Video 8 -kasettien digitointi Digital8-kameralla

Kuvasin 1990-luvun alussa sen ajan hyvällä videotekniikalla Video 8 -kasetteja. Kuvan tarkkuus oli silloista VHS-tasoa, eli nykymittapuun mukaan kovin vaatimatonta. Oli kuitenkin ilahduttavaa nähdä, että yli 30 vuotta laatikossa odottaneet kasetit toimivat yhä. Kuka pystyy sanomaan vastaavaa nyt kännykällä kuvattavista videoista? Niiden tiedostot ovat paljon isompia ja häviävät ajan virtaan. Kasetit olivat konkreettisia ja siksi helppoja säilyttää.

Ensin ajattelin käyttää vanhaa Fujtechin usb-liitäntään kytkettävää Videograbberia, jolla luin 2000-luvun alussa satakunta VHS-kasettia tiedostoiksi. Se oli kuitenkin manuaalista puuhaa, eikä kaappariin enää saanut Windows 10/11-ajureita. Olisi pitänyt hankkia uusi kaappauslaite.

Digital8-kamera Sony DCR-TRV510E

Kaapista löytyi vanha työjuhta, Digital8-kamera, joka sekin toimi. Nämä kamerat ovat aliarvostettuja, niitä kannattaa haalia nyt käytettyinä, sillä ne digitoivat Video 8- ja paremmat Hi8-kasetit sisäisesti DV-signaaliksi, jonka saa ulos Firewire-liitännällä (ieee 1394). Kamera tekee muunnoksen paremmalla laadulla ja bonuksena kaappausta voi ohjata tietokoneelta.

Tässä vaiheessa pari sanaa Sonyn kamerasta. Se on uskomaton japanilaisen insinööritaidon näyte. Nappuloita ja säätimiä on joka reunalla. Tämän lukemiseen on tosiaan tarvittu ohjekirja! Nykyisin kuvataan vain puhelimella ja kaikki toiminnot tehdään ohjelmallisesti. Tämä edustaa vanhaa maailmaa, mutta tekee sen ylpeästi.

Pieni osa painikkeista.

Firewire on tutumpi Mac-käyttäjille, mutta myös monissa pc-läppäreissä on aiemmin ollut tämä liitäntä. Se löytyi myös vanhasta Windows XP -koneesta, joka oli 20 vuotta sitten palvellut mediatoistimena. Ja mikä parasta, XP:hen saa Microsoftin Movie Makerin, joka sopii mainiosti kasettien digitointiin. Se kelaa nauhan alkuun ja tallentaa kaiken yhdeksi AVI-tiedostoksi, joka on sisäisesti DV-pakattu ja aukeaa kaikilla videoeditoreilla (kuten OpenShot, jota itse käytin leikkeiden poimimiseen). 

Taikasana on "DV OUT", joka löytyy pienestä liittimestä kameran etuseinästä.

Haittapuolena on DV-tiedostojen iso koko. 60 minuutin kasetista tulee 13 gigatavua, 90-100 minuutin kaseteista lähes 20 gigatavua. Levytila on halpaa, mutta tiedostojen siirto ulos XP-koneesta olikin hankalaa.

Yritin siirtää niitä usb-tikuille tai usb-asemille, mutta XP ei tunnistanut asemia. Nekin, mitkä tunnistettiin, antoivat kopiointivirheen. Ehkä 13 gigatavun tiedostot olivat liian isoja FATille, eikä ex-FAT toimi XP:ssä ilman kikkailuja.

Formatoin muistitikun NTFS:lle, ja silloin kopiointi onnistui, mutta yhden tiedoston kopiointiin kului lähes tunti. Liian hidasta ja työlästä. Entäpä verkon kautta?

Dropbox ei toiminut, enkä uskaltanut lähteä kokeilemaan enempää, jotta 20 vuotta vanhat tiedostot eivät kopioituisi nykyisille koneille. XP löysi kotiverkosta koneita, mutta ei pystynyt kytkeytymään niiden levyjakoihin. Niinpä niin, SMBv1 on poistettu käytöstä, eikä XP osaa nykyistä SMBv2:ta. 

SMBv1 saa käyttöön myös nykyisissä Windowseissa.

Otin yhden läppärin ja lisäsin vanhan v1-tuen siihen. Kun videot on siirretty, tuki kannattaa poistaa, koska se on tietoturvariski. 

Sitten jaoin yhden Dropbox-kansion sen kautta niin, että kun XP-koneesta kopioi AVI-tiedoston levyjakoon, se lähti synkronoitumaan läppäristä pilveen ja löysi sitä kautta tiensä myös toimiston NAS-asemalle. 

MovieMaker kaappaa koko kasetin yhdeksi tiedostoksi. Kuva näkyy koko ajan ikkunassa, vaikka tässä se onkin musta.

Vielä hienompaa olisi ollut laittaa MovieMaker kirjoittamaan suoraan levyjakoon, mutta verkon mahdolliset häiriöt olisivat keskeyttäneet kasettien lukemisen, joten en ottanut riskiä.

AVI-tiedostojen 13 ja 20 gigatavun koot vaativat kärsivällisyyttä, vaikka kotona olikin gigabitin lankaverkko ja valokuitu talosta ulos samaa tasoa. Lopulta isot tiedostot alkoivat kuitenkin siirtyä, mutta vieläkin tuli ihmeellisiä ilmoituksia AVI-tiedostojen indeksoinnista, joka tuntui hyydyttävän synkronoinnin ja antoi jopa virheilmoituksen VLC:llä katsottaessa.

Jostain syystä VLC valittaa puuttuvasta indeksistä.

Mahdollisesti indeksointi liittyikin Windows-koneiden omaan indeksointiin, joka oletuksena kattaa myös Dropbox-kansion. Kun poistin kansion indeksointiasetuksista, siirto alkoi vihdoin pelittää kuten piti ja VLC näytti tiedostot mukisematta.

Nyt pitää vielä konvertoida DV-pakatut tiedostot MP4-pakkaukseen, jolloin 13-20 gigatavun videotiedostot kutistuvat alle gigatavuun, ja sekin on turhan suuri koko kuvan laatuun verrattuna. Mutta tärkeintä ovat muistot. Ne heräävät henkiin huonommallakin kuvanlaadulla.

Aikaisempia tekstejä videoiden digitoinnista: DV-kasetit (7/2025)

Canon R6m2 web-kamerana

Canon R6 mark II:ssa on hyödyllinen ominaisuus: sisäänrakennettu tuki webcam-käytölle. Jos haluaa hyvälaatuisen kameran videoneuvotteluihin, mikä olisikaan parempi kuin oikea järjestelmäkamera? Kun vielä kytkee automaattisen silmätarkennuksen päälle, saa hyvälaatuista videokuvaa jossa tausta sumentuu kivasti ja tarkennus seuraa kasvojen liikkeitä. 

Ominaisuus otetaan käyttöön työkalu-valikon USB-sovellus-kohdasta:

USB-sovelluksen valinta.

Vaihtoehtoja on kolme: kuvien siirto ja etäohjaus, videoneuvottelu ja Canonin oma puhelinsovellus.

Videoneuvottelu.

Kun kamera sen jälkeen yhdistetään Maciin tai Windows-koneeseen, se tunnistaa videokameran UVC (USB Video Class) ja UAC (USB Audio Class) standardien mukaisin laitteina, joten mitään ajureita ei tarvita. Ei siis tarvitse asentaa Webcam Utility -apuohjelmaa, joka saa muutamat vanhemmat mallit toimimaan verkkokameroina.

Kokeilin toimintoa sekä Macissä että Windowsissa. Jostain syystä yhdistäminen vaati pari yritystä, ennen kuin kamera lähti toimimaan oikein, mutta sen jälkeen käyttö olikin helppoa. Itse tosin käytän Canon R -kameraa videoneuvottelussa hdmi-portin kautta, koska signaali menee videomikseriin. Sisäänrakennetusta webcam-toiminnosta on iloa sellaiselle, joka kytkee kameran suoraan tietokoneeseen. Silloin kuvan digitointi ja kuvan pakkaus usb-väylään tapahtuu kamerassa.

Usb-liitäntä siirtää myös äänen kameran mikrofonista. Ainoa rajoitus on siinä, ettei kameraa voi ladata usb-portin kautta videokäytön aikana. Onneksi akku sentään jaksaa monen tunnin neuvottelut, ei välttämättä täyttä työpäivää kuitenkaan. 

Nikonin uudessa mallissa tämä on ratkaistu laittamalla kameraan kaksi usb-porttia, jolloin toista voi käyttää lataukseen samaan aikaan kuin kuva siirtyy toisesta portista ulos. Toivottavasti myös Canon lisää tuleviin kameroihinsa kaksi usb-porttia.

Edullinen hdmi-kamera videoneuvotteluihin ja demokäyttöön

Etätyöbuumi on saanut monet rakentelemaan kotistudioita, joissa video tulee oikeasta kamerasta mikseriin. Mutta entä jos haluaa useampia kameroita? Olisi näppärää, jos käytössä olisi kasvokameran lisäksi toinen kamera, joka näyttäisi esimerkiksi tuote-esittelyn kohdetta tai laajempaa kuvakulmaa puhujasta. 

Usb-kameroita on vaikka minkälaisia, mutta pienet videomikserit haluvat hdmi-signaalin ja silloin vaihtoehtoina ovat lähinnä järjestelmäkamerat. Niistäkään ei aina saa ulos puhdasta hdmi-signaalia ("clean hdmi") eikä niissä ole virransyöttöä, jolloin ollaan akun varassa.

Paras ja edullisin löytämäni ratkaisu on Hero action-kamera. Vaikka kamera on tarkoitettu urheilusuoritusten ja seikkailujen kuvaamiseen, se sopii myös jalustalle ja toimistoon. Mutta hommassa on muutama jippo.

Yllättäen vanhat Hero-mallit ovat parempia kuin uudet, koska kaikissa uusissa malleissa ei ole hdmi-ulostuloa. Vanhoja Heroja saa Huutonetistä ja Torista kohtuuhintaan 100-200 eurolla. Itse päädyin Hero 4:ään, joka taitaa olla ensimmäinen hdmi- ja usb-liitännöillä varustettu malli. Usb-liitäntä on tarpeen siksi, ettei olla pelkän akun varassa.

Hero 4 Black.

Hero 4 on tulitikkuaskin kokoinen, hieman paksumpi. Black-mallissa on korkeampi 4K-kuvataajuus, Silver-mallissa puolestaan takaseinän oma videonäyttö. Silvereitä tuntuu liikkuvan enemmän, mutta itse halusin mustan sen 4K-kuvauksen vuoksi. Valinta oli kuitenkin turha, sillä 4K-tilat toimivat vain laajimmassa polttovälissä, mikä sopii johonkin extreme-urheiluun mutta ei omaan käyttööni. Kumpi tahansa kelpaa siis toimistokäyttöön.

Asetuksia hallitaan pieneltä näytöltä, joka kolmen painikkeen ohjauksessa on yksi hankalimmista ikinä tapaamistani. Onneksi sitä ei juuri tarvita, kun 1080-tila ja 25 fps on kerran valittu käyttöön sekä polttoväli asetettu omaan käyttöön sopivaksi.

Valikko vaatii sorminäppäryyttä, vähän liikaakin.

Hdmi-liitäntä on micro-tyyppiä, joten tarvitaan taas uusi välikaapeli eikä järkkäreissä yleinen mini-kaapeli tietenkään kelpaa. 

Microsd-korttipaikka sekä usb- ja hdmi-liitännät.

Oletusarvona kamera lähettää hdmi:n kautta myös asetukset, mutta ne saa kytkettyä pois käytöstä Settings OSD-kohdasta. Tuloksena on ihan kelpo kuva videoneuvottelukäyttöön. 

Kamerassa on vain yksi ongelma: sen pohjassa ei ole jalustakierrettä. Kamera on tarkoitus asettaa läpinäkyvään koteloon, joka suojaa laitetta seikkailujen aikana. Kotelon pohjassa on mahdollisuus erilaisten jalustojen kiinnittämiseen, mutta kaikissa on sama ongelma: hdmi-kaapelia ei voi silloin käyttää.

Nyt hakusessa on jonkinlainen tuki tai kehikko, jolla kameran saisi kiinnitettyä pieneen jalustaan. Ehkä selfie-tikkujen puolelta löytyisi jokin malli, joka toimii näin pienen kameran kanssa.

Onko muita ehdotuksia pieneksi ja halvaksi hdmi-kameraksi?

Canon-kamerasta webcam videoneuvotteluihin (Webcam Utility -ohjelma)

Canon on tunnetusti hidasliikkeinen ja jähmeä organisaatio. R5-kameraa on odotettu kieli pitkällä jo kuukausia, eikä R-malliin ole vieläkään tullut softapäivityksenä focus stacking -ominaisuutta, joka oli valmiina halvemmassa RP-mallissa.

Mutta joskus Canon yllättää iloisesti: se julkisti juuri ilmaisen EOS Webcam Utility -ohjelman, joka muuttaa kameran webcamiksi esimerkiksi videoneuvotteluja varten. Aiemmin tämä on vaatinut erillistä kaappauskorttia (kuten Elgato 4K, joka on koronaviruksen vuoksi loppuunmyyty koko Euroopassa). Nyt pelkkä softa riittää.

Utility-ohjelma on vasta beta, mutta näytti lyhyessä kokeilussa toimivan moitteettomasti Zoom-videoneuvottelun kanssa. Kameraksi kelpaavat uudet järkkärimallit, kuten 1 DX Mark II ja III, R ja RP, 5Dm4 sekä M6, M50, M200 ja muutama Powershot-malli. Harmi, ettei vanha 5Dm3 ole tuettujen listalla. Täydellinen lista löytyy sivulta https://www.usa.canon.com/internet/portal/us/home/support/self-help-center/eos-webcam-utility/.

Canon ei olisi Canon, ellei tässäkin olisi outoja ratkaisuja. Ohjelma on tarkoitettu vain jenkeille ("This Software is for use in the U.S. and will not be supported outside that area"), mutta yllä oleva linkki näyttää kuitenkin toimivan (kunhan huomaa ensin klikata oman kameran tyyppiä). Ja beta-versio toimii vain Windows 10:llä, mikä on jo aiheuttanut ymmärrettävästi närää Mac-käyttäjien joukossa. Eiköhän molemmat puutteet korjata jatkossa.

EOS Webcam Utility ja Zoom.

Yksi mainio piirre on latauksen koko: vain 1,5 megatavua. Nykyään kaikki softat tai päivitykset tuntuvat olevan kymmenien megatavujen paketteja, joten pieni ja näppärä apuohjelma on enemmän kuin tervetullut.

Käyttöä varten tarvitaan jalusta ja ulkoinen virtalähde, jotta akku ei lopu kesken. Sitten vain kamerasta automaattinen virrankatkaisu pois päältä ja silmätarkennus käyttöön, jotta fokus säilyy puhujan liikkuessa.

Nykyversio siirtää vain kuvan, joten ääntä varten tarvitaan erillinen mikrofoni. Näillä eväillä saa kuitenkin videoneuvotteluihin erinomaisen kuvan- ja äänenlaadun, joka saa osallistujan loistamaan halpojen webcamien ja pätkivien Bluetooth-mikrofonien rinnalla. Tosin kaistaakin kuluu.

Ensivaikutelmia Sony FDR-AX53 4k videokamerasta

Sony AX53 on kuluttajakäyttöön tarkoitettu videokamera, joka tuottaa huippuluokan 4k-videokuvaa peräti 100 Mbit/s datavirralla. Toinen myyntivaltti on erinomainen kuvanvakain, joka pitää kuvan paikallaan jopa 20-kertaista optista zoomia käytettäessä.

Valtteja tarvitaankin, sillä kuluttajamarkkinoilla videokameroiden markkinarako on käynyt ahtaaksi. Paremman luokan älypuhelimet ja yhä useammat järjestelmäkamerat kuvaavat videota. Älypuhelimen etuna on hinta ja pieni koko, järkkäri taas mahdollistaa täydelliset käsisäädöt.

Ensivaikutelma AX53 kamerasta kiinnittyy sen kokoon. Onpa iso optiikka! Elektroniikka ja akku eivät paljon tilaa vie, mutta Zeissin linssit ja kuvanvakaimen osat nostavat painon 631 grammaan. Ilman sähköäkin vakaimen osien kuulee liikkuvan, kun kameraa kääntelee käsissään.

Kameraa hallitsee iso optiikka.

Merkinnästä huolimatta optinen zoomi on "vain" 20-kertainen.

Lukuisat lyhenteet kertovat monipuolisista ominaisuuksista.

Ostin viisi vuotta sitten Sonyn silloisen huippumallin, jossa oli HD-kuva ja 50 fps kuvataajuus. Siihen verrattuna AX53 on kookas, mutta juuri mikään muu ei ole muuttunut. Akku on samanlainen ja ulos vedettävä etsin yhtä heikkolaatuinen. Kosketusohjattu käyttöliittymä tuntuu älypuhelimeen tottuneesta kömpelöltä.

Säätimet ovat tuttuja Sonyn aiemmista kotivideokameroista.

Vanhassa kamerassa oli korttipaikan lisäksi 96 gigatavun sisäinen muisti. AX53:ssa on vain korttipaikka. Sisäinen muisti olisi nytkin tervetullut, eikä sen poisjättämistä yli tuhannen euron kamerasta voi perustella ainakaan kustannussyillä.

4K-kuva vaatii ison ja nopean muistikortin. 

Laajakulma-asennossa optiikka vastaa 26,8 milliä. Maksimizoomi on 4K-kuvauksessa 30-kertainen, mutta silloin apuna on Clear Image -digitekniikka. HD-tilassa zoomi venyy 40-kertaiseksi.

AX53 laajakuva

AX53 maksimizoomi 4K-tilassa

Yllä oleva kuvapari kertoo optiikan kattavuuden. Kuvat on otettu kaappauksina tietokoneen näytöltä, joten alkuperäinen videokuva on vielä parempilaatuinen. Alemmassa kuvassa huomaa digitekniikan lievästi laatua heikentävän vaikutuksen. Blogialusta pienentää isot jpeg-kuvat automaattisesti, kuvien alkuperäinen resoluutio on 2436x1370 pikseliä.

Kuva säilyy terävänä optisen zoomin ääriasentoon asti.

AX53 tallentaa 5.1-ääntä vain HD-tilassa, 4K-videoissa on tyytyminen kahteen kanavaan.

4K-tilassa on valittavissa kaksi bittinopeutta: 60 ja 100 Mbit/s. Molemmat syövät muistikortteja aamiaiseksi. Vertailun vuoksi Samsung Galaxy S7:n bittinopeus 4K-videokuvauksessa on vajaat 50 Mbit/s. Parhaalla laadulla 47 sekunnin pätkä tuottaa 566 megatavun tiedoston (12 Mt/sekunti).

Tallennusaika riippuu nopeudesta.

Suuremmalla nopeudella 128 gigan kortille mahtuu 1 tunti 42 minuuttia videota, 60 Mbit/s nopeudella aika kasvaa 2 tuntiin 46 minuuttiin. Siihen mahtuu jo lomamatkan kaikki videoinnit, luulisin.

Vanhassa kamerassani oli kahvan sisään upotettu pieni usb-johto latausta varten. AX53:ssa johtoa ei ole, mutta usb-lataus on edelleen mahdollista. Manuaalin mukaan tietokoneen portista akun lataaminen kestää 550 minuuttia, mutta erillisellä usb-laturilla se käy nopeammin eikä matkalle tarvitse ottaa erillistä laturia videokameraa varten.

Kameraa voi ohjata wlan-yhteydellä älypuhelimesta. PlayMemories Mobile -sovellus on perin yksinkertainen, sillä voi valita video/still-kuvauksen ja ohjata zoomia W/T-painikkeilla (ei edes nipistysotteella)... ja siinä se olikin.

Älypuhelinohjaus on hyvin yksinkertainen.

Toivottavasti tulevat versiot ovat monipuolisempia. Älypuhelin etäohjaimena tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia.