keskiviikko 27. joulukuuta 2017

Adobe siirsi Creative Suite CS3 -palvelimet eläkkeelle

Syksyn Windows 10 -päivitys on joillakin käyttäjillä laukaissut Adoben sovellusten uudelleenaktivoinnin. Tämäkin vielä...

Aktivointi tuottaa ongelmia, sillä esimerkiksi Adobe on kuluvan vuoden 2017 aikana siirtänyt eläkkeelle ("had to be retired") CS3-rekisteröintiä hoitavat palvelimet. Vuonna 2007 ilmestyneen ohjelmiston (Photoshop sekä mm. Illustrator, InDesign ja Flash) käynnistys ei siten onnistu eikä sovelluksia voi aktivoida.

Johonkin ohjelmistovalmistajan on vedettävä raja tuen lopettamiselle, mutta silti ohjelmastaan (kalliisti!) maksaneen asiakkaan pitäisi pystyä käyttämään sitä niin pitkään kuin kone toimii. Eikä automaattisesti asentuva Windows 10 -päivitys -- kaiken lisäksi melko turha sellainen -- saisi varoittamatta pilata kaikkea. Mutta niin vain käy.

Adobe tarjoaa vanhoille CS3-asiakkailleen edullista siirtymistä nykyisen pilviversion käyttöön, josta pitää maksaa joka kuukausi. Tämä voi tuottavassa yrityskäytössä olla perusteltua, mutta harrastus-, koti- tai opiskelukäytössä ei.

Kaikeksi onneksi Adobe tarjoaa myös mahdollisuutta ladata noin parin gigatavun tiedosto ja saada siihen uusi koodi, joka ei enää vaadi aktivointia. Tämä edellyttää, että käyttäjä rekisteröityy Adobe ID:llä (ellei ennestään ole) ja ilmoittaa vanhan sarjanumeron.

Pisteet Adobelle tästä mahdollisuudesta. Se saa kuitenkin kysymään, onko Adobe möhlännyt aktivointipalvelintensa varmuuskopioinnin kanssa. Mitä järkeä on jakaa vanhan version käyttäjille uusi koodi, kun asian voisi hoitaa automaattisesti aktivointipalvelimen kautta? Vai onko tästä "päivityksestä" pyritty tarkoituksella tekemään hankala, jotta useampi vaihtaisi pilveen?

Ennen uutta asennusta vanhat CS3-tiedostot täytyy poistaa koneesta kokonaan. Sitä varten on erityinen Adobe CC Cleaner-työkalu.

Kaikkien CS3-käyttäjien kannattaa käydä hakemassa itselleen suojaamaton versio jo nyt, vaikka vanha versio vielä toimisikin. Jonain päivänä tuki lakkaa kokonaan, ja silloin edessä on tällainen teksti:
CS2-käyttö on päättynyt. End of life.
Vuodelta 2005 olevilla CS2-käyttäjille ei ole mitään tarjousta. Softa on mädäntynyt, oma vika. Onko 12 vuotta riittävän pitkä aika, että valmistaja voi vanhentaa tuotteensa käyttökelvottomaksi?

torstai 21. joulukuuta 2017

Edge ja suomalainen puhesyntetisaattori

Microsoftin Edge-selain sai syksyn päivityksessä uuden ominaisuuden: se pystyy lukemaan web-sivun tekstiä ääneen selvällä suomella.
Edge-selain lukee tekstin ääneen.
Toteutus on hieman erikoinen, sillä vaikka sivulta voi valita halutun pätkän tekstiä, toiminto jatkaa lukemista merkinnän päättymisen jälkeenkin. Luvun ollessa kesken voi napsauttaa hiirellä toista kohtaa sivulla, jolloin lukeminen jatkuu siitä. Luvun voi aloittaa vaikka sanan keskeltä. Ja jos auki on useita välilehtiä, jokaisella voi lukea ääneen yhtä aikaa.

Microsoftin Heidi lukee hyvin, sillä intonaatio kuulostaa luonnolliselta. Pilkun ja pisteen jälkeen tulee luonnollinen tauko ja ääni nousee hieman kysymysmerkin kohdalla. So far so good. Mutta jostain syystä Heidi kompastelee yksinkertaisissa asioissa, kuten numeroissa. Heidi yrittää aina taivuttaa niitä, vaikka pelkkä perusmuoto riittäisi.

Eri sivuilla lukeminen toimii eri tavoin, ilmeisesti html-taitosta riippuen. Ylen uutisissa luku toimii mainiosti, mutta Helsingin Sanomien uutisissa kappalejakoa ei huomioida lainkaan ja luku alkaa aina sivun alusta.

Vielä erikoisempaa on, ettei toisen Havaintoja digimaailmasta -blogin luku onnistu lainkaan, mutta tämä Bittimittari toimii ongelmitta. Ilmeisesti blogipohjassa on jotain häiritseviä asetuksia.

Kun lukeminen on aktivoitu, selaimen yläpalkkiin ilmestyvät ohjauspainikkeet:

Ääneen lukemisen asetukset.
Suomessa ei ole kuin yksi vaihtoehto, ja se on naisääni. Sen sijaan nopeussäätö toimii hyvin: lukemista voi nopeuttaa kaksinkertaiseksi tai hidastaa puolinopeuteen. Puhenopeus muuttuu, äänen korkeus ei.

Ääneen lukemisesta on iloa näkövammaisille, mutta se voisi olla hyödyksi myös kieltenopiskelussa. Ja jos kädet ovat sidottuja esim. leipomiseen tai kiintolevyn irrottamiseen, selaimen voi laittaa lukemaan jotain kiinnostavaa tekstiä.

Windows 10:ssä valittu puheääni on käyttöjärjestelmätason asetus ja löytyy Ohjauspaneelista muiden maa/kieli-asetusten joukosta.

Teksti puheeksi -asetus Windows 10:ssä.
Jostain syystä Office 2016 näyttää tukevan vain englanninkielistä puhetta, joten suomalaisen asiakirjan lukeminen tuottaa pelkkää sotkua.

Word 2016 lukee vain englanniksi.
Macissä vastaava ominaisuus on ollut jo kymmenkunta vuotta. 

Kiintolevy irti linkkuveitsellä

Sveitsiläinen linkkari on klassinen työkalu, jolla mm. ihmemies MacGyver pelasti itsensä mitä hurjimmista pinteistä.

Linkkari tuli tarpeeseen itselläkin, kun purin vanhaa HP:n pöytäkonetta. Olin joskus hankkinut sen erilaisia kokeiluja varten, eikä se vuosien tauon jälkeen enää herännyt. Kone jouti kierrätykseen, mutta sitä ennen piti poistaa kiintolevy. Se ei ollutkaan helppoa.

Tornikoteloissa kiintolevyt on yleensä kiinnitetty kehikkoon neljällä ruuvilla. Kehikon voi irrottaa erikseen, jolloin levyjen poisto tai vaihto on helpompaa. Joissakin malleissa kehikko on kiinteä, mutta silloin kahteen ruuviin pääsee käsiksi avaamalla takaseinän.

HP:n kotelossa mikään ei onnistunut. Kehikko oli niitattu runkoon kiinteästi ja samoin oli tehty takaseinälle. Jos moukaria tai metalliporaa ei lasketa, ainoa keino kiintolevyn irrottamiseen näytti olevan lyhyt ristipäämeisseli, jolla työn pystyi tekemään kohdetta näkemättä, sormituntumalla.

Vaikka rako emolevyn ja kehikon välissä oli pieni, ruuvin kanta on melko iso, joten pieni ristipää ei kelvannut. Onneksi vanhasta sveitsiläisestä linkkarista löytyi isopäinen, mutta lyhytvartiinen ristipää:

Kiintolevyn irrotus oli tehty mahdollisimman hankalaksi.
Mikähän idea kotelon suunnitelleella insinöörillä oli tässä ollut? Vai oliko ideaa lainkaan?

Hauska kuitenkin huomata, että analogiselle monitoimilinkkarille löytyy käyttöä myös digiaikana.