Wifi-verkko 2,4 vai 5 GHz - kumpi on nopeampi?

Wifi-verkot toimivat joko 2,4 tai 5 gigahertsin taajuudella. Ennen tukiasemasta piti valita käyttöön jompi kumpi taajuus, mutta nykyään molempiin voi perustaa erilliset verkot. 

Teoriassa asia on selvä: alempi 2,4 GHz taajuus kuuluu pidemmälle ja läpäisee paremmin seinät, mutta ylempi 5 GHz siirtää dataa nopeammin, vaikka sitten matkan kustannuksella.

Käytäntö on jotain ihan muuta. Alempi taajuus on ruuhkautunut, koska naapurien verkot, Bluetooth-laitteet ja mikroaaltouunit sotkevat sen käyttöä. Siksi vähemmän käytetty 5 GHz saattaa olla parempi vaihtoehto. Se selviää vain kokeilemalla.

Kokeilu ei ole ihan helppoa. Testasin ensin yksinkertaisella Speedtest-nettipalvelulla, mutta koska kyse oli 4G-modeemista, nopeus vaihteli ihan liikaa, jotta eroja 2,4 ja 5 GHz välillä olisi voinut mitata. Laitoin siis tukiaseman usb-porttiin tikun ja siihen 1,2 gigatavun mp4-videotiedoston, jonka kopiointiin kuluvan ajan mittasin läppärillä.

Tulokset olivat juuri niin epämääräisiä kuin arvelinkin. Viidestä eri mittauspaikasta vain yhdessä siirtonopeus 2,4 GHz:llä on aavistuksen nopeampi kuin 5 GHz:llä. Kaikissa muissa korkeampi taajuus oli nopeampi, kolmessa kerrassa neljästä jopa moninkertaisesti.

5 GHz on yleensä nopeampi kuin 2,4 GHz taajuus.

Erikoista tuloksissa on se, että Paikka 2 oli samassa huoneessa tukiaseman kanssa ja Paikka 1 naapurihuoneessa. Siirto oli siis nopeampi hieman kauempana, johtuen joko naapurien liikenteestä tai seinien heijastuksista tai jostain ihan muusta.

Langaton datasiirto on mukavaa, mutta teknisesti vaikea toteuttaa. Windows näyttää tiedoston siirron aikana datanopeuden vaihtelun.

Siirtonopeus 1-4 Mt/s

Koska nopeus vaihtelee näin paljon, luotettava mittaus vaatii ison tiedoston siirtoa, eikä hetkittäiseen nopeustulokseen ole luottamista.

Mitä tästä kaikesta voi päätellä? Ei kannata uskoa teoriaa vaan kokeilla itse omassa ympäristössä. Testiläppäri oli useamman vuoden vanha, eikä osannut uusimpia 802.11-standardeja. Tukiaseman ac-tekniikka meni siis hukkaan. Uudemmilla tai vanhemmilla laitteilla tulokset voivat olla erilaisia. Joka tapauksessa ennakko-odotuksista huolimatta 5 GHz taajuus voi yllättää positiivisesti silloinkin, kun tukiasema on kaukana ja välissä kerros tai useita seiniä.

Vielä varoituksen sana: osa kodin älylaitteista toimii vain 2,4 GHz taajuudella. Niitä varten voi tosin perustaa erillisen kodin IoT-verkon, mutta laitteiden suora ohjaaminen 5 GHz verkosta ei onnistu.

Kerrostalon pihassa kuuluu 135 wifi-tukiasemaa

Kuinka monta wifi-tukiasemaa näkyy ja kuuluu kerrostalojen pihassa? Asensin wifi-kartoitusohjelman puhelimeen ja menin hetkeksi istumaan espoolaisten kerrostalojen keskellä olevalle leikkipaikalle. 

Verkot näkyvät pihalle vain heikosti, joten puhelimen wifi-lista näyttää vain voimakkaimmat signaalit:

Android-puhelimen wifi-lista.

Puhelimeen asennettu Wifi Analyzer -ohjelma listaa myös heikommat verkot, ja niitä löytyy peräti 135 kappaletta. 

2,4 GHz alueen verkot graafisesti kanavan mukaan.

Tekstimuodossa verkkonimien (SSID) näyttö on vielä vaikuttavampi. Kerrallaan näytölle mahtuu vain osa:

Wifi-verkot nimilistana. 

Viime aikoina 5G-tekniikan vastustus on yleistynyt, koska verkkojen pelätään aiheuttavan terveyshaittoja. Wifin käyttämät taajuudet ovat 2,4 ja 5 gigahertsiä, 4G- ja 5G-verkot ovat enimmäkseen näiden välissä sekä alemmilla 700 ja 800 megahertsin alueella.

Wifi-tukiasemia on kaikkialla. Vaikka kieltäytyisi käyttämästä kaikkia älypuhelimia, wifi-verkkojen signaaleilta ei voi välttyä. Signaalit ovat toki heikkoja, koska tukiaseman lähetysteho on rajoitettu 0,1 wattiin (5 GHz alueella 0,2 wattiin), mutta sata päällekkäistä tukiasemaa kenttineen riittää muodostamaan sähkömagneettisen kakofonian.

Onko wifi-kentillä haitallisia vaikutuksia? Tuskinpa vain. Kentät ovat niin heikkoja, ettei tiedetä mekanismia, jolla ne voisivat vaikuttaa ihmisen soluihin. Wifi-verkkoja on ollut noin 20 vuoden ajan -- jos jokin tuntematon mekanismi olisi, sen vaikutusten olisi pitänyt jo näkyä. ULA-radioita ja TV-lähetyksiä on ollut kymmeniä vuosia 88-800 megahertsin taajuudella, eikä niilläkään ole havaittu terveysvaikutuksia.

Wifi-listassa näkyvät 5G-nimet ovat saaneet jotkut uskomaan, että 5G-lähetin on jo tullut aivan lähelle. Kyse ei kuitenkaan ole mobiiliverkosta vaan 5 gigahertsin taajuudella toimivasta wifi-verkosta. Aiemmin verkko perustettiin jommalle kummalle taajuudelle (yleensä alemmalle 2,4:lle, koska se kuuluuu kauemmaksi), mutta nyt operaattorit (ainakin DNA) näyttävät jakavan tukiasemia, jotka luovat molemmat verkot automaattisesti. Verkon nimessä näkyvällä 5G-tekstillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä 5G-mobiilitekniikan kanssa. Edes taajuudet eivät ole samoja.

Fingbox vartioi kodin wlan-verkkoa

Fingbox on näppärä laite, jota käytin Kyberuhkia ja somesotaa -kirjani esimerkeissä. Pelkkä Fing -sovellus on sekin hyödyllinen, mutta lisälaitteen avulla paketista saa vielä paljon enemmän irti.

Pyöreä laite kytketään wlan-tukiaseman perään. Mukana tulee harmittavasti kolme erilaista virtapistoketta, joista vain yhdelle on Suomessa käyttöä. Valitin asiasta Twitterissä ja firman edustaja pahoitteli tuhlausta, mutta vetosi siihen että yritys on pieni ja kolmen virtapistokkeen paketti helpottaa logistiikkaa.

Fingbox Googlen wifi-tukiaseman perässä.

Laitteen ympärillä on vihreä kuori. Väriä vaihtavat led-valot kertovat verkon tilasta. Esimerkiksi yhteyden katkeaminen nettiin tai vieraan laitteen löytyminen verkosta ilmaistaan värivaloilla.

Fingbox avattuna.

Laitteen pohjassa on teksti "Designed in Italy". Sellaista ei it-laitteissa useinkaan tapaa.

Fingboxilla voi rajoittaa perheenjäsenten nettikäyttöä joko laitteen tai kellonajan perusteella. Älypuhelimissa rajoitus ei ole kovin tehokas, koska wlan-yhteyden katketessa käyttöä voi jatkaa mobiilidatalla. Tableteihin ja esimerkiksi pelikoneisiin rajoitus kuitenkin puree.

Fingbox tarkkailee wlan-verkkoon kytkettyjä laitteita. Kun uusi, tuntematon laite kytkeytyy, siitä lähettään ilmoitus sähköpostiin. Uusia laitteita ei pitäisi ilmestyä omistajan tietämättä, koska verkko vaatii salasanan liittymiseen.

Uusi laite on liittynyt kodin verkkoon.

Kuvassa uusi televisio kytkeytyy verkkoon salasanan saatuaan, joten ilmoitus on odotettu. Pyytämättä ja yllätyksenä tuleva ilmoitus kertoisi, että salasana on vuotanut tai joku ulkopuolinen on hakkeroinut tiensä verkkoon.

Myös vanhan laitteen putoaminen pois verkosta antaa ilmoituksen.

Sähköposti-ilmoitus kun laite putoaa verkosta.

Aiempi historia nähdään verkkopalvelusta (View in Fing):

Amazon Echon international-versio on pudonnut verkosta muutaman kerran.

Fingbox näyttää kuukausittaisen tilaston laajakaistan nopeudesta ja luotettavuudesta. DNA:n 4G-modeemilla syyskuun 2018 tulos oli tällainen:

Laajakaistan tilasto 9/2018.

Fingbox varoittaa myös, mikäli se havaitsee samalla SSID:llä (verkkonimellä) olevan tukiaseman. Päällekkäiset nimet voivat aiheuttaa hämmennystä tai olla suoranaisia evil twin -hyökkäyksiä.

Uusi verkko samalla SSID-nimellä voi olla tahallinen hyökkäys.

Mobiilisovellus näyttää, että kotiverkkoon on kytketty kaikkiaan 41 laitetta, joista 20 on parhaillaan aktiivisena:

Kaikki wlan-verkossa havaitut laitteet.

Jokaisen laitteen kohdalla voi valita ilmoitukset, tarkastella aiempia tapahtumia ja nähdä avoimet portit sekä pingata laitetta.

Älyjääkaapin asetukset.

Verkkoliikenteen määrä voi paljastaa, mikäli jokin laite on kaapattu palvelunestohyökkäykseen tai muuhun epäilyttävään toimintaan. Toisin kuin Googlen oma wifi-asema, Fingbox ei tilastoi kaikkia laitteita automaattisesti, vaan seurattavat pitää valita erikseen.

Valittujen laitteiden latausmäärät.

Valituista laitteista nähdään download/upload-datamäärät sekä hetkelliset nopeudet.

Valittujen laitteiden upload-datamäärä.

Fingbox on mainio apuväline kun halutaan seurata oman kotiverkon (tai miksei pienen toimistonkin) toimintaa ja varmistaa, ettei siellä ole ulkopuolisia tunkeutujia. Kyberturvallisuuden näkökulmasta laite on erittäin tervetullut, koska sillä voi valvoa myös kodin älykkäitä oheislaitteita ja niiden liikennettä.

Lisätietoja Fingboxin toiminnoista saa valmistajan sivulta https://www.fingbox.com. Hinta on 99 euroa.

Google Wifi -tukiasema

Googlen oma wifi-tukiasema tuli myyntiin Suomessa lokakuussa. USA:ssa se esiteltiin jo vuosi sitten. Omani toin kesän jenkkimatkalta. Kyseessä on uusi malli aikoinaan keskustelua herättäneestä versiosta (OnHub), joka ei koskaan tullut Suomeen. Googlen mukaan se perustui TP-Linkin tekniikkaan, kun taas uusi malli on kokonaan omaa suunnittelua.

Applella on samanlainen, joskin kooltaan pienempi laite, joka sopii wifi-verkon lisäksi vaikka Air Play-vastaanottimeksi kaiutinta varten. Googlen erikoisuutena on näppärä hallintaohjelma älypuhelimessa sekä mahdollisuus luoda tukiasemista talon sisäinen mesh-verkko, jolloin ne peittävät isomman alueen. Asemia myydään myös kolmen pakkauksissa hintaan 375 euroa (kolmas asema siis puoleen hintaan). Yksittäisen aseman hinta on 149 euroa. Valmistajan mukaan se riittää 140 neliön koteihin. Kolme asemaa kattaa jopa 420 neliötä. Kuuluvuus riippuu tietenkin talon rakenteista.

Ulkoisesti wifi-asema on tylsä. Tällä ei muotoilupalkintoja voiteta, mutta ei kai ole tarkoituskaan.

Etualalla Google Wifi, taustalla F-Securen Sense.

Sensen rinnalla Googlen laite näyttää pieneltä ja on helpompi sijoittaa esimerkiksi kirjahyllyyn. Asema tukee ac-standardia. Pohjassa on usb-c-virtaliitin sekä kaksi Ethernet-porttia. Tähän saa siis kiinni yhden langallisen laitteen, mutta siinä se.

Googlelta on lupa odottaa helppokäyttöisyyttä -- ja kyllä, asetukset sujuvat näppärästi hallintaohjelmalla (Android ja iOS). Asennus käynnistyy osoittamalla kameralla purkin pohjassa olevaa QR-koodia.

Purkki tunnistetaan QR-koodilla.

WPS-painiketta ei ole, mutta Google tarjoaa sen tilalle omaa tekniikkaansa. Vierasverkon käyttäjät saavat verkon nimen ja salasanan automaattisesti. Kotiverkon laitteita voi avata vierasverkon käyttäjille yksinkertaisesti listasta rastimalla, jolloin vieraat voivat esimerkiksi näyttää lomavideoita suoraan kännykästään Chromecastin kautta televisioon.

Vierasverkon perustaminen.

Tukiasema on älykäs: se tarkkailee koko ajan kanavien kuormitusta ja pyrkii valitsemaan aina parhaiten toimivan. Se myös testaa jatkuvasti operaattorin nopeutta:

Nopeustesti on automaattinen.

Suurin hyöty automatiikasta saadaan silloin, kun tukiasemat ovat keskenään mesh-verkossa eri kerroksissa tai eri huoneissa. Ne vaihtavat käyttäjän laitteen automaattisesti parhaiten kuuluvaan asemaan.

Hallintaohjelma toimii myös kotiverkon ulkopuolella, mitä yleensä neuvotaan tietoturvasyistä välttämään. Googlella on ilmeisen vahva usko oman tekniikkansa turvallisuuteen.

Ihme kyllä hallintaohjelmassa on toiminto, joka lähettää verkon salasanan selväkielisenä vastaanottajalle. Helppokäyttöistä kyllä, mutta enpä suosittele lähettämään mitään salasanoja salaamattomina sähköpostilla.

Ohjelma näyttää tukiasemaan kytkeytyneet laitteet nopeuksineen:

Tukiasemaan kytkeytyneet laitteet ja nopeudet reaaliajassa.

Kiinnostavan laitteen nopeutta voi seurata graafista ja kokonaisliikennemäärä nähdään tilastona päivän, viikon kuukauden tai kahden kuukauden ajalta. Mainio tapa seurata, miten paljon kaistaa eri laitteet syövät. Suuri lähtevän datan määrä voi kertoa esimerkiksi haittaohjelmasta.

Yhden laitteen päivätilasto.

Yksittäisen laitteen liikenteen voi priorisoida muiden edelleen joko yhden, kahden tai neljän tunnin ajaksi -- mainio keino varmistaa, että rajoitettu kaista riittää elokuvan katseluun tai pelisessioon.

Hauska ominaisuus on myös perheen wifi-paussi:

Pelit ja vehkeet seis.

Sillä voi varmistaa, että lasten nettikäyttö loppuu ajoissa, eikä nukkumaan meno viivästy ainakaan netin vuoksi.

Yksittäisen laitteen IP-osoitteen voi määrittää pysyväksi ja sille voi asettaa porttiohjauksen:

Google Wifistä puuttuu usb-portti sekä laitekohtainen nopeuden hallinta. Myös Ethernet-portteja voisi olla pari lisää. Muutoin laite täyttää tehtävänsä mainiosti. Taloissa, joissa on kaksi tai useampi kerrosta, tai muuten hankalia rakenteita, kolmen aseman paketti on kerrassaan pistämätön -- joskaan ei ihan halpa -- ratkaisu talon verkottamiseen.