Video 8 -kasettien digitointi Digital8-kameralla

Kuvasin 1990-luvun alussa sen ajan hyvällä videotekniikalla Video 8 -kasetteja. Kuvan tarkkuus oli silloista VHS-tasoa, eli nykymittapuun mukaan kovin vaatimatonta. Oli kuitenkin ilahduttavaa nähdä, että yli 30 vuotta laatikossa odottaneet kasetit toimivat yhä. Kuka pystyy sanomaan vastaavaa nyt kännykällä kuvattavista videoista? Niiden tiedostot ovat paljon isompia ja häviävät ajan virtaan. Kasetit olivat konkreettisia ja siksi helppoja säilyttää.

Ensin ajattelin käyttää vanhaa Fujtechin usb-liitäntään kytkettävää Videograbberia, jolla luin 2000-luvun alussa satakunta VHS-kasettia tiedostoiksi. Se oli kuitenkin manuaalista puuhaa, eikä kaappariin enää saanut Windows 10/11-ajureita. Olisi pitänyt hankkia uusi kaappauslaite.

Digital8-kamera Sony DCR-TRV510E

Kaapista löytyi vanha työjuhta, Digital8-kamera, joka sekin toimi. Nämä kamerat ovat aliarvostettuja, niitä kannattaa haalia nyt käytettyinä, sillä ne digitoivat Video 8- ja paremmat Hi8-kasetit sisäisesti DV-signaaliksi, jonka saa ulos Firewire-liitännällä (ieee 1394). Kamera tekee muunnoksen paremmalla laadulla ja bonuksena kaappausta voi ohjata tietokoneelta.

Tässä vaiheessa pari sanaa Sonyn kamerasta. Se on uskomaton japanilaisen insinööritaidon näyte. Nappuloita ja säätimiä on joka reunalla. Tämän lukemiseen on tosiaan tarvittu ohjekirja! Nykyisin kuvataan vain puhelimella ja kaikki toiminnot tehdään ohjelmallisesti. Tämä edustaa vanhaa maailmaa, mutta tekee sen ylpeästi.

Pieni osa painikkeista.

Firewire on tutumpi Mac-käyttäjille, mutta myös monissa pc-läppäreissä on aiemmin ollut tämä liitäntä. Se löytyi myös vanhasta Windows XP -koneesta, joka oli 20 vuotta sitten palvellut mediatoistimena. Ja mikä parasta, XP:hen saa Microsoftin Movie Makerin, joka sopii mainiosti kasettien digitointiin. Se kelaa nauhan alkuun ja tallentaa kaiken yhdeksi AVI-tiedostoksi, joka on sisäisesti DV-pakattu ja aukeaa kaikilla videoeditoreilla (kuten OpenShot, jota itse käytin leikkeiden poimimiseen). 

Taikasana on "DV OUT", joka löytyy pienestä liittimestä kameran etuseinästä.

Haittapuolena on DV-tiedostojen iso koko. 60 minuutin kasetista tulee 13 gigatavua, 90-100 minuutin kaseteista lähes 20 gigatavua. Levytila on halpaa, mutta tiedostojen siirto ulos XP-koneesta olikin hankalaa.

Yritin siirtää niitä usb-tikuille tai usb-asemille, mutta XP ei tunnistanut asemia. Nekin, mitkä tunnistettiin, antoivat kopiointivirheen. Ehkä 13 gigatavun tiedostot olivat liian isoja FATille, eikä ex-FAT toimi XP:ssä ilman kikkailuja.

Formatoin muistitikun NTFS:lle, ja silloin kopiointi onnistui, mutta yhden tiedoston kopiointiin kului lähes tunti. Liian hidasta ja työlästä. Entäpä verkon kautta?

Dropbox ei toiminut, enkä uskaltanut lähteä kokeilemaan enempää, jotta 20 vuotta vanhat tiedostot eivät kopioituisi nykyisille koneille. XP löysi kotiverkosta koneita, mutta ei pystynyt kytkeytymään niiden levyjakoihin. Niinpä niin, SMBv1 on poistettu käytöstä, eikä XP osaa nykyistä SMBv2:ta. 

SMBv1 saa käyttöön myös nykyisissä Windowseissa.

Otin yhden läppärin ja lisäsin vanhan v1-tuen siihen. Kun videot on siirretty, tuki kannattaa poistaa, koska se on tietoturvariski. 

Sitten jaoin yhden Dropbox-kansion sen kautta niin, että kun XP-koneesta kopioi AVI-tiedoston levyjakoon, se lähti synkronoitumaan läppäristä pilveen ja löysi sitä kautta tiensä myös toimiston NAS-asemalle. 

MovieMaker kaappaa koko kasetin yhdeksi tiedostoksi. Kuva näkyy koko ajan ikkunassa, vaikka tässä se onkin musta.

Vielä hienompaa olisi ollut laittaa MovieMaker kirjoittamaan suoraan levyjakoon, mutta verkon mahdolliset häiriöt olisivat keskeyttäneet kasettien lukemisen, joten en ottanut riskiä.

AVI-tiedostojen 13 ja 20 gigatavun koot vaativat kärsivällisyyttä, vaikka kotona olikin gigabitin lankaverkko ja valokuitu talosta ulos samaa tasoa. Lopulta isot tiedostot alkoivat kuitenkin siirtyä, mutta vieläkin tuli ihmeellisiä ilmoituksia AVI-tiedostojen indeksoinnista, joka tuntui hyydyttävän synkronoinnin ja antoi jopa virheilmoituksen VLC:llä katsottaessa.

Jostain syystä VLC valittaa puuttuvasta indeksistä.

Mahdollisesti indeksointi liittyikin Windows-koneiden omaan indeksointiin, joka oletuksena kattaa myös Dropbox-kansion. Kun poistin kansion indeksointiasetuksista, siirto alkoi vihdoin pelittää kuten piti ja VLC näytti tiedostot mukisematta.

Nyt pitää vielä konvertoida DV-pakatut tiedostot MP4-pakkaukseen, jolloin 13-20 gigatavun videotiedostot kutistuvat alle gigatavuun, ja sekin on turhan suuri koko kuvan laatuun verrattuna. Mutta tärkeintä ovat muistot. Ne heräävät henkiin huonommallakin kuvanlaadulla.

Aikaisempia tekstejä videoiden digitoinnista: DV-kasetit (7/2025)