tiistai 24. marraskuuta 2020

Canon rahastaa virtalähteellä, jota ei edes saa mistään

Canon julkaisi keväällä ilmaisen ohjelman, joka muuttaa monia sen kameramalleja webcamiksi videoneuvotteluja varten. Niillä kuvanlaatu onkin ihan toista kuin läppärien sisäänrakennetuilla kameroilla. Olen kokeillut myös muutamaa ulkoista webcam-kameraa, mutta niissä valkotasapaino ja linssin kalansilmäisyys häiritsevät.

Canonin kamerat sopisivat videoneuvotteluun mainiosti, mutta niissä on käytännön ongelma: akku kuluu nopeasti, joten sitä pitäisi olla yhtenään vaihtamassa.

Ulkoisen virtalähteen käyttö on mennyt hankalaksi. Vanhoissa 40D-malleissa riitti, kun hankki erillisen adapterin laturin perään. Adapteri on muotoiltu akun tapaan, joten se menee akkukoteloon ja johto laturiin. Tällä tavalla kuvasin aikoinaan ikkunasta lumen sulamista ja kevään etenemistä.

Nykymalleihin pitää hankkia erillinen virtalähde ja erillinen adapteri. Vaikka R-kameroissa on usb-lataus, se ei toimi kameraa käytettäessä. 

Ja sitten ne hinnat! Canon AC-E6N-verkkolaite maksaa huimat 140 euroa. Sen päälle pitää vielä hankkia 70 euron virta-adapteri DR-E6, joten yhdistelmälle tulee hintaa 210 euroa. Ei ihme, että Canon jakoi webcam-softaa ilmaiseksi -- se vauhdittaa lisälaitemyyntiä. Adapteri on tuskin muuta kuin pätkä sähköjohtoa ja muovia, valmistuskustannukset tuskin euroa enempää.

Strategia näyttää toimivan: kumpaakaan ei saa mistään. Adapterin toimitusajaksi Verkkokauppa.com arvioi 9-17 päivää, verkkolaitteelle 2-5 viikkoa. Hieno webcam-mahdollisuus jää nyt käyttämättä sekä hinnan että saatavuuden vuoksi.

Ehdotukset halvemmasta ja paremmin saatavasta vaihtoehdosta ovat tervetulleita.

perjantai 13. marraskuuta 2020

Wifi-verkko 2,4 vai 5 GHz - kumpi on nopeampi?

Wifi-verkot toimivat joko 2,4 tai 5 gigahertsin taajuudella. Ennen tukiasemasta piti valita käyttöön jompi kumpi taajuus, mutta nykyään molempiin voi perustaa erilliset verkot. 

Teoriassa asia on selvä: alempi 2,4 GHz taajuus kuuluu pidemmälle ja läpäisee paremmin seinät, mutta ylempi 5 GHz siirtää dataa nopeammin, vaikka sitten matkan kustannuksella.

Käytäntö on jotain ihan muuta. Alempi taajuus on ruuhkautunut, koska naapurien verkot, Bluetooth-laitteet ja mikroaaltouunit sotkevat sen käyttöä. Siksi vähemmän käytetty 5 GHz saattaa olla parempi vaihtoehto. Se selviää vain kokeilemalla.

Kokeilu ei ole ihan helppoa. Testasin ensin yksinkertaisella Speedtest-nettipalvelulla, mutta koska kyse oli 4G-modeemista, nopeus vaihteli ihan liikaa, jotta eroja 2,4 ja 5 GHz välillä olisi voinut mitata. Laitoin siis tukiaseman usb-porttiin tikun ja siihen 1,2 gigatavun mp4-videotiedoston, jonka kopiointiin kuluvan ajan mittasin läppärillä.

Tulokset olivat juuri niin epämääräisiä kuin arvelinkin. Viidestä eri mittauspaikasta vain yhdessä siirtonopeus 2,4 GHz:llä on aavistuksen nopeampi kuin 5 GHz:llä. Kaikissa muissa korkeampi taajuus oli nopeampi, kolmessa kerrassa neljästä jopa moninkertaisesti.

5 GHz on yleensä nopeampi kuin 2,4 GHz taajuus.

Erikoista tuloksissa on se, että Paikka 2 oli samassa huoneessa tukiaseman kanssa ja Paikka 1 naapurihuoneessa. Siirto oli siis nopeampi hieman kauempana, johtuen joko naapurien liikenteestä tai seinien heijastuksista tai jostain ihan muusta.

Langaton datasiirto on mukavaa, mutta teknisesti vaikea toteuttaa. Windows näyttää tiedoston siirron aikana datanopeuden vaihtelun.

Siirtonopeus 1-4 Mt/s

Koska nopeus vaihtelee näin paljon, luotettava mittaus vaatii ison tiedoston siirtoa, eikä hetkittäiseen nopeustulokseen ole luottamista.

Mitä tästä kaikesta voi päätellä? Ei kannata uskoa teoriaa vaan kokeilla itse omassa ympäristössä. Testiläppäri oli useamman vuoden vanha, eikä osannut uusimpia 802.11-standardeja. Tukiaseman ac-tekniikka meni siis hukkaan. Uudemmilla tai vanhemmilla laitteilla tulokset voivat olla erilaisia. Joka tapauksessa ennakko-odotuksista huolimatta 5 GHz taajuus voi yllättää positiivisesti silloinkin, kun tukiasema on kaukana ja välissä kerros tai useita seiniä.

Vielä varoituksen sana: osa kodin älylaitteista toimii vain 2,4 GHz taajuudella. Niitä varten voi tosin perustaa erillisen kodin IoT-verkon, mutta laitteiden suora ohjaaminen 5 GHz verkosta ei onnistu.