DNSSEC lakkasi toimimasta Asus wifi-reitittimissä

Toimistoni nettiyhteys lakkasi eilen toimimasta. Hmm, outoa. Ensin epäilin operaattorin tai taloverkon katkosta, mutta verkot näyttivät olevan kunnossa. Omissakin koneissa bitti näytti kulkevan, vain nettisivut eivät avautuneet. 

Miten testata PINGillä, toimiiko yhteys? Harva julkinen www-sivu vastaa enää pingiin, tai ainakaan niiden IP-osoitteita ei muista. Itse olen käyttänyt Googlen nimipalveluita, jotka on helppo muistaa ja näyttävät toimivan aina:

8.8.8.8 ja 8.8.4.4

Yhteys niihin toimi. Todella outoa. Olisiko sisäverkon kytkimissä vikaa? Onneksi hyllyllä oli useampia varalaitteita. Otin ne käyttöön, mutta virhe ei poistunut. 

Entä olisiko vika Windowsissa, siitähän oli juuri tulossa iso tiistapäivitys? Kokeilin eri Windows-versioita ja Mac-läppäriä, aina sama juttu. Ei toimi. Aloin jo epäillä tietomurtoa, haittaohjelmaa tai maailmalla vellovia AI-tietomurtoja, etenkin kun juuri samana päivänä olin selvittämässä asiakkaalla hyvin outoa it-ongelmaa. 

Olen käyttänyt Googlen tai haittaohjelmia suodattavia nimipalveluita, vaihdoin operaattorin omaan ja se auttoi hetkeksi. Sitten taas iski pimeys, työt pysähtyivät.

Olin fiksusti tehnyt Asus-reitittimen asetuksista varmuuskopion tiedostoon (suosittelen sinullekin!). Mutta siinä olikin ongelma, sillä varmuuskopio oli toisella koneella, johon ei ilman nettiä ollut helppo päästä. Onneksi senkin tiedostoista löytyi offline-kopio ja sain asetusten kopion paikalliseksi tiedostoksi.

Yritin palauttaa sen vanhojen asetusten päälle. Ikkunassa luvataan, että päivitys kestää 60 sekuntia. Palkki eteni tuskallisen hitaasti ja kesti ainakin puoli tuntia. Se niistä lupauksista.

Lupaukset ja todellisuus.

Lopulta sain sen tehdyksi, mutta ei auttanut. Päätin resetoida koko reitittimen, yleensä RESET-painikkeen pitäminen pohjassa riittää, mutta Asusin omilta sivuilta löytyi kolme erilaista ohjetta WPS-painikkeen käytöstä resetointiin.

Eikä vieläkään. Onneksi itsellä oli toisessa paikassa samanlainen Asus-malli, kävin hakemassa sen. Jätin palautuksen päälle ja menin välillä nukkumaan. Aamuyöllä siirto oli vasta 69 prosentissa ja siirto tuntui pysähtyneen kokonaan. Kun sitten aloin käyttää pöytäkonetta niin siirtokin taas jatkui, ihme homma. 

Lopulta toinen wifi-reititin oli vanhan paikalla ja asetukset siirretty - eikä toimi vieläkään. Tässä vaiheessa alkoi jo epätoivo iskeä. Mitä helkkaria oli tapahtunut?

Lopulta keksin kokeilla DNSSEC-asetuksen poistamista - ja kas, kaikki alkoi toimia!

Enable DNSSEC support: No

Ilman salattua DNS-palvelua pärjää, mutta kyse on silti hätäratkaisusta. Selvisi, että joissakin Asus-reitittimissä sisäänrakennettu salausvarmenne on vanhentunut ja silloin DNSSEC ei toimi. 

Monen tunnin työ laitevalmistajan yllättävän virheen vuoksi. Kuinkahan moni kotikäyttäjä osaisi selvittää vian syytä? Ovatko operaattorien asiakaspalvelut osanneet neuvoa asiasta? Kaikkien näiden vuosien jälkeenkin tuntuu siltä, ettei internet+wifi vieläkään sovi peruskäyttäjän koteihin.

Nyt vain odotellaan Asusin päivitystä, minkä jälkeen DNSSECin saa taas kytkeä päälle. Ja VPN-yhteyden sekä selaimen paikallisen yhteyden salausvarmenne pitää nekin asentaa uudelleen.

Näppärä paristotesteri Clas Ohlsonilta

Clas Ohlsonilta tarttui mukaan 10 eurolla näppärä paristotesteri. Se testaa 1,5 voltin sauvaparistot ja 9 voltin neppariparistot ja näyttää tulokset kolmella erivärisellä valolla: replace (punainen), weak (keltainen) ja good (vihreä). Nopeaa ja yksinkertaista. 

Tämä paristo joutaa keräykseen.

Mahdollisuuksien mukaan käytän ladattavia pienakkuja, joita on niin AA- kuin AAA-kokoisina, ja jopa 9 voltin nepparimalleina. Vuosien mittaan kaappiin oli kertynyt laitteista poistettuja paristoja, jotka oli helppo lajitella tämän avulla vuohiin ja lampaisiin.

Oikealla vihreää näyttäneet paristot.

Keräykseen menevästä kasasta tuli iso, mutta monta paristoa pelastui turhalta kierrätykseltä ja pääsee vielä uuteen käyttöön. 

Kaapin pohjalta löytynyt Surface RT osoittautui hyödyttömäksi

Kaapin pohjalta löytyi vanha Microsoftin tablet-kone avattavalla kannella (näppäimistöllä). Laite on kaiketi vuodelta 2013 ja se oli seissyt laatikossa käyttämättä kesäkuusta 2020 lähtien. Päiväys oli väärä, mutta kunnon latauksella kone lähti toimimaan. Pitkään kestäneiden päivitysten jälkeen (viimeiset näköjään 2023) kone oli valmis. Tavallaan.

Kevyt kone jo 2013 mittareilla, vain 2 Gt RAM.

Ajatus oli tehdä siitä vaikka näyttö, jossa olisi aina säätiedote tai jokin muu netistä löytyvä vakiosivu.  Näytön taustalla olevan jalan vuoksi se sopisi hyvin infonäytöksti. Ajatuksesta ei kuitenkaan tullut mitään, koska sivut eivät enää toimi sen selaimella. 

Olipa hauska palata Windows 8:n aikaan. Työpöytä koostui suorakaiteista, joissa näkyi päivittyviä tietoja. Idea kopioitiin myös Lumia-puhelimiin ja täytyy sanoa, että se oli hyvä. Liian suuri ero aiempaan pelotti kuitenkin ihmisiä ja Microsoft palasi Windows 10:ssä takaisin perinteiseen tyyliin.

Sain jotain tapahtumaan asentamalla TLS 1.2-tuen, uusinta 1.3-versiota ei ollut. Poistin vanhat SSL v2 ja v3 käytöstä. Sitten vain kokeilemaan... no, juuri mikään ei toimi.

Yhteydet eivät toimi.

Tekniikka toimisi, mutta salatun siirron protokollat ja tuetut salaimet (cipher) eivät enää täsmää palveluissa nykyisin käytettäviin. Sama ongelma kuin vanhoissa Nokian Symbian -puhelimissa, joita olisi mukava vielä käyttää, jos edes muutama nettisivu aukeaisi. 

Tietoturvan nimissä on ymmärrettävää, että Nordea tai mikään kirjautumista vaativa sivu ei avaudu, mutta eivät juuri muutkaan, vaikka niissä ei ole mitään luottamuksellista. 

Nykyisin suositellaan, että palveluiden pitäisi tukea vain TLS 1.2 ja 1.3-versioita. Vanhemmat TLS 1.1 ja TLS 1.0 ovat kiellettyjä, samoin kaikki SSL-versiot (v2 ja v3). Tuen voi tarkistaa esimerkiksi sivulla https://www.cdn77.com/. Pelkästä TLS-tasosta ei kuitenkaan ole kyse, sillä vaikka TLS 1.2 toimii, yhteyttä ei silti synny. 

Poikkeuksiakin löytyi, www.yle.fi ja www.mtvuutiset.fi. Uutissivut aukesivat, mutta IE 11 ei tue nykyisiä koodaustapoja, joten sivun sisältö näkyi pahasti vääristyneenä. Maikkarin sivulla näytti olevan vielä vanhatkin TLS:t käytössä, Ylellä ei.

Googlen hakukonesivu aukesi, siinäkin vanhat TLS:t tuettuna, mutta mikään haku ei toiminut. Chromea ei voi ladata, koska laitteessa on vähävirtainen RT-prosessori eikä Chromesta ole RT-versiota.

Pakko siis myöntää, että laite joutaa kierrätykseen, vaikka muuten olisi vielä ns. soiva peli - kahden gigan muistin puitteissa toki. Kuinka paljon elektroniikkaromua onkaan tuotettu sillä, että tietoturvan protokollat ovat vanhentaneet koneet eikä päivityksiä enää saa.

Kadonnut: Canon EF 70-200 F 2,8 II

Tämä on vähän noloa: olen kadottanut EF 70-200 -millisen objektiivin. Huomasin asian kesälomien alettua, kun kaapissa olikin vain 100-400 -millinen ja toinen samanlainen säilytyskotelo oli tyhjä. Katsoin kuva-arkistoa ja huomasin, että viimeiset sillä otetut kuvat olivat Karjaalta 18.4.2026, missä oli Sirkus Finlandian tämän vuoden kiertueen aloitus.

Mukana oli kolme eri objektiivia ja ahtaassa katsomossa laskin ylimääräisen objektiivin lattialle. Sinne se varmaan jäikin. Sirkus ei ole vastannut sähköpostitiedusteluuni. 

Canon 70-200 2.8 II on ollut luotettava työjuhta. Iso ja painava, mutta kestänyt monet kolhut ja aina toiminut moitteettomasti. Hankin sen heti marraskuussa 2011, kun objektiivi tuli myyntiin. Vaihdoin aiemman I-version siihen ja kuvanlaatu varsinkin täydellä aukolla parani merkittävästi.

Nyt objektiivi on kateissa. Jos tapaat objektiivin (sarjanumero 8070007251) niin ota yhteyttä, luvassa on löytöpalkkio. 

Omenan kuoren paksuuden mittaaminen valokuvasta

Kuinka paksu mahtaa olla omenan kuori, voisiko asian selvittää kameralla? Canon MP-E 65 on makro-objektiivi, jonka perusasetus (1x) piirtää kuvan kennolle luonnollisessa koossa. 

Tarkistetaan asia. Canon R6m3:n kennossa on 6960 vaakapikseliä, joten mitataan viivottimen sentin mitan koko pikseleinä. Photoshopista mittaamalla saadaan noin 1950 pikseliä. 

Yksi senttimetri makro-objektiilla kuvattuna.

Kennon leveys on 35,9 milliä, joten kennossa on 6960/35,9=194 kuvapistettä millimetrillä (jokainen pikseli 0,005 millimetriä). Täten 1949 pikseliä on lähes tarkalleen 10 milliä eli yksi senttimetri. Täsmää.

Otetaan tavallinen omena, jonka halkaisija on noin 8,5 senttiä.

Tavallinen punakuorinen omena.

Lähikuva omenan reunasta on helppo ottaa, koska pinta on syvyyssuunnassa tasainen. Silloin MP-E -objektiivin mitättömän pieni syväterävyys ei haittaa. 

Leikatun omenan reuna.

Tarkastellaan kuvaa 100 % suurennoksella ja mitataan kuoren paksuus.

Paksuus noin 68 pikseliä.

Kuoren paksuus 68 pikseliä vastaa siis 0,005*68=0,35 millimetriä eli 85/0,35=1/242 osa omenan paksuudesta. Tulosta voi verrata maapallon halkaisijaan, joka on noin 12 700 kilometriä. Siihen suhteutettuna omenan kuori olisi 52,5 kilometrin paksuinen.

Ilmakehä on noin 10 kilometriä eli viidesosa omenan kuoren paksuudesta. Siitäkin ihmiselle elinkelpoista on alle puolet - siis noin 1/10 omenan kuoresta. Sitä voi miettiä ensi kerralla, kun joku väittää, ettei ihmisen toiminta voi vaikuttaa ilmakehään. 

Kummallinen bugi Photoshopissa voi palauttaa läpinäkyviä alueita PNG-tiedostoista

Esa Riutta teki Youtube-videon siitä, miten ChatGPT:n sovellusversio pystyy palauttamaan "piilotettua" kuvadataa PNG-tiedostoista. Kokeilin asiaa itsekin. Ilmiö on kummallinen, koska se näyttää liittyvän alkuperäisen tiedoston kokoon.

Otin lähtökohdaksi jpeg-kuvan, jonka tein aikoinaan tekoälyllä. Kuvalla itsellään ei ole tässä merkitystä.

Testin lähtökuva (694x546 pikseliä).

Avataan kuva Photoshopiin, rajataan toinen silmä, käännetään rajaus (select>inverse), poistetaan taustan lukitus ja luodaan uusi säätötaso.

Valitaan File > Export > Export As ja formaatiksi PNG (Transparency rastitettuna).

Export PNG:ksi.

Mielestäni tässä on jo ensimmäinen bugi, sillä Photoshop huomauttaa, ettei tiedostoa voi tallentaa jpeg-muotoon. Ei pitäisikään, koska tallennusmuodoksi on selvästi valittu PNG. Höh.

Kun kuva on näin saatu PNG-muotoon, sen läpinäkyvä silmä erottuu Windowsin tiedostojen esikatselussa valkoisena, mutta esimerkiksi Powerpointiin lisättynä läpinäkyvä aukko erottuu selvästi.

Läpinäkyvyys (alpha-kanava) toimii.

Nyt tulee se kiinnostava kohta. ChatGPT:llä on mahdollista palauttaa läpinäkyvä alue takaisin näkyviin. Niin sen pitäisi ollakin, sillä alpha-kanava tekee vain pikseleistä läpinäkyviä, mutta sen ei mielestäni pitäisi koskea dataan lainkaan.

ChatGPT:n sovellusversio löytää kysyttäessä piilotetun datan ja tarjoaa sen palauttamista.

Läpinäkyvä alue palautettuna.

Tässä ei pitäisi olla mitään ihmeellistä - muuta kuin se, että jos kuvatiedosto on isompi, palautus ei enää onnistukaan. Läpinäkyväksi tarkoitettu data on poistunut pysyvästi.

Isomman kuvan palautus ei onnistukaan.

Kokeilujeni mukaan kyse on nimenomaan lähtökuvan koosta, ei läpinäkyväksi merkityn alueen suuruudesta. 

Kiinnostavaa on, että myös ChatGPT:n web-versio pystyy tekemään palautuksen, mutta se palauttaa vain poistetun alueen (tässä silmän) omana tiedostonaan eikä koske alkuperäiseen PNG-tiedostoon.

ChatGPT:n web-versio toimii eri tavalla.

Jos PNG-tiedostossa on alpha-kanavassa läpinäkyväksi merkitty alue, ja alkuperäinen kuvadata on yhä mukana tiedostossa, sen pitäisi näkyä myös avattaessa PNG-tiedosto Photoshopiin. Se ei kuitenkaan näy, vaan läpinäkyvä alue näkyy "reikänä". Myöskään tasot tai kanavat eivät anna vihjettä siitä, että reikä olisi palautettavissa. Tämä voi jossain tapauksissa tuottaa yllätyksiä.

Nyt on vaikea sanoa, missä tässä on bugi ja mitkä ovat vain ominaisuuksia. Ainakaan toiminnan ei pitäisi riippua kuvatiedoston koosta, kuten se nyt tekee.

Luultavasti kukaan ei yritä piilottaa kriittistä tietoa tekemällä siitä läpinäkyvää ennen kuvan laittamista web-sivulle. Se olisi yhtä hölmöä kuin kriittisen tiedon mustaaminen PDF-dokumentista mustilla palkeilla, jotka ovat helposti poistettavissa (juu, näin on Suomessakin käynyt monta kertaa, jopa viranomaistoiminnassa). Toinen rinnastus liittyy Exceliin, jossa silloin tällöin joku yrittää piilottaa osan tiedoista vetämällä sarkkeen leveyden nollaksi ja suojaamalla laskentamallin. Näitä toimintoja ei ole tarkoitettu tiedon piilottamiseen. 

Koko asetelma on sikäli teoreettinen, että yleensä PNG:tä käytetään kohteen syväämiseen ts. reunoista tehdään läpinäkyviä. Niissä ei yleensä ole mitään arkaluonteista. Valokuvattujen henkilöiden syvääminen PNG:stä on muutenkin hölmön hommaa, sillä häviöttömästi pakattu kuvatiedosto on erittäin suuri. Parempi tapa on käyttää WebP-tiedostomuotoa.

Joka tapauksessa tällaiset yllätykset muistuttavat siitä, miksi tiedostojen julkaisussa kannattaa olla erittäin huolellinen, oli kyse sitten tekstistä tai kuvista. Piilotietoa voi olla missä tahansa. Ja kannattaa opetella käyttämään työvälineitä!

Uusi Canon LP-E6P - alkuperäinen vai tarvikeakku?

Matkalla sattuneiden akkuongelmien vuoksi lähdin ostamaan uutta akkua Canon R6m3-kameraan. Canonin oma LP-E6P maksaa 109 euroa. Rajala Camerassa oli sen lisäksi tarjolla myös Jupio LP-E6P Ultra -akku lähes puoleen hintaan (59 euroa, normihinta 79 euroa).

Vasemmalla tarvikeakku, oikealla Canonin alkuperäinen. Hintaero kaksinkertainen.

Tarvikeakun kapasiteetiksi ilmoitetaan 2600 mAh, kun Canonin oma on vain 2130 mAh. En uskaltaisi tilata netistä halpoja litium-akkuja, mutta sen verran luotan Rajalaan, että ostin varmuuden vuoksi molemmat. Luvassa siis käytännön testejä tarvikeakun toiminnasta.

Jupion luvataan olevan 100 % yhteensopiva. Ainakin se tukee USB-latausta, mitä Canonin omat vanhat akut eivät tue. 

Ensimmäisenä testasin videointia. Laitoin kameran kuvaamaan televisio-ohjelmia. Kamera tarkentaa puhuviin päihin ja hakee koko ajan parasta kohdetta, joten testi muistuttaa jossain määrin aitoa kuvausta.  Tarkennusetäisyys ei juurikaan muutu, joten tältä osin tulos on ylioptimistinen. Objektiivina oli EF 24-70 II, tallennus CFexpress-kortille HD-tilassa, takanäyttö käytössä.

Akkujen välillä oli yllättävän vähän eroja. 

Kameran mukana viime marraskuussa tullut Canonin oma LP-E6P jaksoi 2 tuntia 48 minuuttia 24 sekuntia, jolloin tuloksena oli 41 436 megatavun videotiedosto.

Uunituore akku, vain kerran täyteen ladattu jaksoi 2 tuntia 56 minuuttia 55 sekuntia eli hieman pidempään (43 555 Mt tiedosto).

Tarvikeakku jäi suuremmasta kapasiteetista huolimatta näiden väliin, aika 2 tuntia 49 minuuttia 22 sekuntia (41 614 Mt tiedosto).

Kameran akut ovat sen verran älykkäitä, että ne pystyvät kertomaan latauskyvystään kolmiportaisella vihreiden valojen asteikolla. Kumma kyllä ne eivät ilmoita latauskertojen määrää, mikä auttaisi arvioimaan akun jäljellä olevaa käyttöikää. DJI:n drone-akut pitävät kirjaa latauskertojen määrästä, joten teknisesti se ei voi olla vaikeaa. 

Seuraavaksi testaan still-kuvausta. 

Lisäys 25.7.2026:

Kokeilin intervallikuvauksella (aikaväli 5 sekuntia), kuinka monta kuvaa yhdellä akulla pystyy ottamaan. Käytössä kasvotunnistus koko kennon alueella, ISO 400, F5, CFExpress-kortti ja objektiivina EF 24-70 F2.8 II. 

Uusi akku jaksoi sähköisellä sulkimella ja takanäyttöä käyttäen 2120 kuvaa. Vanha akku sähköisellä etsimellä (läheisyysanturi peitetty, niin että etsinkuva pysyi päällä) 2156 kuvaa. Uusi akku mekaanisella sulkimella ja takanäytöllä 2213 kuvaa. Oli yllätys, ettei mekaaninen suljin kuluttanut akkua enempää kuin sähköinen.

Kokeilin lisäksi GPS-laitteen vaikutusta sekä huonosti että kunnolla kiinnitettynä. Ei vaikutusta. Mikään näistä ei selitä, miksi akku hiipui matkalla jo runsaan sadan kuvan jälkeen. Syy jäänee arvoitukseksi. Ehkä jokin esti kameran virransäästöä toimimasta. Asetukset olivat näytön himmennys 10 sekunnin jälkeen, etsimen pimennys yhden minuutin jälkeen sekä screen off ja auto power off pois käytöstä (disable).

Digikamerassa on monia sähköä kuluttavia toimintoja: etsinkuva (tai takanäyttö), muistikortille kirjoitus, raw/jpeg-prosessointi, sulkimen vaatima mekaniikka, tarkennuskohteen tunnistus (ihmiset, eläimet, kulkuneuvot jne) ja tarkennuksen säätö sen mukaan, tarkennusmoottorin liikuttaminen sekä laukaisun yhteydessä himmentimen asettaminen aukon mukaan.

En ole missään nähnyt erittelyitä, mikä näistä kuluttaa eniten ja mikä vähiten sähköä. Ilmeisesti katsotaan, ettei kuvaajan tarvitse välittää asiasta. Eikä tarvitsekaan, sillä jokaisella kuvaajalla on useampia akkuja. Uusissa kameroissa niitä voi vieläpä ladata lennossa powerbankista tai auton tupakansytyttimestä usb-c-liitännän kautta.

Lisäys 6.8.2026:

Akkukesto vaihtelee oudon paljon, vaikka akku on aivan uusi. Hyvinkään rautatiemuseossa akku kului niin, että 88 kuvan jälkeen oli jäljellä enää 33 prosenttia. Objektiiveina EF 24-70 ja RF16, joita vaihtelin.

Akku voi kulua näin nopeasti.

Toisaalta kun käytössä oli pelkkä EF 24-70 F2.8 II, akun kesto vaikutti normaalilta. 

Nämä lukemat ovat jo enemmän normaaleja: 248 kuvaa ja 68 % jäljellä.

Nähdäkseni ainoa ero oli, että jälkimmäisessä tapauksessa vanha EF-objektiivi oli koko ajan käytössä, eikä sitä vaihdettu. Sen ei pitäisi kuitenkaan selittää näin suurta eroa akkukestossa.

Jatkan siis kokeiluja.