lauantai 16. tammikuuta 2021

Palomuurin vuosiraportti 2020

Olen  usean vuoden ajan seurannut palomuuriin tulevia "koputuksia". Ne eivät ole vakavia kyberhyökkäyksiä tai tietomurtoja, pikemminkin satunnaista testausta, mistä löytyy avoimia laitteita. Koska IP-osoite on kiinteä eikä siitä ole mitään lähtevää liikennettä, vertailu eri vuosien välillä kuvaa nettiliikenteessä tapahtuneita muutoksia. 

Vuoden 2019 seuranta tosin epäonnistui, sillä edeltävään vuoteen verrattuna liikenne kasvoi niin paljon, että loki ehti täyttyä ja vain puolet vuoden koputuksista saatiin talteen. Niistä laskettu vuorokauden keskiarvo oli 4166 koputusta. Harppaus oli melkoinen, sillä 2018 koputuksia oli vuorokaudessa keskimäärin vain 2548. 

Vuonna 2020 koputukset lisääntyivät edelleen 49 prosentilla ja niitä oli 6194 kappaletta vuorokaudessa. 

Palomuurin lokirivit kuukausittain.

Jostain syystä marraskuu nousee muita selvästi aktiivisemmaksi, samoin heinä- ja huhtikuut. 

Palomuuri viikoittain.

Kuukausipiikit näyttävät johtuvan viikkopiikeistä: viikot 18, 27, 45 ja 48 olivat erityisen aktiivisia. Ilmeisesti silloin levisi jokin iot-haittaohjelma, sillä niiden käyttämä Telnet-protokolla johtaa protokollalistaa.

Koputukset protokollaportin mukaan.

Erityisen paljon kokeiluja kohdistui portteihin 23 (Telnet) sekä Windowsin tiedostojakoporttiin 445 (SMB). Myös vanha suosikki 1433 (MS SQL) roikkuu edelleen mukana. Http on pudonnut sijalle neljä ja ssh sijalle kuusi. 

Prosentteina Telnet nyt 5,6 % kaikista (vuosi sitten 8,5 %), SMB 5,2 % (1,9 %), SQL 2,4 % (1,5 %), http 1,2 % (1,5 %) ja ssh 1,1 % (1,1 %).Telnetin osuus on siis laskenut, tiedostojen jaon selvästi noussut. 

Kiinnostavia ovat Ethereumin käyttämä 8545, Memcached-välimuistiohjelman 11211 sekä MikroTik-reitittimiin yhdistetty 8291. MikroTik tuli tunnetuksi NSA:n sille räätälöimän vakoiluohjelman ansiosta. 

Vuoden 2007 tilastossa liikennettä oli yhteensä saman verran kuin nyt yhdestä ainoasta IP-osoitteesta. Los Angelesissa sijaitsevalle DediPath-nimiselle operaattorille kuuluvasta osoitteesta tuli 61 357 yritystä. Seuraavina olivat IP Volume sekä kolumbialainen Network Dedicated SAS. 

Sitten tuli pari venäläistä verkkoa ja Arbor Observatory, jonka IP-osoite 146.88.240.4 on listattu myös Blackhat Directoryssa: https://www.blackhat.directory/ip/146.88.240.4 monenlaisten hyökkäysten lähteenä.

Arbor Observatory ei ole tähtikaukoputki vaan verkon tietoturvapuutteita skannaava yritys ja sen Netscout-palvelu. Osoitteesta on tullut yrityksiä vuoden 2020 jokaisena päivänä, useilla eri protokollilla, yhteensä 11766 kertaa. Aikaeron huomioiden koputukset ovat tapahtuneet amerikkalaiseen virka-aikaan.

Jos yksittäistä ip-osoitetta on "pommitettu" vuodessa yli kymmentuhatta kertaa, ja sama pommitus on kohdistettu tasaisesti kaikkiin neljään miljardiin osoitteeseen, heidän tuottamansa kokonaisliikenteen täytyy olla huima. Vastaava piikki aiheutui joitakin vuosia sitten Shodan-hakukoneesta.

Koputuksia/vrk eri vuosina

Vuositasolla liikennemäärä on hypähtänyt ylöspäin erityisesti vuosina 2016, 2019 ja 2020.

keskiviikko 23. joulukuuta 2020

DNA Koti 5G ja Speedtest komentoriviltä

Edellisessä kirjoituksessa oli tuloksia Elisan 50 megabitin VDSL-liittymän nopeuksista. Tässä kirjoituksessa on vastaavia mittauksia DNA Koti 5G-liittymästä. Mittausaika oli 21.12. illasta 23.12. aamuun, mittaus toistettiin noin 15 minuutin välein. 

Ensinnäkin nopeus.

DNA Koti 5G nopeudet

Latausnopeus pysyy melko hyvin 350 megabitin tasolla, mutta siinä on päivä- ja ilta-aikaan siinä on kummallisia piikkejä alaspäin. 

Toiseen suuntaan nopeus käyttäytyy kummallisesti: yleensä 50 megabitin sekuntinopeus tuplaantuu välillä 100 megabittiin, aivan kuin yhteys ottaisi käyttöön toisen kaistan aina voidessaan. Tämä tuplanopeus näkyy myös toisella testiohjelmalla, kun mittaus osuu sopivaan aikaan.

Ajoittain upload-nopeus on tuplat (94 Mbits/s) tavalliseen verrattuna

Ping- ja jitter-arvot samalta mittausajalta:

DNA Koti 5G ping ja jitter

Ping pysyy hyvin 12-20 millisekunnin haarukassa, mutta jostain syystä paikoin tuplaantuu jälkimmäisenä yönä. Vaihtelu on suurta verrattuna Elisan VDSL:ään: siinä suurimman ja pienimmän arvon erotus on 0,72 millisekuntia, kun se DNA Koti 5G:ssä on 28,35 millisekuntia eli 36-kertainen. Jitterissä erot ovat pienempiä: Elisa VDSL 19,03 ja DNA Koti 5G 26,61.

Tavallinen kotikäyttäjä ei luultavasti huomaa eroja, mutta pelkkien numeroiden valossa langaton 5G jää kauaksi kaapeli- ja kuituyhteyksien tasaisuudesta. 

maanantai 21. joulukuuta 2020

Nettiyhteyden nopeuden mittaaminen komentoriviltä - Speedtest.net

Verkkopalvelu speedtest.net on  nettiyhteyden nopeusmittauksen de-facto-standardi. Se on helppo ajaa selaimessa (ja on siitä mobiilisovelluskin), mutta web-versio on haudattu mainosten alle ja siten epämiellyttävä käyttää. Sitä ei myöskään voi ajaa toistuvasti eikä tuloksia saa helposti lokiin. 

Speedtestin sivulta voi kuitenkin ladata merkkipohjaisen komentoriviversion (Speedtest-cli) lähes kaikille käyttöjärjestelmille, kuten Windows, Mac ja Linux. Vaikka sivulla kerrotaan ohjelman olevan kehittäjille, se on helppokäyttöinen kenelle tahansa. 

Seuraavat esimerkit ovat Windows 10:n komentoikkunasta. 

Vuorovaikutteinen ajo tapahtuu yksinkertaisesti ohjelman nimellä:

C:\temp>speedtest
   Speedtest by Ookla

     Server: Netplaza Oy - Helsinki (id = 27828)

        ISP: DNA Oyj

    Latency:    16.97 ms   (9.96 ms jitter)
   Download:   348.03 Mbps (data used: 470.7 MB)
     Upload:    49.84 Mbps (data used: 59.4 MB)
Packet Loss:     0.0%

Result URL: https://www.speedtest.net/result/c/da6f9b18-34b4-4c5c-ac0f-320bd33b7ebc

Sama tulos kuin selainversiossa, mutta kokonaan ilman mainoksia! Tulokset tallentuvat ja ohjelma näyttää niihin linkin. 

Speedtestin tulos selaimella.

Ohjelma tuntee useita valitsimia. Niistä hyödyllisiä ovat mm. -L (listaa numerokoodeina lähimmät mittauspalvelimet), -s valitsee tietyn palvelimen sekä -f (määrittelee tiedostoformaatin, CSV, sarkaineroteltu tai json-variaatiot).

Nyt on helppo tehdä komentojono, joka ajaa nopeustestin 15 minuutin (900 sekuntia) välein ja kirjoittaa tuloksen lokitiedostoon, jota on helppo analysoida vaikka Excelillä.

:alku
speedtest -f csv -s 14164 >>nopeustesti.log
timeout 900
goto alku

Tulokset tallentuvat rivittäin:

"DNA Welho Oy - Helsinki", "14164", "12.033", "5.984", "0", "44095147", "6525619", "559824344", "70722211", "https://www.speedtest.net/result/c/9694cfd0-3d3e-4c1d-a342-0816f68606c9"

Ensimmäinen luku on valittu palvelin (tässä DNA), sitten on ping (ms), jitter (ms), kadonneiden ip-pakettien lukumäärä sekä testissä saadut nopeudet ja siirretyt datamäärät. Nopeus 44095147 muutetaan megabiteiksi sekunnissa kertomalla kahdeksalla ja jakamalla miljoonalla. Sama upload-nopeudelle.

Mittausaika ei tallennu lokiin, mikä on ongelma. Odotusaika 900 sekuntia merkitsee sitä, että tunnissa syntyy vähän alle neljä mittausta, sillä mittaukseen kuluva aika siirtää seuraavaa mittausajanhetkeä hieman eteenpäin. Tämä on toisaalta hyvä asia, sillä se varmistaa ettei testiä ajeta aina samalla minuuttilukemalla. 

Elisan VDSL-yhteys antaa tylsän tasaisen tuloksen. Viiva on tasaisempi kuin selainversiolla ajettuna. Ilmeisesti mittauspalvelimen asettaminen samaksi joka mittauksella lisää tulosten toistettavuutta.

VDSL-yhteys piirtää suoraa viivaa.

Ping- ja jitter-arvot osoittavat kuitenkin vaihtelua:

Ping ja jitter

Kellonaika on lisätty Exceliin yksinkertaisesti joka neljännelle riville, mikä antaa riittävän tarkan tuloksen.

Ping-arvo on todella vakaa, mutta sen vaihtelu (jitter) näyttää muutaman piikin. 

Seuraavassa postauksessa mittaus DNA 5G-yhteydestä. Olisi kiinnostavaa nähdä vastaava mittaus myös kodin valokuidusta, jos joku viitsisi sen tehdä.

perjantai 18. joulukuuta 2020

Vajaa Ethernet-kaapeli siirtää vain 100 megabittiä sekunnissa

Kytkiessäni kotiverkkoa DNA 5G:n jälkeen huomasin oudon ilmiön: vaikka yhteys lähti reitittimestä yli 300 megabitin sekuntinopeudella, se tuli perille muihin laitteisiin vain 100 megabitillä.

Tutkin tarkemmin kaapeleita, joita on vuosien varrella kertynyt laatikkoon lähemmäs sata erilaista. Alle 100 megabitin nopeuksilla kaapelilla ei juuri ole merkitystä, kunhan siinä vain on standardit RJ45-liittimet molemmissa päissä. Yli 100 megabitin nopeuksilla luokituksella alkaa jo olla väliä, etenkin jos kaapeli on pitkä.

Kaupassa myydään (tai on ainakin myyty) CAT 5, CAT 5e ja CAT 6-luokituksen kaapeleita. Onko niillä käytännössä eroa? Kaikissa on samat 4x2 karvaa, eroa on vain häiriösuojauksessa. Jos kaapelin pituus ylittää 10 metriä (tai jos ympäristö on muuten erityisen häiriöinen) kannattaa varmistaa, että se on CAT 5e tai CAT 6 -tasoa. 

Miksi siis yksi keltainen kaapeli rajoitti nopeuden sataan megabittiin? Luokituksesta tai pituudesta ei ollut kyse, sillä kyseessä oli lyhyt CAT 5 -kaapeli.

Tavallinen CAT 5 UTP patch -kaapeli

Liitännässä oli kuitenkin kytketty vain osa karvoista.

Hitauden salaisuus: puuttuvat karvat

Vanhan standardin mukainen kaapeli ei enää pysynyt yli 100 megabitin verkon vauhdissa. Kaapelilaatikoista löytyi muitakin karsittuja kaapeleita. 

Miksi Elisa Viihteen mukana toimitetaan hidas kaapeli?

Yllättäen myös Elisa Viihde -purkin mukana tullut kaapeli oli hidasta mallia. Kyseessä täytyy olla tietoinen valinta, sillä myös uudemman purkin mukana oli tullut samanlainen kaapeli.

En osaa edes arvailla, miksi Elisa toimittaa tällaisen kaapelin purkin mukana.

Ilmeisesti samaa tekniikkaa on käytetty myös vanhoissa toimistoratkaisuissa, kun Ethernet-yhteys on haluttu tuoda samalla kaapeloinnilla puhelinverkon kanssa. Näitäkin kaapeleita löytyi laatikosta. 

Jos siis verkosta ei tunnu irtoavan täyttä nopeutta, kannattaa tarkistaa että välikaapeleissa on kytketty kaikki kahdeksan johdinta. 

Lisätty 19.12.2020: Vielä yksi "vajaa" kaapeli, jossa merkintä RJ12-RJ45. Tätä on käytetty toimistotalossa tuomaan 100 Mbps Ethernet-yhteys lankapuhelimen tapaan.

RJ12-RJ45 kaapeli

Vanha puhelinjohto käytti samanlaista, mutta kapeampaa liitintä (RJ11).

keskiviikko 16. joulukuuta 2020

DNA Koti 5G ei vielä lunasta 5G:n laatulupausta

Jatkoa edelliseen kirjoitukseen DNA Koti 5G -yhteydestä.

Nopeus on laajakaistan keskeinen mittari, mutta ei suinkaan ainoa. Monelle jopa tärkeämpää on yhteyden luotettava ja tasainen toiminta. Langattomat yhteydet ovat luontaisesti vaihtelevia, joten miten DNA Koti 5G pärjää tässä suhteessa?

Tein (ensi kertaa vuosiin!) pienen komentojonon, joka latasi toimiston palvelimelta viiden megatavun tiedoston puolen minuutin välein. Toimiston verkko on 100/100 megaa ja niin lähellä operaattorien yhdysliikennepistettä, että toimii varmasti luotettavasti. 

Teoriassa viiden megan tiedoston pitäisi latautua 0,4 sekunnissa, mutta käyttöjärjestelmiltä kestää aikansa käynnistää lataus ja tallentaa tiedosto (ssd-levyt molemmissa päissä). Suurin viive on kuitenkin VPN, joka pudottaa latausnopeuden muutamaan megatavuun sekunnissa nettiyhteyden nopeudesta riippumatta. Kopiointitestiä ei siten voi käyttää nopeusmittauksiin.

Toistuvan latauksen voisi hoitaa ajastamalla, mutta on yksinkertaisempikin tapa. Komentotulkissa on TIMEOUT-komento, joka pysäyttää suorituksen n sekunnin ajaksi. Ajan mittaukseen tarvitaan pieni apuohjelma, kuten Gammadyne Timer (https://www.gammadyne.com/cmdline.htm#timer). Rajataan tuloksesta vain kiinnostava rivi ja lisätään se lokin loppuun, jolloin saadaan komentojono:

:alku
timer
copy x:\5MT.bin
timer /s /q /et >>ajat.txt
del 5MT.bin
timeout 30
goto alku

Tuloksena syntyvä lokitiedosto on sitten helppo lukea Exceliin ja piirtää graafiksi.

13.12.2020 10.28.15 2.0 seconds
13.12.2020 10.28.47 2.0 seconds
13.12.2020 10.29.19 2.1 seconds
13.12.2020 10.29.50 1.7 seconds
13.12.2020 10.30.22 2.0 seconds
13.12.2020 10.30.54 1.9 seconds
13.12.2020 10.31.26 2.5 seconds
13.12.2020 10.31.58 1.8 seconds
...

Kopiointiajat heiluvat kahden sekunnin molemmin puolin. Tarkat ajat eivät ole kiinnostavia, mutta selvät piikit paljastavat yhteyden mahdolliset katkokset.

Kopioinnin kesto 9-10.12.2020

Graafista näkee, että n. klo 22.30, 1.40, 6.30, 9.30 ja 17.45 kopiointi on kestänyt tavallista kauemmin. Korkein piikki on puoli seitsemältä aamulla (yli 12 sekuntia) mikä tarkoittaa, että yhteys on ollut alhaalla kymmenkunta sekuntia. Yöllä 3-5 välillä on kiinnostava "laakso", jota en osaa selittää.

Kopiointi 10-11.12.2020

10.12. alkaneella jaksolla on kaksi pitkää katkoa, joissa grafiikan 14 sekunnin yläraja loppuu kesken ja piikki on sen vuoksi katkaistu: 11.12.2020 klo 3.45 kesto 63,1 sekuntia sekä 11.12.2020 klo 13.43 kesto niin ikään 63,1 sekuntia. Näissä yhteys on ollut poikki yli minuutin. 

Muita ylipitkiä kopiointiaikoja ovat 10.12.2020 klo 6.32 kesto 12,1 sekuntia, 10.12.2020 klo 9.28 10,0 sekuntia, 10.12.2020 klo 1.32 9,8 sekuntia, 11.12.2020 klo 2.32 kesto 8,7 sekuntia sekä 10.12.2020 klo 17.32 7,8 sekuntia. 

Pisimmistä katkoista neljä osuu yöaikaan, mikä saattaa kertoa asennus- ja muutostöistä operaattorin verkossa, mutta toinen minuutin katko osuus iltapäivään ja kaksi lyhyempää aamupäivään sekä alkuiltaan. 

Vertailun vuoksi tein saman mittauksen vanhalla Elisan VDSL-yhteydellä. Jo silmämääräisesti näkee, että ajat ovat huomattavasti tasaisempia:

Kopioinnin kesto 12.12.2020

Ajoissa on pientä satunnaisvaihtelua, mutta ei yhtään selvää katkoa.

Kopiointi 13.12.2020

Sama pätee toisen päivän yöhön ja aamuun.

Testit eivät ole tieteellisiä eikä mittausväli noudata vuorokauden vaihtumista. Kone oli testin aikanakin kevyellä käytöllä, verkko samoin. VDSL:n tasaiset lukemat osoittavat kuitenkin, ettei yhteyden muu käyttö vääristänyt varsinaista tulosta.

Graafit osoittavat, ettei langaton yhteys ole yhtä tasaisen varma kuin kaapeliyhteys. Koti 5G:n katkokset eivät ole kohtuuttomia; musiikin toistossa tai suoratoistopalvelussa 10 sekunnin katkosta ei edes huomaa puskuroinnin vuoksi, mutta pelaamisessa tai Teams/Zoom-kokouksessa katko on kiusallinen. Minuutin keskeytys on jo kohtuuton. Ennaltailmoitetut huoltokatkot ovat sitten eri juttu, sillä niihin pystyy varautumaan.

Voi olla, että koska kyse on uudesta tekniikasta, sen sisäänajo ja uusien asiakkaiden kytkeminen aiheuttavat häiriöitä, jotka myöhemmin poistuvat. Tulen siksi seuraamaan asiaa jatkossakin.

5G-tekniikkaa on mainostettu nopeuden ohella sen luotettavuuden ja verkon viipaloinnin tuomilla eduilla. Kymmenien sekuntien katkokset eivät tule kysymykseen robottiautojen tai leikkaussalirobottien kohdalla. Koti 5G ei vielä ole lähelläkään näiden visioiden toteuttamista.

Toisaalta 5G-verkko voi taata laatutason vain mobiiliverkon sisällä. Kun yhteyttä muunnetaan wifi-signaaliksi ja kuljetetaan perinteisen verkon läpi palvelimelle ja takaisin mobiiliin päätelaitteeseen, viiveisiin ei enää voi vaikuttaa. 

maanantai 14. joulukuuta 2020

DNA Koti 5G -kokemuksia

Asun Espoossa lähellä Kehä I:tä, mutta alueella ei tarjota valokuitua omakotiasukkaille. Monta vuotta piti sinnitellä 15/1 megabitin ADSL-tekniikalla, kunnes Elisa päivitti sen 50/10 VDSL-yhteydeksi (50 megabittiä download, 10 megabittiä upload). Tekniikka toimii, mutta ei riitä vaativaan käyttöön eikä aktiiviseen etätyöhön. 

Vaihtoehtona on 4G-mobiilidata, mutta sen toimintaan ei voi luottaa lainkaan. Välillä nopeus on VDSL:ää parempi, mutta kuormitushuippujen aikaan (iltaisin ja koulujen jälkeen) nopeus romahtaa.

Telia teki viime vuonna parhaansa kerätäkseen riittävästi taloja mukaan Avoin kuitu -hankkeeseen, mutta riittävää kiinnostusta ei löytynyt. Kun sitten DNA tarjosi uutta Koti 5G -yhteyttä jopa 1000 megabitin nopeudella, jätin heti tilauksen. Elisalla olisi ollut vastaava, mutta kun eivät mainostaneet palveluaan, en tiennyt asiasta. Ylipäätään 5G-peittokin tuli alueelle vasta pari kuukautta sitten.

Nopea 5G toimii vain maston lähettyvillä, vaaditaan käytännössä näköyhteys. Itsellä nämä ehdot täyttyivät. Paikalle ensin lähetetty mittaaja näytti läppäristään saavuttavansa jopa 900 megabitin nopeuden. Pari viikkoa myöhemmin paikalle tuli asentaja, joka kiinnitti vastaanottimen talon seinään ja veti kaapelin laitetilaan. 

5G-vastaanotin talon seinässä.

Aikaa kului noin 2,5 tuntia. Asennus maksaa 495 euroa (tarjoushinta 450 euroa). 5G-vastaanotin on DNA:n omaisuutta ja sisältyy veloitukseen, joka on 39,90 euroa (400 megabittiä) tai 44,90 euroa (1000 megabittiä) kuukaudessa.

Huawein 5G-purkki muuntaa langattoman signaalin Ethernetiksi wifi-reititintä varten.

Mainoksen mukaan kyseessä on "langaton kiinteä liittymä", jonka pitäisi vastata idean tasolla kotiin tulevaa valokuitua. Kiinteistölehden mukaan DNA Koti 5G käyttää verkon viipalointia, joka takaa nopeuden pysyvän vakiona, vaikka myös naapurit olisivat verkossa. Mobiilidatan kaltaista hidastumista ruuhka-aikoihin ei siten pitäisi ilmetä. Näin kertoi myös myyjä puhelimessa: kutakin mastoa kohti myydään vain rajallinen määrä Koti 5G -asiakkaita, jotta kapasiteetti säilyy.

Kuulostaa hyvältä, mutta langattomat verkot ovat arvaamattomia. Sopimusehdoissa nopeuksista annetaan erilainen kuva: 1000 megan liittymän nopeudet ovat 100-1000 megabittiä (minimi- ja maksiminopeus) sekä 400 megan liittymän 100-400 megabittiä. Sata megaa on toki paljon ja tuplasti enemmän kuin VDSL:llä, mutta mihin katosi se takuu vakionopeudesta?

"Miniminopeus on nopeus, joka ei Kiinteä 5G -laajakaistapalvelua käytettäessä lähtökohtaisesti alitu", sanoo sopimus, ja edelleen "... asetuksen EU 2015/2120 mukainen normaalinopeus on DNA Oyj:n tarjoamassa Kiinteä 5G-laajakaistapalveluissa niille ilmoitettu miniminopeus".

Lähtevä nopeus on vielä ikävämpi yllätys: sopimuksen mukaan se on vain 5-100 megabittiä (sama sekä 400 että 1000 megan vaihtoehdoissa). Viisi megaa 5 G:n miniminä ei ole enää mitään ja on vain puolet VDSL:stä. Sata on sentään hyvä lukema, mutta se luvataan vain maksimarvona.

Huippunopeaa kotiyhteyttä odottava pettyy markkinointiin, sillä sopimusehdoissa nopeudeksi luvataan "vain" 100/5 megabittiä, joka saattaa yltää arvoon 400/100.

Sopimukset ovat teoriaa, niihin turvaudutaan vain jos tulee riitoja. Ratkaisevaa on arkinen käyttö. Miten yhteys siis toimii käytännössä?

DNA:n purkin perässä on uusi AX-tason (Wifi 6) wifi-reititin. Testasin nopeuksia Netflixin Fast.com -palvelusta (sama, jota asentajat käyttivät) lauantaiaamuna puoli kuudelta, jolloin verkossa ei varmasti ollut ruuhkaa. Luvut ovat kolmen peräkkäisen mittauksen keskiarvoja. Wifi-yhteys pöytäkoneeseen noin parin metrin etäisyydeltä, koneen wifi "vain" ac-tasoa.

  • Ethernet-kaapeli suoraan purkista nopeaan pöytäkoneeseen: 370 megabittiä (down) / 48 megabittiä (up), viive 21 ms.
  • Ethernet-kaapeli wifi-reitittimen portista pöytäkoneeseen: 333/45 Mbit/s, 22 ms
  • Wifi-yhteys 5 GHz kaistalla: 280/45 Mbit/s, 23 ms
  • Wifi-yhteys 2,4 GHz kaistalla: 90/47 Mbit/s, 22 ms

Luvut näyttävät ihan hyviltä, vaikka verkkoviive jää kauaksi niistä muutaman millisekunnin lukemista, joilla 5G-tekniikkaa usein hehkutetaan. Kun välissä on monia aktiivilaitteita ja signaalien muunnoksia, viiveet kumuloituvat.

340/41 megabittiä sekunnissa, kyllähän tällä jo pärjää.

Tilasin yhteyden 1000 megabittisenä, joten siihen nähden 300 megaa on vähän -- vain kolmasosa luvatusta. Se toki riittää mainiosti normikäyttöön ja myös 50 megabitin upload on hyvä, vaikka jää puoleen aidon kuituverkon 100/100 symmetrisestä yhteydestä.

Testasin nopeutta myös älypuhelimen wifillä puolen tunnin välein. Tulokset ovat vain suuntaa-antavia, sillä testipuhelin oli vanha eikä tue uusia wifi-tekniikoita. Verkkoa myös käytettiin kevyesti mittausten aikana. Tulokset kuitenkin osoittavat, miten paljon nopeudet vaihtelevat, kun välissä on kaksi langatonta verkkoa.

Koti 5G nopeus wifi-verkossa mitattuna

Nopeutta huolestuttavampaa ovat kaksi täydellistä katkosta (mittaukset nro 61 ja nro 205, molemmat klo 19:32 peräkkäisinä päivinä), jotka näkyvät sinisinä pystyviivoina.

Tulen seuraamaan yhteyden nopeutta ja luotettavuutta jatkossakin. Miten vaikuttavat esimerkiksi lumisade ja kevään myötä puihin ilmestyvät lehdet? Entä naapurien lisääntyvä 5G-käyttö? Epäselväksi jäi, miksi asentaja sai yli 900 megabittiä, kun oma mittaus jää kolmannekseen. Selvittelen näitäkin tulevissa blogikirjoituksissa.

Langaton ei ole koskaan valokuidun veroinen, vaikka onkin edullisempi ottaa käyttöön. Langattoman yhteyden nopeudet ja luotettavuus riittävät kuitenkin monelle.

Seuraava kirjoitus yhteyden toimintavarmuudesta.

sunnuntai 6. joulukuuta 2020

Windows-päivitys vuodelta 1968?

Windows 10:n valinnaisten päivitysten listassa osui silmiini outo näky:

Ajurin päiväys heinäkuulta 1968

Mitä kummaa? Jos ajuri on päivätty 18.7.1968, uskaltaako sitä asentaa? 

Ensimmäinen ajatus on, että tämän täytyy olla Unixin ajanlaskun nollakohta, mutta se oli vasta 1.1.1970, joten siitä ei voi olla kyse. Microsoftin NTFS-järjestelmässä nollapiste on 1.1.1601.

Ajurin oudolle päiväykselle löytyy selitys: Intel perustettiin kyseisenä päivänä. "Päivitetty viimeksi" sarake näyttää vieläpä edellistä päivää (17.7.1968). Hämmentävä näky web-sivulla, jossa harvoin näkee vanhoja tietoja. Vanhat arkistot ovat yleensä paperilla tai mikrofilmillä. No, on tietenkin poikkeuksia, kuten erilaiset väestökirjanpidon arkistot ja lehtien arkistot.

Hämmentävää nähdä tiedostojen päiväyksiä vuodelta 1968.

Vanha päiväys on valittu siksi, että käyttöjärjestelmä valitsee automaattisesti valmistajakohtaisen uudemman ajurin ja käyttää Intelin vakioajuria vain, jos parempaa ei ole saatavissa.

Ei siis kannata huolestua, vaan antaa päivityksen tapahtua.