Kuinka paksu mahtaa olla omenan kuori, voisiko asian selvittää kameralla? Canon MP-E 65 on makro-objektiivi, jonka perusasetus (1x) piirtää kuvan kennolle luonnollisessa koossa.
Tarkistetaan asia. Canon R6m3:n kennossa on 6960 vaakapikseliä, joten mitataan viivottimen sentin mitan koko pikseleinä. Photoshopista mittaamalla saadaan noin 1950 pikseliä.
 |
| Yksi senttimetri makro-objektiilla kuvattuna. |
Kennon leveys on 35,9 milliä, joten kennossa on 6960/35,9=194 kuvapistettä millimetrillä (jokainen pikseli 0,005 millimetriä). Täten 1949 pikseliä on lähes tarkalleen 10 milliä eli yksi senttimetri. Täsmää.
Otetaan tavallinen omena, jonka halkaisija on noin 8,5 senttiä.
 |
| Tavallinen punakuorinen omena. |
Lähikuva omenan reunasta on helppo ottaa, koska pinta on syvyyssuunnassa tasainen. MP-E -objektiivin mitättömän pieni syväterävyys ei haittaa.
 |
| Leikatun omenan reuna. |
Tarkastellaan kuvaa 100 % suurennoksella ja mitataan kuoren paksuus.
 |
| Paksuus noin 68 pikseliä. |
Kuoren paksuus 68 pikseliä vastaa siis 0,005*68=0,35 millimetriä eli 85/0,35=1/242 osa omenan paksuudesta. Tulosta voi verrata maapallon halkaisijaan, joka on noin 12 700 kilometriä. Siihen suhteutettuna omenan kuori olisi 52,5 kilometrin paksuinen.
Ilmakehä on noin 10 kilometriä eli viidesosa omenan kuoren paksuudesta. Siitäkin ihmiselle elinkelpoista on alle puolet - siis noin 1/10 omenan kuoresta. Sitä voi miettiä ensi kerralla, kun joku väittää, ettei ihmisen toiminta voi vaikuttaa ilmakehään.
