Wifi-verkot toimivat joko 2,4 tai 5 gigahertsin taajuudella. Ennen tukiasemasta piti valita käyttöön jompi kumpi taajuus, mutta nykyään molempiin voi perustaa erilliset verkot.
Teoriassa asia on selvä: alempi 2,4 GHz taajuus kuuluu pidemmälle ja läpäisee paremmin seinät, mutta ylempi 5 GHz siirtää dataa nopeammin, vaikka sitten matkan kustannuksella.
Käytäntö on jotain ihan muuta. Alempi taajuus on ruuhkautunut, koska naapurien verkot, Bluetooth-laitteet ja mikroaaltouunit sotkevat sen käyttöä. Siksi vähemmän käytetty 5 GHz saattaa olla parempi vaihtoehto. Se selviää vain kokeilemalla.
Kokeilu ei ole ihan helppoa. Testasin ensin yksinkertaisella Speedtest-nettipalvelulla, mutta koska kyse oli 4G-modeemista, nopeus vaihteli ihan liikaa, jotta eroja 2,4 ja 5 GHz välillä olisi voinut mitata. Laitoin siis tukiaseman usb-porttiin tikun ja siihen 1,2 gigatavun mp4-videotiedoston, jonka kopiointiin kuluvan ajan mittasin läppärillä.
Tulokset olivat juuri niin epämääräisiä kuin arvelinkin. Viidestä eri mittauspaikasta vain yhdessä siirtonopeus 2,4 GHz:llä on aavistuksen nopeampi kuin 5 GHz:llä. Kaikissa muissa korkeampi taajuus oli nopeampi, kolmessa kerrassa neljästä jopa moninkertaisesti.
 |
| 5 GHz on yleensä nopeampi kuin 2,4 GHz taajuus. |
Erikoista tuloksissa on se, että Paikka 2 oli samassa huoneessa tukiaseman kanssa ja Paikka 1 naapurihuoneessa. Siirto oli siis nopeampi hieman kauempana, johtuen joko naapurien liikenteestä tai seinien heijastuksista tai jostain ihan muusta.
Langaton datasiirto on mukavaa, mutta teknisesti vaikea toteuttaa. Windows näyttää tiedoston siirron aikana datanopeuden vaihtelun.
 |
| Siirtonopeus 1-4 Mt/s |
Koska nopeus vaihtelee näin paljon, luotettava mittaus vaatii ison tiedoston siirtoa, eikä hetkittäiseen nopeustulokseen ole luottamista.
Mitä tästä kaikesta voi päätellä? Ei kannata uskoa teoriaa vaan kokeilla itse omassa ympäristössä. Testiläppäri oli useamman vuoden vanha, eikä osannut uusimpia 802.11-standardeja. Tukiaseman ac-tekniikka meni siis hukkaan. Uudemmilla tai vanhemmilla laitteilla tulokset voivat olla erilaisia. Joka tapauksessa ennakko-odotuksista huolimatta 5 GHz taajuus voi yllättää positiivisesti silloinkin, kun tukiasema on kaukana ja välissä kerros tai useita seiniä.
Vielä varoituksen sana: osa kodin älylaitteista toimii vain 2,4 GHz taajuudella. Niitä varten voi tosin perustaa erillisen kodin IoT-verkon, mutta laitteiden suora ohjaaminen 5 GHz verkosta ei onnistu.
Siirtonopeus ei pitkään aikaan ole ollut se oleellinen mittari. Yritysten langattomissa verkoissa tärkeintä varsinkin ennen koronaa - ja nykyään myös kotona - on laatu. Kun siihen Teams (Zoom, Webex, ...) palaveriin osallistuu, ei ole väliä sillä lähteekö bitti maailmalle hurjaa vauhtia vaan sillä että jitter pysyy pienenä.
VastaaPoistaJa tässä kohtaa tukiasemissa on eroja. Monet eivät edes tue liikenneluokittelua lainkaan. Olisi myös kätevää että tukiasemat osaisivat automaattisesti luokitella liikenteen jotta tärkeimmät paketit lähtisivät matkaan ensin. (Upstream-puolella kiireellisyyden päättää päätelaite).
Käytännön raja ja jonkinlainen nyrkkisääntö oli pitkään että max 7 päätelaitetta saa kuulua (pohjakohinan yli) per taajuusalue. Yritysverkoissa tämä yleensä tarkoittaa "per tukiasema" mutta kerrostaloissa ja vastaavissa tämä tietysti voi tarkoittaa myös naapurien härveleitä. 802.11ax nostaa määrää jonkin verran mutta tämä vaatii että kaikki päätelaitteet tukevat sitä.
Joka tapauksessa, yhden megan siirtonopeus joka ei puheessa rätise ja pätki on paljon parempi kuin puolen gigan waretuskanava jossa äänteistä puolet jää matkan varrelle.
Nopeudellakin on merkitystä, jos tuleva yhteys on vain 4G-datan tasoa ja moni haluaa esim. katsoa suoratoistoa yhtä aikaa eri huoneissa tai eri kerroksissa. Nopeutta mittaamalla voi siten arvioida, tarvitaanko toinen tukiasema tai pitäisikö asema sijoittaa eri paikkaan.
VastaaPoistaSiirtonopeuden mittaaminen on teknisesti helppoa, jolloin se oletettavasti kertoo jotain myös sisäverkon viiveistä ja jitteristä. Miten itse mittaisit jitteriä omassa wifi-verkossa? Nettipalveluita siihen on, mutta 4G-datasiirron laatu vaihtelee liikaa käyttäjästä riippumattomista syistä.
Perustapa mitata on laittaa taustakuormaa menemään (joko oikeaa tai synteettistä), mielellään kaksisuuntaista. Bittorrent tai vastaava voi toimia. Tämän päälle sitten joko testerisovellus (netperf tms) tai oikea konferenssisovellus, ja katsotaan mitä ne raportoivat saavtetusta laadusta.
VastaaPoistaMutta kun sen kuorman pitäisi olla vain sisäverkossa, jotta 4G:n vaihtelut eivät vaikuttaisi.
VastaaPoistaSynteettisen taustakuorman generointiin voit pistää WLANiin pari muuta PC:tä jotka generoivat sitä taustakuormaa vaikka ihan lähettelemällä netperf-purskeita keskenään. Tämähän on toki tarpeeton askel jos haluaa vain tietää miten paljon naapureiden wlanit tai säätutkat häiritsevät omaa.
VastaaPoistaHelppo ratkaisu ilman raskaita analysaattoreita: Ota jokin vapaan lähdekoodin puhelinsofta joka siirtää dataa kryptaamattomana. Vaikka linphone tai vastaava. Soita puhelu WLANin takaa ethernetissä kiinni olevaan PC:hen ja jätä auki. Tarkista että voice activity detection ei ole päällä jotta paketteja menee koko ajan tasaisena virtana (tai pistä mikrofonien taakse vaikka musiikki soimaan jos et jaksa itse kälättää). Ota wiresharkilla puhelu talteen molemmista päistä. Kryptaamattoman voip-liikenteen nimittäin näkee wiresharkilla sisältöä myöten ja se osaa tehdä näppäriä käppyröitä jitteristä. Riippuen vähän käytetystä codecista, paketteja pitäisi lähteä (ja saapua) tasaisena virtana 20-30 ms välein. Katso wiresharkista suoraan RTP-analysaattorilla miten viive vaihtelee kun taustakuorma vaihtelee (jos vaihtelee).
Niin kauan kuin kuormaa ei ole, niin saapunevat luultavasti perille etenemisviiveellä ja +-1 ms vaihtelulla. Lisää kuormaa ja johan alkaa rätisemään ja jitter kasvamaan. Tai siirrä taustakuormageneraattori aivan tukiaseman kantaman reunamille jolloin ne varaavat kanavaa pidempään jokaiselle paketille.
WLANissa liikenteen laatuluokittelu perustuu puhtaasti röyhkeyteen - tärkeimmät paketit kuuntelevat vapaata radiokaistaa vain 3-7 mikrosekuntia ennen kuin tunkevat oman pakettinsa väliin, kun perusluokassa aikaa saatetaan antaa jopa täysi millisekunti. Jos laatuluokittelu on päällä niin taustakuorman ei pitäisi vaikuttaa niin kovasti koska RTP-paketit ehtivät kuitenkin väliin.
Todellisella Internet-sovelluksella voi tehdä samanlaisia analyysejä, mutta tässä skenaariossa kun piti 4G-uplink yrittää tiputtaa pois laskuista niin on vähän convoluted-esimerkki. Tosin ainakin Teams ja Skype for Business pyrkivät pitämään itse median sisäverkossa jos suora yhteys soittajan ja kohteen välille löytyy, vaikka signalointi kiertäisikin pilven kautta, että ei tuo nyt niin kaukaa haettua ole. Jitter-analyysiä ei voi tehdä suoraan Wiresharkilla ihan niin siististi mutta kyllä kryptatusta streamistakin voi katsoa että jos porttiin XYZ tulee lyhyttä UDP-framea 20 ms välein niin on se luultavasti puhestreamia. Silloinkin saa käppyrän kyllä aikaiseksi - statistics => IO Graphs => frame.time_delta.
Totta kai näihin on valmiita kaupallisia mittaustyökaluja, mutta näin onnistuu ilmaissoftilla.