Windows-päivitys vuodelta 1968?

Windows 10:n valinnaisten päivitysten listassa osui silmiini outo näky:

Ajurin päiväys heinäkuulta 1968

Mitä kummaa? Jos ajuri on päivätty 18.7.1968, uskaltaako sitä asentaa? 

Ensimmäinen ajatus on, että tämän täytyy olla Unixin ajanlaskun nollakohta, mutta se oli vasta 1.1.1970, joten siitä ei voi olla kyse. Microsoftin NTFS-järjestelmässä nollapiste on 1.1.1601.

Ajurin oudolle päiväykselle löytyy selitys: Intel perustettiin kyseisenä päivänä. "Päivitetty viimeksi" sarake näyttää vieläpä edellistä päivää (17.7.1968). Hämmentävä näky web-sivulla, jossa harvoin näkee vanhoja tietoja. Vanhat arkistot ovat yleensä paperilla tai mikrofilmillä. No, on tietenkin poikkeuksia, kuten erilaiset väestökirjanpidon arkistot ja lehtien arkistot.

Hämmentävää nähdä tiedostojen päiväyksiä vuodelta 1968.

Vanha päiväys on valittu siksi, että käyttöjärjestelmä valitsee automaattisesti valmistajakohtaisen uudemman ajurin ja käyttää Intelin vakioajuria vain, jos parempaa ei ole saatavissa.

Ei siis kannata huolestua, vaan antaa päivityksen tapahtua.

Windows 10 suojaa kiristysohjelmia vastaan

Windows 10 sai jokin aika sitten 1709-päivityksessä uuden suojauksen kiristyshaittaohjelmia vastaan. Se estää muita kuin luvan saaneita ohjelmia kirjoittamasta tärkeisiin kansioihin. Pelkät käyttöoikeudet eivät tähän pysty, sillä tyypillisesti kiristysohjelma käynnistyy käyttäjän omilla oikeuksilla ja pääsee siten estoitta kaikkein tärkeimpiin kansioihin salakirjoittamaan niistä löytyvät tiedostot.

Suojaus on kuin käyttäjätunnuksen sisäinen käyttöoikeus, jota käyttäjä voi itse hallita. Asetusten muuttaminen vaatii tosin admin-oikeudet.

Oletusarvona toiminto ei ole päällä, joten sen käyttöönotto vaatii oma-aloitteisuutta. Suojaus löytyy asetuksista nimellä Kiristysohjelmien torjunta. Ominaisuuden virallinen nimi on Hallittu kansion käyttö (Controlled Folder Access).

Kiristysohjelmien torjunta.

Oletusarvona suojataan kaikki käyttäjän kotihakemiston alla olevat kansiot, kuten kuvat, asiakirjat, musiikki, videot ja työpöytä. Kansioiden nimet näkyvät kohdasta Hallittu kansion käyttö > Suojatut kansiot.

Suojatut kansiot.

Lisää suojattu kansio -toiminto lisää nimensä mukaisesti suojattujen listaan uuden kohteen.

Kun suojaus on käytössä, vieraan ohjelman yritys kirjoittaa suojattuihin kansioihin estetään ja työpöydän alanurkassa näkyy ilmoitus tapahtuneesta:

Luvaton kirjoitusyritys estetty.

Jos ohjelma on itse asennettu ja hyväksi havaittu, muokkausoikeus on helpointa myöntää etsimällä lokista estetyn ohjelman nimi ja valitsemalla sen kohdalla Toiminnot > Salli laitteessa.

Ohjelman käytön salliminen.

Windowsin suomenkielinen versio kutsuu toimintoa nimellä Estä historia, kun oikea muoto olisi Estohistoria. Toiminto ei siis estä historiaa, vaan sallii estohistorian tarkastelun ja oikeuden myöntämisen.

Luvalliset ohjelmat voi listata myös etukäteen, mutta käytännössä uusia kohteita löytyy aina myös käytön aikana, joten historian perusteella tapahtuva luvitus on käytännöllisempi. Kokeilun perusteella näyttää siltä, että Windowsin omat apuohjelmat ja sovellukset saavat luvat automaattisesti, joten niitä ei tarvitse lisätä sallittujen listalle (whitelist).

Ominaisuus ei ole yhteensopiva muiden virustorjuntaohjelmien kanssa, jotka haluavat hallita kirjoitusta itse. Siksi sitä voi käyttää vain Windowsin oman Defender-antiviruksen kanssa.

Kokeilujen perusteella suojaus näyttäisi ulottuvan automaattisesti myös kansion alikansioihin, joten esimerkiksi Dropboxin kansiota ei tarvitse erikseen lisätä suojattujen listalle. Windows ei kuitenkaan varoita, että kansio on jo suojan piirissä, vaan antaa tehdä lisäyksen normaalisti. Kannattaa siis varmistaa kokeilemalla, että suojaus todella toimii niissä kansioissa missä pitääkin. 

Puhelimeni-sovellus yhdistää Androidin ja Windows 10 -koneen

Microsoftin Puhelimeni-mobiilisovellus (Your Phone Companion, YPC) yhdistää näppärästi Android-puhelimen ja pöytäkoneen tai läppärin.

Sovelluksen avulla puhelinta voi hallita Windowsin työpöydältä, esimerkiksi lukemalla ja lähettämällä tekstiviestejä, katsomalla puhelimen ilmoituksia sekä siirtämällä valokuvia puhelimesta tietokoneeseen. Mainio ominaisuus esimerkiksi tylsässä palaverissa, sillä tekstiviestejä voi hoitaa huomaamattomasti läppäriä naputellen.

Puhelimeni-sovellus löytyy Googlen Play-kaupasta ja se vaatii vähintään Android 7 -version (Nougat) toimiakseen. Windows 10 pitää olla vähintään April 2018 -tasoa.

Your Phone Companion

Vaikka teksti on englanniksi, sovellus toimii suomenkielisenä. Asennus on yksinkertaista. Ensin pitää kirjautua sovelluksen kautta omalle Microsoft-tilille, minkä jälkeen asennus jatkuu lupien kysymisellä:

Lupa tekstiviesteihin vaaditaan.

Asennus varoittaa, että koko ajan taustalla toimiva mobiilisovellus voi lyhentää akun kestoa. Ei voi mitään, kaikessa hauskassa on varjopuolensa. Lopuksi asennus neuvoo lataamaan Puhelin-nimisen sovelluksen Windows 10:een ja näyttää tarvittaessa ohjeet, miten se tehdään.

Jatko tapahtuu Windows 10 -koneessa.

Mobiilisovelluksen asetuksista voi ottaa käyttöön mobiilidatan käytön, ilmeisesti oletuksena bitti liikkuu vain wifi-verkossa tiedonsiirtomaksujen välttämiseksi.

Suomalainen voi ottaa käyttöön synkronoinnin mobiilidatan kautta.

Oletuksena Windows-sovellus hallitsee kuvia ja tekstiviestejä (myös MMS-multimedia), mutta toimintaa voi laajentaa Android-puhelimen ilmoituksiin:

Ilmoitusten näkyminen vaatii lisää oikeuksia.

Windows-ohjelma neuvoo, mistä oikeudet annetaan, ja reagoi niihin heti saatuaan luvan puhelimelta.

Android-puhelimen ilmoitukset Windowsin työpöydällä.

Kuvien kopiointi puhelimesta käy helposti, mutta jostain syystä kyseessä on aina kopiointi -- kuvia ei voi siirtää, joten alkuperäiset on käytävä poistamassa manuaalisesti puhelimesta.

Puhelimen kuvat voi kopioida leikepöydälle tai tallentaa tiedostoiksi.

Kopiointi leikepöydälle on näppärä vaihtoehto, koska silloin kuva on helppo siirtää toiseen sovellukseen (esim. Powerpoint). Jaa-vaihtoehto näyttäisi toimivan vain Windows Storesta ladattujen ohjelmien kanssa, joten esimerkiksi sosiaaliseen mediaan jakaminen vaatii Twitter-sovelluksen asentamisen ja sähköpostiksi käy vain Windows 10:n oma, alkeellinen sellainen.

Jossain demossa vilahti myös näytön jakaminen suoraan puhelimesta. Se olisi mainio lisä, koska silloin voisi käyttää oikealla näppäimistöllä ja hiirellä esimerkiksi Whatsappia Windows-työpöydältä. Käyttö on nytkin mahdollista erillisten apuohjelmien avulla (kuten AirDroid). Kiinnostavaa nähdä, miten ohjelma vielä kehittyy.

Tietoturvamielessä tähän liittyy pieni kielteinen näkökulma: monivaiheinen tunnistus varmentaa kirjautumisen matkapuhelimeen lähetettävällä tekstiviestillä. Sovelluksen kautta koodi näkyy myös tietokoneelle, mikä vesittää osan 2FA:n tuomasta hyödystä.

Uutisen mukaan jatkossa Windows-koneella voi myös soittaa puheluita ja vastata niihin. Vastaava ominaisuus toimii myös Macin ja iPhonen välillä.

Lisäys 5.12.2019: Samsung S7 -puhelin (ei virallisesti tuettujen listalla) hidastui jostain syystä lähes käyttökelvottomaksi. Ihmettelin pitkään syytä. Lopulta poistin tämän ohjelman ja hidastelu hävisi. 

Koneen vaihto on työläs prosessi ja aina tuloksena on jotain ongelmia

Niin mukavaa kuin koneen vaihto uuteen onkin, se on myös hyvin työlästä. Vaihto kannattaa tehdä ajoissa, sillä jos vanhan koneen levy on jo hajonnut, vaihdosta tulee ainakin kymmenen kertaa hankalampaa. Kun uusi ja vanha toimivat rinnakkain, vieläpä samassa verkossa, tiedostojen siirto ja asetusten selvittäminen on paljon helpompaa.

Pilvipalvelut helpottavat työtä, mutta monet asetukset, sovellukset ja apuohjelmat on kuitenkin siirrettävä itse. Omassa koneessa Lightroomin siirto aiheutti eniten päänvaivaa, mutta onnistui sentään ja lisenssi sallii kaksi yhtäaikaista konetta, joten presettien, vesileimojen ym. kopiointi uuteen koneeseen on ollut helpompaa. Kaikkia vanhoja ei kannata siirtää, vaan valita ainoastaan ne, mitä oikeasti käyttää. Samalla tulee siis tehtyä koneen siivous. Mikäli vanha kone on vielä käytettävissä, tiedostoja voi siirtää vasta silloin, kun niitä tarvitaan.

Työtiedostot siirtyvät helposti pilvipalvelussa ja arkistot ovat kuitenkin NAS-levyllä tai pilvessä, mutta työtä riittää silti. Itselläni eniten aikaa vei valokuvien siirto. Jpeg-kuvia oli yli 120 000 kappaletta, joten niiden siirto 100 megabitin verkossa olisi kestänyt kuusi tuntia. Kuvien palauttaminen NAS-aseman varmuuskopioista olisi ollut vielä hitaampaa hitaampaa.

Lopulta otin käyttöön usb 3-porttiin kytketyn neljän teratavun apulevyn, jolla siirtonopeus nousi sentään 50 megatavuun sekunnissa ja kopiointiaika lyheni noin tuntiin.

Kopiointi ulkoisen usb-levyn kautta.

Vielä nopeammin kopiointi olisi sujunut irrottamalla uuden koneen levy ja kytkemällä se vanhaan koneeseen, mutta halusin välttää levyjen irrottamista ja kiinnittämistä.

Raw-kuvia oli alle 50 000 kappaletta, mutta tilaa ne veivät yli teratavun. Kopiointi 100 megabitin verkossa olisi kestänyt puolitoista vuorokautta, usb-levyn kautta noin kuusi tuntia. Kannatti nähdä hetki vaivaa ja asentaa koneiden välille nopeampi gigabitin hubi, jolloin siirtonopeus tuplaantui ja nousi lähelle verkon maksimia.

833 megabittiä sekunnissa koneelta toiselle.

Osoittautui, että nopeus vaihteli riippuen siitä, mihin kahdeksasta hubin paikasta Ethernet-kaapelit kytki, joten kannattaa kokeilla eri vaihtoehtoja ennen suureen kopiointiin ryhtymistä.

Gigabitin ethernetin 100 megatavun sekuntivauhdilla 1,1 teran kopiointiin olisi kulunut noin kolme tuntia, mutta vanhan koneen oikutteleva E-asema päätti aina välillä kadota käyttöjärjestelmän näkyvistä, joten kopiointi piti tehdä osissa. Työhön kului koko päivä.

Sivumennen sanoen kahden ssd-levyn välillä kopiointi olisi sujunut noin 12 minuutissa, mutta vanhassa koneessa ei ollut m2-aseman liitintä eikä teratavun kapasiteettikaan olisi riittänyt.

Uuden koneen Windows 10 kirvoitti monta voimasanaa Microsoftin suuntaan. Ensimmäinen niistä pääsi suusta jo konetta valitessani. Etäpöytäyhteyden vuoksi oli ostettava Pro-versio, joka maksoi peräti 259 euroa. Perusversion satanenkin on sekin liikaa, sillä käyttöjärjestelmän merkitys on koko ajan kutistunut, samalla kun sen suhteellinen osuus uuden koneen hinnasta on noussut. Tämä on kohtuutonta. Apple antaa käyttöjärjestelmän ilmaiseksi; tosin se perii hinnan moninkertaisesti takaisin kalliimpien koneiden muodossa.

Windows 10:n alkukysymykset käyvät joka kerta röyhkeämmiksi. Se pyytää lupaa paikannukseen, mainosten näyttämiseen ja moniin muihin asioihin, joista pitää osata valita tiukasti EI. Samoin se haluaa tyrkyttää Edge-selainta, vaikka käyttäjä asentaisi Chromen. Ja Onedrive haluaa kopioida pilveen työtiedostot aina työpöytää myöten. Oletusarvona sovellukset tallentavat Onedrivelle ja käyttäjän pitää osata itse vaihtaa tallennuspaikaksi Dropboxiin, paikallisen levyn tai mitä sitten haluaakin käyttää.

Iso 4K-näyttö on mukava, mutta siinäkin on ongelmansa. Hiirtä joutuu liikuttamaan aiempaa enemmän ja joissakin ohjelmissa tekstit menevät niin pieniksi, että näyttöä on katsottava todella läheltä. Esimerkiksi Adoben DNG-muuntimessa on kyllä 200 % asetus, mutta sekään ei kasvata tekstejä riittävästi.

Windows 10:llä on tapana hukata displayport-liitintä käytettäessä avointen ikkunoiden paikat, kun monitori menee sleep-tilaan. Mitä tarkempi näyttö, sitä pahemmin tämä häiritsee. Jokaisen herätyksen jälkeen on suurennettava ikkunat riittävän isoiksi ja raahattava ne takaisin työpöydälle vasemmasta ylänurkasta, johon Windows on ne näytön nukkuessa sijoittanut.

Ilmeisesti Windows hukkaa displayportin näytön sleep-tilan aikana, joten herätessä se ei muista näytön tarkkuutta ja positioi varmuuden vuoksi ikkunat pientä työpöytää varten vasempaan ylänurkkaan. Tähän löytyy netistä jotain apuohjelmia ja rekisterivirityksiä, mutta nekään eivät toimi kaikilla. Kumma kyllä osa Mac-käyttäjistä valittaa samasta ongelmasta.

Edge ja suomalainen puhesyntetisaattori

Microsoftin Edge-selain sai syksyn päivityksessä uuden ominaisuuden: se pystyy lukemaan web-sivun tekstiä ääneen selvällä suomella.

Edge-selain lukee tekstin ääneen.

Toteutus on hieman erikoinen, sillä vaikka sivulta voi valita halutun pätkän tekstiä, toiminto jatkaa lukemista merkinnän päättymisen jälkeenkin. Luvun ollessa kesken voi napsauttaa hiirellä toista kohtaa sivulla, jolloin lukeminen jatkuu siitä. Luvun voi aloittaa vaikka sanan keskeltä. Ja jos auki on useita välilehtiä, jokaisella voi lukea ääneen yhtä aikaa.

Microsoftin Heidi lukee hyvin, sillä intonaatio kuulostaa luonnolliselta. Pilkun ja pisteen jälkeen tulee luonnollinen tauko ja ääni nousee hieman kysymysmerkin kohdalla. So far so good. Mutta jostain syystä Heidi kompastelee yksinkertaisissa asioissa, kuten numeroissa. Heidi yrittää aina taivuttaa niitä, vaikka pelkkä perusmuoto riittäisi.

Eri sivuilla lukeminen toimii eri tavoin, ilmeisesti html-taitosta riippuen. Ylen uutisissa luku toimii mainiosti, mutta Helsingin Sanomien uutisissa kappalejakoa ei huomioida lainkaan ja luku alkaa aina sivun alusta.

Vielä erikoisempaa on, ettei toisen Havaintoja digimaailmasta -blogin luku onnistu lainkaan, mutta tämä Bittimittari toimii ongelmitta. Ilmeisesti blogipohjassa on jotain häiritseviä asetuksia.

Kun lukeminen on aktivoitu, selaimen yläpalkkiin ilmestyvät ohjauspainikkeet:

Ääneen lukemisen asetukset.

Suomessa ei ole kuin yksi vaihtoehto, ja se on naisääni. Sen sijaan nopeussäätö toimii hyvin: lukemista voi nopeuttaa kaksinkertaiseksi tai hidastaa puolinopeuteen. Puhenopeus muuttuu, äänen korkeus ei.

Ääneen lukemisesta on iloa näkövammaisille, mutta se voisi olla hyödyksi myös kieltenopiskelussa. Ja jos kädet ovat sidottuja esim. leipomiseen tai kiintolevyn irrottamiseen, selaimen voi laittaa lukemaan jotain kiinnostavaa tekstiä.

Windows 10:ssä valittu puheääni on käyttöjärjestelmätason asetus ja löytyy Ohjauspaneelista muiden maa/kieli-asetusten joukosta.

Teksti puheeksi -asetus Windows 10:ssä.

Jostain syystä Office 2016 näyttää tukevan vain englanninkielistä puhetta, joten suomalaisen asiakirjan lukeminen tuottaa pelkkää sotkua.

Word 2016 lukee vain englanniksi.

Macissä vastaava ominaisuus on ollut jo kymmenkunta vuotta. 

Windows 11 (Anniversary Update) on pettymys

Windows 10:n ilmainen päivitystarjous umpeutui, mutta päivittäminen ei lopu mihinkään. Huomisesta alkaen Windows 10 -koneiden pitäisi asentaa uusi Anniversary Update, joka tuo lisää ominaisuuksia.

Microsoftin kertoman mukaan päivityksen koko on kolme gigatavua, joten käytännössä kyse on uudesta käyttöjärjestelmästä -- siis oikeastaan Windows 11 -versiosta. Siihen nähden uudistukset ovat hyvin maltillisia, tai suoraan sanoen mitättömiä.

Anniversary Update osoittaa, miksi Microsoft sanoo Windows 10:n olevan viimeinen versio. Käyttöjärjestelmässä on jo kaikki mahdollinen, joten parantaminen on vaikeaa. Jatkossa voi tehdä vain pieniä viilauksia ja lisätä tukia uusille tekniikoille ja oheislaitteille.

Kun parannukset ovat näin vähäisiä, Microsoftin olisi ollut mahdotonta myydä Windows 11 -päivityksiä vanhoille käyttäjille. Siksi Windows 10 on todellakin viimeinen Windows-versio. Kääntäen tämä tarkoittaa sitä, että koska päivityksistä ei tule enää rahaa, Windowsin kehittämiseen ei myöskään käytetä niin paljon resursseja kuin aiemmin.

Mitä uutta Windows 11... anteeksi Anniversary Update sitten tuo? Vaikka Tivin uutinen (jonka otsikko on hieman harhaanjohtava) hehkuttaa parannuksia, mikään niistä ei oikein innosta suomalaista käyttäjää.

Edge-selain saa laajennukset? Jo on aikakin, kaikissa muissa selaimissa ne ovat olleet vuosia. Kuka ylipäätään käyttää Edgeä? En ole vielä keksinyt yhtään syytä vaihtaa Chromesta tai Firefoxista siihen.

Edge-selain vie vähemmän tehoa? Microsoftin mittausten mukaan Edge on nopein ja vähiten sähköä kuluttava selain, joten sen käyttö pidentää läppärin akkukestoa. Hyvä niin, mutta kovin suurta parannusta ei kannata odottaa.

Cortana integroitu käyttöjärjestelmään? Tämän pitäisi olla huono uutinen tietosuojastaan huolestuneille. Eikä se koske suomalaisia, sillä Siristä ja Googlen assistantista poiketen Cortana ei ymmärrä suomea, eikä suomi-tuesta ole edes lupauksia.

Tumma teema vaihtaa "ikkunoiden rikkaan siniset sävyt tummiin väreihin"? Ei kuulosta kovin mullistavalta.

Kameran käyttö kirjautumiseen? Loistava juttu, mutta toimii vain muutamissa läppäreissä ja tableteissa, joissa on infrapunakamera. Pöytäkoneeseen tällaista kameraa ei jostain kumman syystä saa rahallakaan.

Ink-tuki kaikkialla? Hyvä uutinen niille, joilla on tablet tai kosketusnäytöllinen läppäri, ja jotka oikeasti käyttävät stylus-kynää piirtämiseen tai kirjoittamiseen. Ilmeisesti kynäasia on kulttuurisidonnainen juttu, jolla on enemmän merkitystä USA:ssa kuin Suomessa. Meillä en ole nähnyt kenenkään kirjoittavan käsin muistiinpanoja Windowsiin. Joillekin erityisryhmille (kuten piirtäjät tai arkkitehdit) tämä voi olla hyödyllinen ominaisuus.

Windows Defender osaa jatkossa poistaa haittaohjelmia myös offline-tilassa, mikä lisää uskoa Microsoftin lupaukseen, jonka mukaan erillisiä virustorjujia ei jatkossa enää tarvita.

Näiden lisäksi päivityksen pitäisi viilata monia pieniä yksityiskohtia käyttäjiltä saadun palautteen ja taustalla kerättyjen telemetriatietojen perusteella. Toivottavasti niistä löytyy jotain hyödyllistä.

Ja toivottavasti Anniversary Update korjaa vihdoin bugin, joka estää Valokuvat-sovellusta selaamasta kansiossa olevia valokuvia oikein. Kun tiedostoja on paljon, sovellus joko hyppää kuvia yli tai ei näytä selauspainikkeita lainkaan. Edes nuolinäppäimet eivät toimi.

Silloin AU:sta olisi edes jotain konkreettista hyötyä. Ja onpahan AU-päivitys sentään ilmainen.

Lisäys 5.8.2016 Nettiuutisten mukaan Microsoft suosittelee Edge-selaintaan hyvän maun rajoja hipoen. Ei ole korrektia, että käyttöjärjestelmä moittii kilpailevaa ohjelmaa ja suosittelee omaa tilalle. Edge voi kuluttaa vähemmän sähköä, mutta tietoturvan näkökulmasta sillä on merkittävä haitta: Microsoftin estolistat päivittyvät huomattavasti hitaammin kuin Chromessa ja Firefoxissa.

Äsken tullut tiedonkalasteluviesti meni Edgestä läpi ilman varoituksia:

Edge päästää kalastelusivulle.

Chrome estää pääsyn.

Mitäpä jos Microsoft keskittyisi seuraavaksi tähän ongelmaan selaimen nopeuden sijaan? Microsoftin heikkous tällä alalla on tuttua jo vuosien takaa Internet Explorerista, eikä Edge ole yhtään parempi.

Lisäys 15.8.2016: Näin Gmail suosittee Chromea, kun se huomaa käyttäjän tulevan palveluun Edgellä. En pidä tällaista markkinointia asiallisena.

Vaihda Chromeen, sanoo Gmail Edge-käyttäjälle.

Jos päivität Windows 10:een, tee se pian!

Ilmainen Windows 10 -päivitystarjous umpeutuu perjantaina 29.7.2016, joten mikäli aiot päivittää Windows Seiskan tai Kasin, nyt on jo kiire. Tarkkaan ottaen aika umpeutuu Suomen aikaa klo 23.59, johon mennessä uuden Windows 10:n pitää olla aktivoitu ts. päivityksen oltava valmis.

Päivitystä ei voi jättää pyörimään itsekseen perjantai-iltana, koska se voi jämähtää virheeseen tai jäädä odottamaan kuittausta asentajalta. Ja jos päivityksessä tulee mitä tahansa ongelmia, niiden selvittäminen vie aikaa.

Jos siis aiot päivittää, tee sen viimeistään huomenna torstaina! Silloin sinulle jää perjantai aikaa selvitellä mahdollisia ongelmia ja viedä päivitys loppuun.

Toki päivityksen voi tehdä myöhemminkin, mutta se maksaa. Jälleenmyyjät saavat hinnoitella Windowsin vapaasti, joten virallista hintaa ei ole. Kyse on kuitenkin yli sadasta eurosta, mikä pelkäksi käyttöjärjestelmäpäivitykseksi on paljon. Windows 10:stä ei ole erikseen päivitys- ja täysversiota, joten hinta on aina sama. Home- ja Pro-versioiden välillä on tietenkin eroa (vieläpä yllättävän paljon).

Mutta kannattaako päivitys? Sitä minultakin on kysytty lukuisia kertoja. Vastausta on mahdoton antaa.

Päivityksessä voi tulla ongelmia, varsinkin jos mukana on vanhoja oheislaitteita. Asennuksen jälkeen käyttäjällä on 31 päivää aikaa palata takaisin edelliseen, joten mikäli päivityksen vaiva ja siihen kuluva aika (2-4 tuntia) ei pelota, kannattaa itse kokeilla.

Vuoden Windows 10:tä käytettyäni voi todeta, että siinä on lopulta hyvin vähän uutta. Kymppi on paljon tärkeämpi Microsoftille kuin käyttäjille. Se helpottaa Microsoftin liiketoimintaa yhdistämällä erilaiset koneet (puhelin, tablet, Xbox, läppärit, pöytäkoneet ym) samaan alustaan.

Käyttäjän näkökulmasta Windows 10:n hyöty on siinä, että hänellä on jatkossa käytössään aina uusin, paras ja turvallisin Windows.

Windows 10 -päivitys uudehkoon koneeseen kannattaa, mutta jos laitteella on ikää neljä vuotta tai enemmän, päivitys ei ehkä maksa vaivaa. Seiska ja Kasi toimivat riittävän hyvin koneen jäljellä olevan käyttöajan.

Niin, turvallisuus -- se on toki tärkeää. Windowsin turvallisuus on teknistä laatua: monilla lyhenteillä ja tekniikoilla pyritään estämään hakkerien tekniikoita ja haittaohjelmia. Tekniikka on kuitenkin vasta puoli ruokaa. Haittaohjelmat pyrkivät huijaamaan käyttäjiä, eivätkä esimerkiksi Office-dokumenttien avulla leviävät kiristysohjelmat pysähdy Windows 10:een.

Windows 10:n mukana tuleva Defender virustarkistin on varsin pätevä ja tuleva Anniversary Update -päivitys parantaa sitä entisestään. Niinpä Microsoftin kanta on, ettei käyttäjä tarvitse koneeseen enää kolmannen osapuolen virustorjuntaa.

Tämä on merkittävä asia, sillä tähän asti erillistä tietoturvaohjelmaa on pidetty peruskäyttäjälle välttämättömänä. Kaupallisista ohjelmista peritään vuosimaksua. Tarjolla on myös ilmaisia (AVG, Avast ym), mutta nekin ovat viime aikoina pyrkineet rahastamaan käyttäjiään arveluttavilla keinoilla.

Jos luotat Microsoftiin, voit ilmaisen 10-päivityksen jälkeen luopua erillisestä tietoturvaohjelmasta ja säästää sen vuoksimaksut. Siinä olisi monelle peruskäyttäjälle konkreettinen syy päivitykseen.

Siis JOS.

Windows 10 -sovellukset enintään kymmeneen koneeseen

Vanhassa Windows 8:ssa oli rajoitus, joka esti asentamasta Kaupasta ladattuja sovelluksia useampaan kuin viiteen koneeseen per käyttäjätili.

Uudessa Windows 10:ssä raja on nostettu kymmeneen:

Käyttäjä voi asentaa sovelluksen enintään 10 koneeseen.

Useimmille tämä rajoitus ei tule koskaan vastaan, mutta itselleni tuli, kun kokeilin Windows 10 -asennuksia ja käytössä oli pc-koneiden lisäksi myös Windows 10 Mobile -puhelimia.

Ilmoitus tulee jo siitä, että tiliin on liitetty 10 konetta -- ei siis tarvitse yrittää asentaa samaa ohjelmaa kaikkiin tileihin.

Voisin kuvitella, että tällä on haluttu estää esim. hankkimasta maksullista sovellusta kokonaisen mikroluokan kaikkiin koneisiin. Silti rajoitus tuntuu nykyaikana keinotekoiselta. Kun tilit ovat kuitenkin henkilökohtaisia (niiden kautta synkronoidaan mm. asetukset ja selaimen salasanat), miksi rajoittaa edes tehokäyttäjiä kymmeneen koneeseen?

Windows 10 Suomen aikaerotin onkin piste

Windows 10:ssä piste korvaa aiemmin aikaerottimena käytetyn kaksoispisteen. Kello on siten 9.08 eikä 9:08 kuten aiemmissa Windowseissa. Piste on Kielitoimiston ohjeen mukainen ja sitä käytetään erottimena myös Mac-koneissa. Jos Windows 10 päivitetään vanhan Seiskan tai Kasin päälle, erotin näyttää säilyvän kaksoispisteenä.

Oikein tehdyt sovellukset eivät muutoksesta hätkähdä, sillä ne kysyvät erottimet käyttöjärjestelmältä ja näyttävät tiedot oikein. Kaikki ohjelmat (ja esimerkiksi omatekoiset makrot) eivät ole näin fiksuja. Niissä piste voi olla kovakoodattuna ja silloin tiedossa on ongelmia.

Ongelmia oli aluksi myös Windowsissa, sillä .NET-kirjasto ei osannut käsitellä aikaleimaa, jossa päivämäärän ja ajan erottimet ovat samoja merkkejä. Tämän pitäisi korjaantua päivityksellä, mutta sekalaisia ongelmia riittänee jatkossakin.

Koska Kympin muutokset koskevat vain suomalaisia, serberjä ja norjan kirjakieltä, aiheesta on puhuttu vain vähän. Siihen ovat törmänneet ainakin mobiilikehittäjät, jotka tekevät sovelluksia Windows 10 -puhelimille. 

Lumia ja omien puheluiden nauhoitus

Omien puheluiden nauhoittamisesta on usein hyötyä. Viimeksi eilen piti virkistää muistia ja tarkistaa, mikä olikaan maanantaisen soittajan nimi, joka oli livahtanut ohi korvien. Nauhoitus onnistuu helposti Androidilla, mutta iPhoneissa se on ymmärtääkseni edelleen estetty tietoturvasyistä.

Aiemmin nauhoitusohjelmia ei ole saanut myöskään Lumia-puhelimiin (Windows Phone), mutta uusi Windows 10 -käyttöjärjestelmä lisää monien kaipaaman toiminnon suoraan valikkoon, josta se pitää vain käydä kytkemässä päälle. Asetuksista valitaan Puheentallennus -sovellus.

Windows 10 ja puheluiden tallennusohjelman valinta.

Kun Puheentallennus on valittu, nauhoitus voidaan kytkeä päälle puhelun aikana Tallenna-painikkeella:

Tallenna -painike käynnistää nauhoituksen.

En keksinyt tapaa, jolla nauhoitus käynnistyisi automaattisesti. Usein käy niin, että vastaanottaja oivaltaa soiton tärkeyden vasta puhelun aikana tai jopa useamman päivän päästä. Siksi automaattinen nauhoitus on kätevä.

Vanhoissa Nokia-puhelimissa vastapuoli kuuli toistuvan äänimerkin, mistä tiesi nauhoituksen olevan päällä. Tällaista varoitusta ei enää käytetä, joten nauhoitus tapahtuu kaikessa hiljaisuudessa.

Jostain syystä Pito-painike lopettaa tallennuksen. Vaikea sanoa, onko tämä bugi vai tietoinen valinta.

Puhelut tallentuvat Recorded calls -kansioon m4a-pakattuina tiedostoina, josta niitä voi kuunnella jälkeenpäin:

Nauhoitusta voi kuunnella ja jopa leikata.

Myös kiinnostavan pätkän leikkaaminen onnistuu suoraan puhelimessa.

Tässä kaikessa on omat vaaransa, joista tallennusohjelma muistuttaa käyttöönoton yhteydessä. Kun nauhoitus on käyttöjärjestelmän palvelu, urkinta- tai haittaohjelmat voivat varastaa tämän kansion äänitiedostoja.

Ja koska kyseessä on jenkkiohjelma, samalla muistutetaan juridisista asioista: "Sinun on ymmärrettävä lailliset vastuut, ennen kuin voi tallentaa puheluja. Tähän sisältyy tieto siitä, tarvitsetko kaikkien puheluun osallistuvien henkilöiden suostumuksen etukäteen... Microsoft ei ole vastuussa siitä, kuinka käytät tallennusominaisuuksia tai tallenteitasi".

Joissakin USA:n osavaltioissa omien puheluiden nauhoittaminen ilman vastapuolen lupaa on kielletty. Suomessa tällaista rajoitetta ei ole. Omia puheluita saa nauhoittaa vapaasti, mutta niiden julkinen esittäminen voi olla kiellettyä useammastakin eri syystä.

PS. Windows 10:n kuvakkeet ja painikkeet näyttävät turhan pieniltä, eikö vain? Varsinkin näyttö uuden puhelun tullessa on askeettinen ja tyhjä:

Puhelu tulossa.

Painikkeet voisivat olla isompia, ja mahtuisihan näytölle vaikka soittajan valokuva osoitekirjasta.

Ei näin Microsoft: Windows 10 -päivitys poistaa ohjelmia

Kympin myötä tullut automaattinen Windows-päivitys käy yhä röyhkeämmäksi. On jo sinällään ärsyttävää huomata Windowsin buutanneen itsensä yöllä, pudottaneen VPN-yhteyden pois päältä ja sulkeneen kaikki sovellukset työtiedostoineen, mutta vielä ärsyttävämmäksi homma muuttuu kun Windows ilmoittaa poistaneensa lupaa kysymättä sovelluksia.

Hei, mitä tälle tapahtui?

Tehdään tämä nyt selväksi Microsoftillekin: mikään päivitys ei oikeuta poistamaan ohjelmia lupaa kysymättä! Jos ohjelmissa oikeasti on yhteensopivuusongelmia päivityksen jälkeen, niistä pitää ilmoittaa (mielellään ennen päivitystä, kiitos), mutta automaattinen poisto ei ole hyväksyttävää.

Ylipäätään pelkkä toimimattomuus ei ole riittävä syy poistaa ohjelmia. Eri asia olisi, jos poistettu sovellus aiheuttaisi vaaraa muille ohjelmille tai käyttöjärjestelmän vakaudelle. En keksi, mitä vaarallista prosessorin diagnostiikkaohjelma voisi tehdä.

Poistoon liittyvä opastus on yhtä tyhjän kanssa:

Yeah, great. 

Poistettu versio on 1.74 eli kaikkein uusin, päivätty lokakuulle 2015. Uudelleenasennuksen jälkeen se näytti toimivan ihan kuten ennenkin -- miksi siis poisto lupaa kysymättä?

Hey, where's the problem?

Ikään kuin tässä ei olisi tarpeeksi, päivitys myös vaihtaa asetuksia. Oletusselain palautetaan Windowsin Edgeksi ja omassa koneessani lukitusruudun näyttökuva vaihtui. Tällaista ei saa tehdä.

On jo riittävän raivostuttavaa, kun web-palveluiden ulkoasu ja toiminnot muuttuvat jatkuvasti ja lupaa kysymättä. Paikallisesti asennettujen ohjelmien pitäisi toimia johdonmukaisesti eikä muutella itse itseään lupaa kysymättä. Alituinen päivittämistarve käy muutenkin hermoille.

Jos tämä on esimakua tulevaisuuden Windows-päivityksistä, palaan takaisin Windows 7:aan. En halua antaa koneeni hallintaa Microsoftin käsiin, vaan päättää siitä jatkossakin itse.

Lisäys 27.5.2016: mikään ei ole muuttunut, vanhan 7-koneen päivitys Kymppiin poistaa edelleen muutamia diagnostiikkaohjelmia, kuten CPU-z.

Automaattipoisto jyllää edelleen.

Word Mobile ja Office 365 -rekisteröinti

Microsoftin Office-paketin Mobile-versiot voi ladata Windowsin sovelluskaupasta. Niissä on kuitenkin merkittävä rajoitus: työtiedostoja voi avata (Word, Excel, Powerpoint), mutta ei tallentaa. Ohjelmat tyrkyttävät koko ajan maksullisen Office 365-lisenssin ostamista.

Mobile-sovellukset tyrkyttävät Office 365 -lisenssin ostamista.

Sivumennen sanoen: Home-lisenssi on varsin salliva, 10 eurolla kuussa saa oikeuden käyttää Office-sovelluksia viidessä PC:ssä tai Macissä, viidessä tablet-koneessa ja viidessä älypuhelimessa samanaikaisesti. Microsoftin Surface lasketaan tässä pc-koneeksi, mikä se toki tehon ja käyttöjärjestelmän puolesta onkin. Surface on Microsoftin läppäri, ei tablet-kone. Harmi vain, että läppärin hintaan ei kuulu näppäimistöä.

Ei ole aivan ilmeistä, mistä ohjelmat lisätään jo olemassa olevaan Office 365-tilaukseen. Sitä varten pitää mennä ohjelman asetuksiin (Tiedosto | Asetukset | Tilit) ja lisätä tileihin onmicrosoft.com-loppuinen Office 365 -tili salasanoineen.

Office 365 -tili pitää lisätä erikseen

Valmiina oleva tili on koneen oma (joko paikallinen tai pilveen synkronoitu). Kun tileissä näkyvät molemmat, Officen käytössä ei enää ole rajoituksia.

Nyt onnistuu tallennuskin.

Mobile-versiot ovat ns. universal-sovelluksia, joten niiden pitäisi toimia sellaisenaan myös Windows Phone -älypuhelimissa. Isolla pc-näytöllä ne vaikuttavat pelkistetyiltä ja näkövammaisille tarkoitetuilta. Miksei yhtä hyvin asentaisi koneille aitoja Office 2016 -versioita, joissa on kaikki toiminnot, ja jotka on suunniteltu oikeaan Windows-käyttöön? Etenkin, kun molemmat menevät samasta viiden koneen PC-kiintiöstä.

Esimerkiksi siksi, että ne vievät turhan paljon tilaa. Jos tarkoitus on vain katsella työtiedostoja ja muokata toisten tekemiä töitä, Mobile-versiot ovat nopeampia ja niissä on vain tarpeelliset ominaisuudet. Lisäksi Mobile-versiot on tarkoitettu kosketuskäyttöön, joten ne toimivat sujuvasti myös ilman näppäimistöä olevassa Surfacessa.

Se vain ihmetyttää, miksei lisenssin tyrkyttämisnäytössä lue lainkaan vaihtoehtoa "Minulla on jo lisenssi, kytketään se tähän"? Nyt oikean menettelyn löytäminen vaatii turhaa pähkäilyä.

Ensimmäiset Windows 10 -puhelimet: Lumia 950 ja Lumia 950XL

Microsoft esitteli 4.11.2015 ensimmäiset Windows 10 -puhelimet. Lumia 950 ja 950XL muistuttavat ulkoisesti aiempia Lumia-malleja, mutta niissä on muutamia kiinnostavia ominaisuuksia.

XL-mallissa on 5,7 tuuman Amoled-näyttö sekä peräti 8-ytimen prosessori. Erikoista on nestejäähdytys, joka kuljettaa prosessorin tuottaman lämmön ulkokuoreen. Kameran luvataan olevan taas entistä parempi. Erillinen kamerapainike on yhä paikoillaan erottamassa Lumioita Android- ja iPhone-puhelimista.

Lukituksen avaaminen puhelinta katsomalla on jo tuttu kikka Android-puhelimista. Microsoftin tekniikka on kuitenkin turvallisempi, sillä se tunnistaa oikean henkilön silmän iriksestä.

Uusissa malleissa on USB-C-tyyppinen data/virta-liitäntä. Aikoinaan Nokia ajoi voimakkaasti micro-USB:tä ja standardilatureita, mutta se ei kuitenkaan ollut kehityksen viimeinen sana. Uuden liittimen etuna on se, että kytkentä onnistuu kummin päin tahansa. Apple teki saman uudistuksen omaan liitäntäänsä jo aiemmin.

Kiinnostavinta uusissa puhelimissa on Windows 10:n myötä tuleva Continuum-tekniikka. Se onkin hieno juttu. Kun puhelimen kytkee hdmi-kaapelilla televisioon, puhelimen sovellus skaalaa itsensä koko näytölle. Voisi kuvitella, että käytössä on oikea tietokone.

Samalla kun puhelin ajaa sovelluksia television näytöllä, puhelinta voi käyttää soittamiseen tai muihin mobiilisovelluksiin. Ei ihme, että high-end-mallissa on peräti kahdeksan prosessoriydintä. Puhelimen kosketusnäyttöä voi käyttää myös hiiriohjaimena.

Parin tulitikkuaskin kokoinen laajennusyksikkö sisältää usb-portteja ja displayport-liitännän. Sen kanssa onnistuu näppäimistön ja hiirenkin kytkeminen puhelimeen. Vaikka yksikkö on vain parin tulitikkuaskin kokoinen, se on käteen otettuna yllättävän painava. Yksikön luulisi kestävän reissukäyttöä.

Parasta on saumaton yhteensopivuus puhelimen ja tietokoneen välillä. Samat Windows 10 universaalisovellukset toimivat molemmissa, eikä laitetta katsomatta välttämättä edes tiedä, kumpaa on käyttämässä.

Continuum-tekniikka häivyttää rajan älypuhelimen ja tietokoneen väliltä. Raja tabletin ja pc:n väliltä poistui jo aiemmin. Tämä on merkittävä teknologinen saavutus. Näytön ja näppäimistön sijaan tarvitsee kuljettaa mukana vain keskusyksikköä.

Samaan aikaan Apple on jäänyt omien valintojensa vangiksi pitämällä mobiili- ja tietokonemaailmat erillä toisistaan. Apple on kopioinut muitakin Microsoftin ratkaisuja, joten lienee vain ajan kysymys milloin Macbookit saavat kosketusnäytön.

Microsoft julkisti myös pienikokoisen taitettavan näppäimistön, joka kulkee vaikka naisen käsilaukussa. Ihan kiva idea ja tyylikäs laite, mutta sokkokirjoittamiseen se ei sovi. Näppäinpöydän keskelle taittokohtaan jää iso rako ja muutamat kirjainnäppäimet on jouduttu venyttämään.

Hienoista tekniikoista huolimatta Lumioiden kilpailutilanne älypuhelimissa on erittäin tukala. Microsoft tarvitsisi kipeästi paradigman muutoksen, joka toisi uutta eloa markkinoille. Applella tällaisia muutoksia ovat olleet iPhonen ja iPadin julkistaminen. Nähtäväksi jää, pystyykö Continuum tekemään saman Microsoftille.

Windows 98 ja Windows 10 -- kuin kaksi marjaa

Windowsin ulkoasu on kohentunut uusien versioiden myötä, mutta jotain on pysynyt myös ennallaan. Kaikesta päätellen vielä uusinkin Windows 10 sisältää vanhaa koodia, joka on vain siirretty aina edellisestä versiosta seuraavaan ilman, että sitä olisi vaivauduttu kirjoittamaan uudelleen.

Esimerkiksi seitsemäntoista (!) vuotta sitten julkaistun Windows 98:n hiiriasetusten ikkuna näyttää tältä:

Windows 98:n hiiriasetukset.

Vastaava ikkuna uudessa Windows 10:ssä näyttää tältä:

Windows 10:n hiiriasetukset.

Kuin isä ja poika -- mutta selvästi samaa sukua. Vastaavaa retrokoodia löytyy myös äänivalinnoista. Ensin Windows 98:

Ääniasetukset vuosimallia 1998.

Ja sitten tuore Kymppi:

Ääniasetukset vuosimallia 2015.

Ääniin on tullut uusia ominaisuuksia, mutta ikkuna on silti selvästi vanhaa perua.

Ehkä hiiren säätäminen ja tehosteäänten käyttö on nykyään niin harvinaista, ettei Microsoft ole katsonut tarpeelliseksi päivittää asetuksia. Windows 10:ssä tämä on kuitenkin ongelma, sillä vuoden 1998 asetukset toimivat erittäin huonosti tableteissa tai kosketusnäytöllä. Ne on tarkoitettu hiirellä käytettäväksi.

Koska vaihtoehtoisia tapoja ei ole, tablet-käyttäjien on syytä jättää äänet säätämättä. Hiiriasetuksiin heillä tuskin olisi tarvettakaan.

Pääsääntöisesti Windows on kehittynyt hyvään suuntaan, mutta poikkeuksiakin löytyy. Varsinkin verkkoasetusten hallintanäyttö on erittäin vaikeaselkoinen. Vielä Vistan aikaan ikkuna oli sentään värikäs, mikä auttoi hahmottamista, mutta Windows 7:sta lähtien Microsoft siirtyi käytettävyyttä heikentävään valkoisuuteen eikä asetusikkuna ole muuttunut yhtään paremmaksi vielä Kympissäkään.

Windowsin vaikeaselkoiset verkkoasetukset.

Macin käytettävyydessä ei aina ole hurraamista, mutta verkkoasetuksissa se on valovuosia Windowsia edellä. Ehkä Windows 11 tuo vihdoin tähän tähän parannusta?

Ai niin, Windows 10:n pitäisi olla viimeinen Windows. Täytyy sitten vain toivoa päivitystä.