekoalyyn/
PoistaOn tässä nyt jotain pakko taustalla olla minun intuitiossa, kun itse Steve Wozniak kertoo ihan samaa tekstiä ja ihan samoin sanoinkin "liian täydellinen" "sieluton" "tyhjä" sekä vielä lisäksi "tyhmä kuin saapas" (no tätä ei Wozniak" sanonut, mutta kuitenkin minun mielestäni huonompi ja hyödyttömämpi kuin perinteiset hakukoneet ja tietolähteet. Liian helposti johtaa harhaan.
Analogia-TV:n (PAL, SECAM väreillä) pystyresoluutio oli 625 juovaa, lomiteltuna. NTSC (US) käytti 525 juovaa. UK:ssa oli osin käytössä 405 juovaa ja Ranskassa 819 juovaa, vielä 1980-luvulla. Vaakasuuntaan kaistanleveys (PAL) oli max. n. 5MHz.
VastaaPoistaVärijärjestelmistä, amplitudi- ja vaihemodulaatioineen, koiranleuat sanoivat:
NTSC - Never The Same Colour
SECAM - System Essentially Contrary to the American Method
PAL - Perfection At Last
-VMS-
FujTechit ja vastaavat "tyhmät" muuntimet ovat siitä huonoja että ne eivät oikeasti huomioi signaalin ominaisuuksia - lähtien vaikkapa siitä että ne eivät luultavasti tee lomituksenpoistoa.
VastaaPoistaVoit todeta tämän sillä että jos kuvamateriaalissa on pannausta (eli kamera kääntyy), lopputuloksessa näkyy hienosti kuinka puolet juovista jää jälkeen.
Yleisesti esimerkiksi https://junkerhq.net/xrgb/index.php/XRGB-mini_FRAMEMEISTER on huomattavasti parempi laitos. Toki yleisö tälle on suurimmaksi osaksi retropelaajia, koska videomateriaalille voi tehdä jälkikäsittelyn erikseen mutta pelitilanteessa ei sitä tietenkään voi tehdä. Muita vastaavia taitaa olla vaikka https://videogameperfection.com/products/open-source-scan-converter/ - oleellisena pointtina juuri kunnon upscale ja interlacen poisto.
Jos digitoi filmimateriaalia, jossa perättäiset puolikuvat ovat samanlaisia,
ongelmia ei liene perusvehkeelläkään.
Secam tarkoitti oikeasti Système Électronique Couleur Avec Mémoire, ja siinä Ranskassa yhteensä 14 MHz kaista. Jopa alue 40 – 55 MHz oli varattu yhdelle TV-kanavalle.
VastaaPoistaMitä kansalle luvattiin, kun heikompi lähetysstandardi saatiin runnottua läpi?
Joko XRGB:llä on maahantuoja? Jos signaalilähteenä on VHS-kasetti ja sen videohuojuntaa sisältävä n. 200-juovainen kuva, ei lomituksenpoisto ennen digitointia ole suurin ongelma. Digitoitaessa retropelin lähettämää "puhdasta" signaalia tilanne on tietenkin toinen.
VastaaPoistaMieluummin säilytän lomituksen siltä varalta, että joskus katsoo kuvaputkessa, tai tekoäly poistaa ne. Niihin viivoihin tottuu.
VastaaPoista