keskiviikko 22. tammikuuta 2020

Omatekoinen 3D-viritys kahdesta puhelimesta

USA:n CES-messuilla katse kiinnittyi paitsi mielenkiintoisiin uusiin tuotteisiin, myös messukävijöihin ja varsinkin heidän kameroihinsa. Yksi ainoa Canonin pokkarikamera osui silmään, järkkäreitä oli paljon varsinkin videotuotannoissa ja sitten tietenkin valtava määrä älypuhelimia.

Yksi yhdistelmä pisti silmään erityisesti: miehellä oli uusi Canon R -kamera (ei edes halpamalli RP) ja siinä 28-80 millinen vanha objektiivi, joka on kaikin puolin vaatimaton. Tiedän, koska itsekin ostin sen 1990-luvun lopussa filmikameraan, ja kokeilin käyttöä myös digikamerassa. Polttoväli on hyvinkin sopiva, mutta valovoima ja piirto nykymittapuun mukaan kehnoja. Eikä siihen ollut edes Adoben profiilitiedostoa.

Ehkä mies oli todennut, että Eos R ja 28-80 mm ovat pienikokoinen ja kevyt yhdistelmä, jossa on juuri sopiva polttovälialue, mutta silti kokonaisuus tuntui samalta kuin perävaunu Ferrarissa tai Canon 1Dx III käyttäminen selfie-kuviin.

Tämä näytti mielenkiintoiselta:
LG+LG = 3D-kamera
Kuvaaja oli yhdistänyt kaksi LG:n puhelinta ilmeisesti silmien etäisyydelle toisistaan ja otti 3D-valokuvia (tai ehkä jopa videota?). Näppärää.

Vaikka 3D on toistaiseksi hävinnyt jopa televisioista, uskon sen tekevän vielä joskus paluun. Siksi 3D-kuvia kannattaisi ottaa jo nyt, niin on sitten mitä tulevaisuudessa katsella. Kuvat omista lapsista tai elinympäristöstä voivat herätä uudella tavalla eloon 10-30 vuoden päästä, kun 3D-esitystekniikka on riittävän kehittynyttä.

Onko kukaan törmännyt tällaiseen DIY-viritykseen aiemmin? Pahvi tuntuu kömpelöltä, myykö joku oikeaa telinettä kameroiden yhdistämiseen? Tai softaa, jolla molemmat kamerat saa laukeamaan samanaikaisesti?

sunnuntai 19. tammikuuta 2020

PortaPow USB tehomittari

PortaPow Dual USB Power Monitor on näppärä mittari, joka kytketään usb-latausjohdon väliin. Se näyttää jännitteen (3-20 V), virran (0-4 A) sekä siirtyneen tehon (mAh).

PortaPow tehomittari
Laitteella voi tutkia esimerkiksi kaapelien ja laturien vaikutusta puhelimen lataamiseen. Kuvassa Samsung S9 latautuu 1,77 ampeerin virralla, vaikka siinä on kiinni kolmipäinen latauskaapeli (ei datajohtimia).

Edellisen kirjoituksen kommenteissa kerroin mitanneeni Samsung S9:n omalla laturilla ja kaapelilla 0,49 ampereeria (ilman datajohtimia) ja 1,57 ampeeria (datajohtimilla varustettu kaapeli). Pelkkä kaapeli ei siis selitä latausvirran eroa. Tältä osin jatkan kokeiluja.

Huawein P30 Pro latautui 1,85 ampereerin virralla ja lopuksi mittari näytti 3863 mAh:n siirtymistä (akun nimelliskapasiteetti on 4200 mAh). iPhone SE otti vastaan 1491 mAh (kapasiteetti 1624 mAh). On luonnollista, että siirretty teho jää kapasiteettia pienemmäksi, sillä puhelin sulkee itsensä jo ennen kuin akku on täysin tyhjentynyt. Lataus ei siten ala ihan nollasta.

iPhone SE:n akku saattaa tyhjentyä käytössä yhtäkkisesti. Ilmeisesti akun kuluminen ei siis johdu pelkästään varauskyvyn laskusta, vaan taustalla on jotain muutakin.

Yleishavainto latauksesta on, että latauksen alussa virtaa imetään enemmän kuin latauksen loppupuolella. Ero ei kuitenkaan ole kovin suuri. Akun tultua täyteen virransyöttö tietenkin pysähtyy.

USB-muistien mittaaminen antoi kiinnostavia tuloksia. Kingstonin 64 gigan tikku kulutti 0,18 ampeeria vaikka sitä ei edes käytetty. Lexarin teratavun ssd-asema kulutti 0,33 ampeeria levossa ja 0,38 kirjoituksen aikana. Tästä huomaa ainakin sen, ettei tikkua tai ssd-asemaa kannata pitää turhaan kiinni läppärissä -- se syö akkua silloinkin, kun tikkua ei käytetä.

Vielä joulukuussa 2019 Amazon UK myi mittaria yhdeksällä punnalla, mutta sanoi "This item does not ship to Finland". Jenkki-Amazon antoi hinnaksi $12.99 ja toimituskustannuksiksi $13.16, mutta sanoo nyt "This item does not ship to HELSINKI, Finland". Tuli se kuitenkin, Amazonin laskussa veloituksena näkyi 24,60 euroa.
Amazon UK
Amazon DE
Amazon USA
Vielä joulukuussa USA:n Amazon toimitti mittarin, mutta nyt sanoo ettei onnistu:
Kuukautta myöhemmin tilaaminen ei enää onnistukaan?
Kovin vaikeaksi on tehty kansainvälinen verkkokauppa ja näinkin yksinkertaisen, halvan tuotteen tilaaminen. Tässä tapauksessa kauppa on vieläpä brittiläinen PortaPow UK, vaikka toimittajana olisikin Amazon.

Lisäys 20.1.2020: Hyvä yhteenveto erilaisista pikalataus "standardeista": https://www.digitaltrends.com/mobile/how-does-fast-charging-work/ Valmistajilla (Apple, Samsung, Google, Motorola, OnePlus...) omia tekniikoita, jotka eivät ole yhteensopivia toisten kanssa. Lisäksi USB:n oma PD (Power Delivery).

keskiviikko 8. tammikuuta 2020

Kaapeliyllätyksiä matkalla

Seikkailuni usb-kaapelien mutkaisessa maailmassa jatkuvat. Olen USA:ssa ja pakkasin mukaan joukon kaapeleita eri tarkoituksiin, mutta erehdyin antamaan toisen USB-C-kaapelin pois ja jäin itse pelkän latauskaapelin kanssa.

Uuden kaapelin ostaminen ei ollutkaan ihan helppoa. Kaupan hyllyssä usb-kaapelit olivat kaikki vanhaa tyyppiä. Lopulta uskoin pakkausta, jossa luki "3in1 Safe-charge speed & data" ja ostin kolmipäisen kaapelin.

Datan luvataan kulkevan, mutta se ei kulje.
Olisi pitänyt uskoa enemmän omia kirjoituksiani kuin paketin merkintöjä. Monipäiset kaapelit on tarkoitettu vain lataukseen, eikä datasiirto onnistu paketin lupauksista huolimatta. No, nyt on taas yksi uusi monipäinen kaapeli, vieläpä hyvälaatuiselta näyttävä. Ei ainakaan murru juuresta, kuten halpamallit.

Uudestaan kauppaan ja nyt otin varmuuden vuoksi kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäisessä luki selkeästi "Type-c USB Cable", mutta paketin kyljessä oli jotain ihan muuta.

Yhteensopiva kaikkien Lightning-liitäntöjen kanssa?
Paketti lupaa, että kaapeli on "compatible with all models with a Lightning connector". USB-C on aivan eri liitäntä kuin Applen käyttämä Lightning, joten oli pakko avata paketti kaupassa ja katsoa, kumpi kaapeli siellä oikein on.

USB-C löytyi sisältä, kuten pitikin. Ilmeisesti Kiinassa paketteja tulostanut tehdas ei ollut osannut lukea englantia ja oli jatkanut samojen tekstien käyttöä kuin aiemmassakin tuotantoerässä.

Aluksi näytti siltä, ettei tämäkään kaapeli siirrä dataa, mutta liitintä heiluttamalla sopiva kontakti älypuhelimeen kuitenkin löytyi. Vaikka liittimen pitäisi olla standardoitu, jostain syystä kaikki eivät istu kunnolla Samsungin perään.

Niin, se kolmas kaapeliostos oli pelkkä välikappale micro-USB:stä USB-C:hen ja se toimi ongelmitta. Paketissa oli myös näppärä ison USB:n ja USB-C:n välikappale.

Tarinan opetus: kannattaa ottaa matkalle mukaan vain toimivaksi havaittuja kaapeleita. Jos joutuu ostamaan kaapelin matkalla, ei kannata luottaa pakkausmerkintöihin. 

keskiviikko 18. joulukuuta 2019

Liitynkö METRO vai Metro wifi-verkkoon?

Pääkaupunkiseudun metrossa kuuluu kaksi wifi-verkkoa: Metro ja METRO. Verkko metrossa on mainio, koska se mahdollistaa asioiden hoitamisen esimerkiksi läppärillä matkan aikana ja ilahduttaa varmasti turisteja.

Mutta miksi verkkonimiä näkyy tuplasti? Mistä on kyse?

Kaksi samanlaista wifi-verkkoa, kumpi on aito?
Yleensä kaksi lähes tai kokonaan samannimistä wifi-verkkoa on paha merkki. Kyseessä voi olla ns. evil twin -tukiasema, joka pyrkii houkuttelemaan käyttäjiä liittymään itseensä aidon verkon sijaan, jolloin tukiaseman kautta kulkevasta liikenteestä voi urkkia tietoja.

Android-puhelimiin saa Wifi Analyzer -sovelluksen, jolla voi nähdä eri kanavilla olevia verkkoja, ja valita joko 2,4 tai 5,0 GHz taajuuden.

Molemmat SSID-nimet näkyvät samalla alueella.
Näyttö kertoo heti, ettei kyse ole taajuusalueiden erosta. Molemmat SSID-nimet näkyvät alemmalla 2,4 GHz alueella. Itse asiassa 5 GHz alueella on hyvin hiljaista, siellä näkyi vain yksi METRO-tukiasema.

Matkan aikana METRO-nimet lähes hävisivät näkyvistä, mutta Metro säilyi. Ja siitä voikin jo arvata syyn: METRO-verkot sijaitsevat metroasemilla, Metro-verkot vaunuissa. Kannattaa siis valita Metro, jos haluaa käyttää yhteyttä myös matkan aikana.

Verkkosuunnittelijalla on varmaankin ollut jokin ajatus ratkaisun takana, mutta se ei ihan avaudu. Miksi asemien verkon pitää olla eri niminen? Eikö metroaseman nimeä olisi voinut laittaa SSID:hen? Tai jokin yleinen Metro-Station? Nyt asia herättää ihmetystä ja turhaa tietoturvapelkoa.

Pääasia kuitenkin, että verkko toimii eikä vaadi salasanaa. Jälkimmäinen on tietenkin potentiaalinen turvaongelma, koska silloin verkkoliikennettä on helppo vakoilla. Ja kun käyttäjät tottuvat outoihin nimiin, joku saattaa tuoda paikalle oman metro-tukiasemansa ja kaapata käyttäjiä siihen.

Kannattaa siis turvautua mieluummin 4G-datasiirtoon tai asentaa puhelimeen/tabletiin/läppäriin VPN-ohjelma yhteyttä suojaamaan.

tiistai 10. joulukuuta 2019

Faradayn pussi suojaa kännykät ja avaimet

Joskus tulee tarve suojata puhelin radioaalloilta. Vanhan uutisen mukaan tähän riittää peltipurkki tai mikroaaltouuni, johon puhelin laitetaan. Ei riitä, kuten sain kokeilemalla havaita.

Varmin keino on tietenkin sammuttaa puhelin kokonaan tai ottaa akku irti, mikäli mahdollista. Jos tämä tuntuu liian hankalalta, lentotilaan asettaminen voi auttaa.

Varmaksi keinoksi osoittautui kokeilussani myös riittävän suuri määrä tiukkaan puhelimen ympäri kiedottua foliopaperia, mutta sellaista ei aina satu olemaan mukana. Ja olisi perin epäkohteliasta vaatia neuvottelukumppaneita luovuttamaan puhelimensa foliointia varten.

Valtionhallinnossa ja eduskunnassa käytetään suojattuja laatikoita, joihin puhelimet luovutetaan ennen neuvotteluhuoneeseen astumista. Hyvä keino sekin.

Amazonin verkkokaupassa huomasin Faradayn pussin, joka suojaa niin puhelimet kuin auton avaimetkin. Jälkimmäisistä on tullut uudentyyppinen riski, sillä ns. keyless entry -avaimia voi huijata luovuttamaan koodi man-in-the-middle-hyökkäyksellä.

Varas asettuu auton ja kodin väliin, ja välittää avaimen lähettämiä signaaleita autolle, joka vastaa niihin. Liikennettä tarkkailemalla avauskoodi voidaan ehkä kaapata. Varas vie auton, vaikka avain on koko ajan turvassa piironginlaatikossa.

Valtaosa Faraday-pusseista on tarkoitettu avaimia tai luottokortteja varten. Jälkimmäisissä halutaan estää tahaton lähimaksun aktivoituminen.

Itse halusin pussin älypuhelinta varten, joten valitsin Wisdom Pro isomman mallin (9,5 x 5,5 tuumaa). Yhdelle puhelimelle voisi riittää medium-koko (7,5 x 3,5 tuumaa).

Iso pussi tuli viikossa ja maksoi toimituskuluineen 29,92 euroa.

Wisdom Pro Faraday Bag
Piti tietenkin testata ja toimiihan se! Pussiin mahtuu parikin puhelinta. Puhelimet mykistyvät, kunhan huomaa asettaa ne pussiin oikein eli mustan sisäseinän taakse, harmaaseen osaan.

Faradayn pusseja käytetään myös digitaalisen todistusaineiston takavarikoissa, sillä pussi estää rikollista etätyhjentämästä puhelintaan.

torstai 5. joulukuuta 2019

Virtakaappaus ja USB-turvallisuus

Suomessakin esitetyssä CSI Cyber -rikossarjassa nähtiin vuonna 2015 jakso L0M1S, jossa lentomatkustajien puhelimet kaapataan ujuttamalla niihin kentän latauspisteestä haittaohjelma.

Rikospaikka: lentokentän julkinen usb-latauspaikka.
Hakkeri oli piilottanut pöydän alle laitteen, joka lähetti puhelimiin haittaohjelman niitä ladattaessa. Sarjan suomennoksessa tätä kutsuttiin nimellä virtakaappaus, mikä onkin varsin kuvaava käännös alkuperäiselle termille "juice jacking".

"Kun matkustaja latasi puhelinta, tiedot varastettiin"
TV-sarjoissa kaikki on mahdollista. Ihan noin helposti tietojen varastaminen ja varsinkaan haittaohjelman asentaminen ei onnistuisi, mutta viime aikoina uhkasta on kuitenkin alettu varoittaa matkustajia ja muitakin käyttäjiä, jotka lataavat puhelintaan vieraista latureista.

Jopa latauskaapelin liittimeen voidaan piilottaa mikropiiri, joka vaikuttaa puhelimen toimintaan. Snowdenin paljastuksista kävi ilmi, että CIA:n käytössä oli tällaisia laitteita jo 2010-luvun alussa. Nykyään varmaan jo kehittyneempiä.

Varmuuden vuoksi kannattaa käyttää puhelimen lataukseen kaapelia, jossa datajohtimia ei ole kytketty. Tällainen kaapeli siirtää vain sähkön, jolloin puhelin latautuu. Joissakin vanhoissa usb-latauskaapeleissa datajohtimia ei ollut, sama pätee monipäisiin kaapeleihin. Kuulemani mukaan virtapankkien mukana tulevat johdot olisivat hyviä, koska niissä ei dataa tarvita.

Jos isosta USB-liittimestä puuttuu kaksi keskimmäistä piikkiä, data ei kulje. Sähkö siirtyy reunimmaisissa johtimissa. Vaikka keskimmäiset piikit olisivat paikoillaan, niitä ei välttämättä ole kytketty.

Piikkien puuttumista on usein vaikea nähdä paljaalla silmällä, joten asia kannattaa kokeilla omalla tietokoneella ennen matkaa. Jos puhelin näyttää vain (hidasta) latausta, eikä ilmesty tietokoneeseen uutena levyasemana tai apuohjelmana (kuten Android-puhelimet Mac-läppäreissä), kaapeli on tässä suhteessa turvallinen.

Varmuuden vuoksi puhelin kannattaa sammuttaa latauksen ajaksi, jolloin sen akku myös täyttyy nopeammin.

Asia kannattaa tarkistaa senkin vuoksi, että jos piikit puuttuvat, puhelimen synkronointi (esimerkiksi kuvien siirto turvaan läppärin kiintolevylle, kuten itse teen aina matkalla) ei onnistu.

Latauksen turvaamiseksi on vielä yksi keino: USB kondomi eli pieni välipalikka, joka asetetaan latauspisteen ja kaapelin väliin. Sen tekniikka on äärimmäisen yksinkertainen: sen neljästä johtimesta vain kaksi on kytketty, joten data ei pysty liikkumaan.

Tilasin kauan sitten netistä SyncStop -nimisen laitteen, joka näyttää edelleen olevan myynnissä. Hinta on mitättömät 12,95 dollaria.

SyncStop

SyncStop on äärimmäisen yksinkertainen mutta tehokas laite.
Näitä myydään muissakin verkkokaupoissa mm. nimellä USB Data Blocker.

Varma on aina varmaa, latauksessakin.

Lisäys 17.1.2020: Puhelimen lataaminen pelkällä latausjohdolla saattaa estää pikalatauksen toiminnan, jolloin puhelin latautuu hitaammin kuin virta+data-johdolla. Samsung S9:ssä ero oli peräti kolminkertainen. 

tiistai 3. joulukuuta 2019

Chromen kieliasetus antaa suomelle punakynää

Tämä kuuluu sarjaan ilmiöitä, joista kärsin pitkään, vaikka ratkaisu olisi ollut helppo. Chrome-selaimessa lomakkeiden tekstilaatikot täyttyivät aina punakynästä, kun niihin kirjoitti suomea. Siis näin:

Punakynän määrä ärsyttää.
Todella ärsyttävää esimerkiksi tätä blogia kirjoittaessa!

Eräänä päivänä päätin vihdoin tehdä asialle jotain. Eihän se vaikeaa ollut: piti vain avata Chromen kieliasetukset ja kytkeä oikeinkirjoituksen tarkistus pois päältä kohdassa Asetukset > Lisäasetukset > Kielet:

Suomi ykköseksi ja tarkistus pois päältä.
Samalla siirsin suomen listan kärkeen. Jostain syystä Chrome ei osaa tarkistaa suomea, vaikka oikoluku on muutoin kehittynyt (siihen voi lisätä jopa omia sanoja) ja vaikka Google ymmärtää puhuttuja suomenkielisiä lauseita. Jostain syystä kielituki ei kuitenkaan ulotu tekstiin.

Listassa on vaihtoehtona myös "Parannettu oikeinkirjoituksen tarkistus - Käyttää samaa oikolukua kuin Google Haussa. Selaimeen kirjoittamasi teksti lähetetään Googlelle."

Tekstin lähettäminen Googlelle kuulostaa pelottavalta (ikään kuin se ei jo nykyisellään saisi kaikkea), mutta tämän vaihtoehdon merkitys jäi arvoitukseksi. Ainakaan suomella se ei tuntunut vaikuttavan mitään.

Oikoluvun poiston jälkeen punakynä hävisi, mutta olisiko liikaa toivoa jatkossa myös suomenkielistä oikolukua?