Adobe vaati blogitekstini poistettavaksi

Sähköpostissa odotti eilen yllätys: Google ilmoitti, että Creative Suitea käsitellyt blogitekstini joulukuulta 2017 oli poistettu Adoben tekijänoikeuksiin liittyvän DCMA-vaatimuksen perusteella. Mitä ihmettä??

Googlen sähköpostin otsikko oli huolestuttava: "Blogger-blogin poistoilmoitus", aivan kuin koko blogi olisi poistettu. Kyse oli kuitenkin vain yhdestä kirjoituksesta, joka Adoben ilmiannon mukaan loukkasi sen tekijänoikeuksia:

"Blogger on saanut Digital Millennium Copyright Act (DMCA) -lain ehtojen mukaisen ilmoituksen siitä, että blogisi sisältö saattaa loukata muiden tekijänoikeuksia. Tästä syystä tekstisi on muutettu luonnostilaan. (Googlen on toimittava tällä tavalla, sillä muuten sitä voitaisiin syyttää tekijänoikeusrikkomuksesta ilmoituksen oikeellisuudesta riippumatta. Väitetysti loukkaavien tekstien URL-osoitteet ovat tämän viestin lopussa.) Tekstejäsi, kuviasi, linkkejäsi tai muuta sisältöäsi ei kuitenkaan ole poistettu. Voit muokata tekstiäsi ja poistaa loukkaavan sisällön ja julkaista tekstin uudelleen. Näin lukijasi näkevät taas tekstisi."

Sähköposti päättyi varoitukseen koko tilin poistosta:

"Jos tietoomme tulee, että olet julkaissut tekstin uudelleen poistamatta tekijänoikeuksia loukkaavaa sisältöä tai linkkiä, poistamme tekstin ja tulkitsemme toiminnan tilinkäyttörikkomukseksi. Toistuvat käyttöehtojen rikkomukset saattavat johtaa Blogger-tiliäsi koskeviin toimenpiteisiin, kuten blogisi poistamiseen ja/tai tilisi irtisanomiseen. Blogisi sisältöön liittyvät DMCA-ilmoitukset saattavat aiheuttaa toimenpiteitä myös Blogger-tiliisi liitetyillä AdSense-tileillä. Jos sinulla on kysyttävää tähän ilmoitukseen liittyvistä oikeudellisista asioista, ota yhteyttä lakineuvontaan."

Viestissä oli linkki poistettuun kirjoitukseen sekä osoite https://www.lumendatabase.org, josta näkee poistettaviksi vaadittujen sivujen osoitteet.

Nyt täytyy olla varovainen, jotta Adobe ei vaadi tätäkin kirjoitusta poistettavaksi. Kävin katsomassa 1,5 vuotta vanhan kirjoitukseni, enkä edelleenkään löytänyt siitä mitään laitonta. Kirjoitus käsitteli Creative Suiten lisenssipalvelimen sulkemista ja vanhan kolmosversion tuen loppumista (End of life). Tekstissä oli kaksi linkkiä, jotka molemmat osoittivat Adoben omille sivuille.

En voi parhaalla tahdollakaan keksiä mitään, joka loukkaisi Adoben tekijänoikeuksia.

Monet muut Lumendatabasessa listatut sivut olivat selvästi laittomia. Jo verkko-osoitteista näki, että niissä jaettiin sarjanumeroita, kräkkejä suojausten kiertämiseen tai suoranaisia piraattiversioita.

Erikoista kyllä, 2.5.2019 päivätyssä listauksessa "Allegedly infringing URLs" (https://www.lumendatabase.org/notices/18485845) on 115 osoitetta. Valtaosa niistä on selvästi piratismia, mutta joukossa on joulukuun 2017 kirjoitukseni lisäksi kaksi toisen blogini kirjoitusta. Niitä Google ei ole estänyt, joten ehkä uskallan linkittää ne tähän: Adobe siirtyi pilvimalliin toukokuulta 2013 ja Hyvästi vanhat Macit elokuulta 2009.

Listalla näyttää olevan myös http://kouluttajanblogi.blogspot.com/p/wanhat-blogitekstit.html.

Edellä mainitut tekstit toimivat ainakin vielä tällä hetkellä. Jos tämäkin teksti katoaa verkosta, tiedätte miksi. Mutta mikä teksteissä rikkoo Adoben tekijänoikeuksia?

Googlen sähköpostissa annettiin valitusmahdollisuus, mutta sananmuoto ei erityisesti rohkaise sen tekemiseen:

"Voit lähettää vastailmoituksen antamalla alla olevassa verkkolomakkeessa pyydetyt tiedot. Huomaa, että voit joutua korvaamaan aiheutuneet vahingot (kulut ja asianajajien palkkiot mukaan lukien), jos annat tietoisesti väärää tietoa siitä, että sisältö poistettiin tai poistettiin käytöstä vahingossa tai virheellisen tunnistuksen seurauksena. Jos et ole varma, loukkaako tietty materiaali tekijänoikeuksia, suosittelemme ottamaan yhteyttä asianajajaan."

Haluaisinko lähteä kiistelemään Adoben juristien kanssa jenkkiläiseen oikeusistuimeen asiasta? En tietenkään. Kirjoitus ei ollut itselleni mitenkään tärkeä. Adoben kannalta se oli kiusallinen, koska sen mukaan vanhat CS3-ohjelmat lakkaavat toimimasta ja Adobe tarjoaa tilalle kuukausimaksullista tilausta.

Tapaus osoittaa, miten heikoilla amerikkalaisen ilmaispalvelun suomalainen käyttäjä on. Olemme täysin softa- ja nettiyhtiöiden armoilla. Jos ne päättävät poistaa tekstimme tai sulkea tilimme, emme voi muuta kuin urputtaa netissä ja hyväksyä nöyrästi tapahtuneen.

Ei hyttysen ääni ennenkään ole taivaaseen kuulunut. Digitaalisen alkuasukkaan on turha valittaa siirtomaavallan kuningattarille.

Todennäköisesti Adobe käyttää automaattista analyysiä, joka tutkii kaikkia sivuja, joilla yrityksen nimi tai tuotteet mainitaan. Silloin herää uusi kysymys: jos automaattinen sisällön tunnistus toimii näin huonosti pelkän tekstin kanssa, jonka analysointi on vielä helppoa, miten paljon virheitä mahtaakaan tehdä EU:n uuden tekijänoikeuslain vaatima multimediasisällön tunnistus?

Pakolla Lightroom-pilveen?

Pitkäaikaisena Lightroomin käyttäjänä olin pettynyt, kun Adobe ilmoitti lopettavansa pakettina myytävän ohjelman kehittämisen ja myynnin. Viimeiseksi versioksi jäi syksyllä 2017 ilmestynyt 6.14. Nyt vanhaa 6-versiota ei saa enää mistään.

Tarjolla on vain pilvipalveluna myytävä Lightroom Classic CC, jonka hinta on alimmillaan 12,39 euroa kuukaudessa eli noin 150 euroa vuodessa. Rahan vastineeksi saa aina uusimmat päivitykset sekä kamera- ja objektiiviprofiilit. Hintaan sisältyy myös Photoshop CC, jolle useimmat kuvaajat löytävät käyttöä (eivät kuitenkaan kaikki).

Vanha versio maksoi ostettaessa noin 140 euroa, lisäksi versiopäivityksestä perittiin noin 75 euroa. Jos ei halunnut päivitystä, vanhaa versiota pystyi käyttämään liki ikuisesti. Kuluneina 10 vuotena olen ostanut ohjelman ja päivittänyt sen kolme kertaa, joten rahaa on kulunut 140 + 3*70 = 350 euroa. Pilvimalli tulee maksamaan samassa ajassa 1500 euroa, mikä on hyvän järjestelmäkameran hinta. Adoben saama rahamäärä yli nelinkertaistuu. Ei ihme, että softan tekijät pitävät pilvimallista!

Photoshopin tapauksessa pilviversio on näppärä, koska sen voi ostaa vain tarvittaviksi kuukausiksi ja ohjelman käytön voi lopettaa milloin vain. Lightroomin suhteen on toisin. Siinä käyttäjä jää pilven vangiksi eikä paluuta enää ole, koska kirjasto ja kuviin tehdyt muutokset ovat vain Lightroomin itsensä luettavissa.

Lightroomin pilvitilauksen voi lopettaa, mutta sen jälkeen ei pysty enää muokkaamaan uusia eikä edes vanhoja kuvia. Nettikeskusteluissa neuvotaan viemään kaikki valokuvat jpeg-muotoon ja toiseen ohjelmaan, mutta neuvo on kerrassaan typerä, koska silloin raw menettää merkityksensä ja muokkaukset jäävät pysyviksi.

Toinen neuvo on tallentaa muutokset ja metadata xmp-tiedostoihin (sidecar), mutta vanha Lightroom 6 ei pysty lukemaan kaikkia uudemmalla versiolla tehtyjä muokkauksia. Prosessi olisi muutenkin työläs.

On siis parasta lähteä siitä, että kerran Lightroom-pilveen siirtymisen jälkeen paluuta ei ole. Ja se huolestuttaa.

Adobelle pilviversioihin siirtyminen on ollut loistava veto. Yhtiön liikevaihto lähti vuonna 2015 kasvuun ja on tuplaantunut sen jälkeen. Yhtiö on ostanut omia osakkeitaan, joiden arvo on liki kymmenkertaistunut.

Onko 12 euroa kuukaudessa paljon vai vähän? Laiskalta harrastajalta kului ennen saman verran filmiin tai paristoihin. Kuukausihinta ei ole ongelma, epävarmuus ja paluun vaikeus on. Jos Adobe päättää nostaa kuukausihinnan vaikka tuplaksi, käyttäjien on pakko maksaa. Voi myös pohtia, kannattaako Adoben ylläpitää loputtomasti vanhaa Classic-versiota, vai siirtyä yksinomaan aidon Lightroom CC -version (jep, hämmentäviä tuotenimiä) kehittämiseen.

Pilvipalveluissa hinnat ovat täysin abstrakti asia. Suomessa Creative Cloudia myydään 12,39 euron kuukausihinnalla:

Creative Cloud Suomen hinnasto.

Yhdysvalloissa hinnat ovat paljon edullisempia:

Creative Cloud USA hinnasto.

Miksi suomalainen käyttäjä maksaa käyttöoikeudesta 148,68 euroa vuodessa kun jenkkikolleega selviää 119,88 dollarilla (105,73 euroa) vuodessa? Suomen hinta oli sama vuosi sitten, mutta mitä se onkaan vuoden tai 10 vuoden päästä? Entä jos Adobe ei enää pysty kasvamaan muulla tavalla kuin asiakkaitaan rokottamalla? Lightroomin käyttäjät ovat turpeeseen sidottuja.

Pysyisin mielelläni vanhassa Lightroomissa, mutta sekään ei ole ongelmatonta. Uudet peilittömät kamerat käyttävät uusia raw-tiedostomuotoja ja profiileita, joita vanhaan versioon ei tule koskaan. Kiertotienä on ylimääräinen dng-muunnos, joka ei sekään kuulosta houkuttelevalta.

Lisäksi näppärä karttatoiminto on lakannut toimimasta. Ilmeisesti Google on muuttanut karttarajapintaa niin, että sovellukset joutuvat maksamaan jokaisesta karttakyselystä erikseen, eikä Adobe tietenkään halua maksaa niiden käyttäjien puolesta, joilta se ei enää itsekään saa rahaa. Tähän tosin näppärä ohjelmoija on kehittänyt oman kiertotien.

Vuosi sitten kartoitin vaihtoehtoja ja kokeilin kilpailevia ohjelmia. Niitä on monia: Canonin ja Nikonin omat raw-muuntimet, Affinity Photo, ON1 Photo Raw ja Capture One. Lisäksi on kaksi avoimen lähdekoodin ohjelmaa, jotka toimivat myös Linuxissa: Darktable ja Rawtherapee.

Mikään ohjelmista ei kuitenkaan pystynyt korvaamaan Lightroomia. Niistä puuttuu joko kirjastomoodi tai tärkeät toiminnot on toteutettu kömpelösti. Esimerkiksi Lightroomin export-toimintoa vastaavaa ei löytynyt yhdestäkään. Darktable ja Rawtherapee ovat tyypillisiä nörttiprojekteja, joissa on valtavasti säätimiä ja toimintoja, mutta peruskäytettävyys tökkii eivätkä ne hyödynnä hiiren kakkospainiketta kunnolla.

Lisäksi kaikki ohjelmat olivat vielä Lightroomiakin hitaampia ja ne käyttivät xmp-lisätiedostoja, jotka eivät ole yhteensopivia keskenään. Niissä on siis sama vendor lock-in -ongelma kuin Lightroomissa. Hyvänä puolena on, että kaikista saa ladattua rajoitetun ajan toimivan testiversion, joten ohjelmia on helppo vertailla omien tarpeiden pohjalta.

Hankin juuri uuden koneen ja yritän siirtää vanhan, moneen kertaan päivitetyn Lightroom 6.14-version koneesta toiseen. Ilman alkuperäisiä tiedostoja ja avaimia se tuskin onnistuu. On päätettävä, mennäkö pakolla Lightroom-pilveen vai vaihtaako ohjelmaa? Ehdotukset ovat tervetulleita.

[LISÄYS: Rekisteröity käyttäjä voi ladata vanhan Lightroom-version kirjautumalla AdobeID-tunnuksella. Hintaero US- ja Suomi-hintojen välillä kutistuu oleellisesti kun huomioidaan ALV:n vaikutus]

Tarkkana, ettet vahingossa asenna ylimääräistä

Ohjelman asennuksessa saa nykyään olla tarkkana. Ei-toivottuja lisäosia tai suorastaan haitallisia mainosohjelmia voi tulla minkä tahansa sovelluksen kylkiäisenä, ellei asentaja ole koko ajan varuillaan.

Esimerkiksi Adoben Flash-päivitys tyrkyttää Windows-käyttäjälle McAfeen turvatarkistusta. Ellei huomaa poistaa ylimääräistä rastia, koneelle asentuu ylimääräinen ohjelma. Miksi, Adobe?

Flash-päivitys tyrkyttää virustorjuntaa.

Huvittavaa sinänsä, että Mac-käyttäjlle Adobe tyrkyttää vastaavassa tilanteessa vain omia sovelluksiaan. Se on vielä jotenkin ymmärrettävää (etenkin, kun latausta ei ole oletusarvona rastitettu).

Mac-käyttäjälle tarjotaan Lightroomia, ja sekin valinnaisena.

Oraclen omistukseen kuuluva Java on vielä pahempi, sillä se haluaa ladata koneelle Ask-selainlaajennuksen. Ottaen huomioon Javan monet turva-aukot ja muut ongelmat, tämä on melkeinpä loukkaus käyttäjiä kohtaan. Ei riitä, että joudumme lataamaan bugisen Javan -- sen kylkiäisenä tulee vielä ei-toivottu lisäys selaimeen. Ask korvaa selaimen hakukoneen omallaan ja lähettää omia mainoksiaan surffaajalle.

Häpeä, Oracle! Tällaisen kytkyn taloudellinen hyöty isolle IT-jätille ei voi olla pyöristysvirhettä suurempi. Netissä kerättävällä vetoomuksella on jo 20 000 allekirjoittajaa. Tarkempi kuvaus Askista löytyy esimerkiksi ZDnetin sivulta.

Vähemmän tunnetuista ohjelmista löytyy lukuisia vastaavia esimerkkejä. Levyosioiden kopiointiin tarkoitettu kiinalainen (!) EaseUS vaati jatkuvaa tarkkaavaisuutta, sillä se tuputti omien sovellustensa lisäksi täysin vieraita "apuohjelmia".

Ei kannata valita suositeltua Pika-asennusta....

EaseUS:n tapauksessa ylimääräiset lataukset on vieläpä piilotettu niin ovelasti, että jokaisen dialogi-ikkunan kohdalla on oltava erityisen tarkkana. Asennukselta välttyy vain kieltämällä pika-asennuksen, valitsemalla Mukautettu asennus ja sen jälkeen poistamalla kaikki valmiina olevat rastit.

Valitse edistynyt ja poista rastit (jotka on oletuksena merkitty).

Eikä ainoastaan kerran, vaan useasti:

Ei kiitos tätäkään.

Kannattaa siis olla tarkkana ohjelmia asentaessaan! Pelkkä Next-painike ja oletusarvojen hyväksyminen voi tuoda omalle koneelle turhia ja suorastaan haitallisia vieraita.

Ärsyttävintä Windowsissa on... Acrobat-päivitykset

Piinaviikon jälkeen jatketaan Windows-kärsimyksillä. Yksi kaikkien ärsyttävimmistä ilmiöistä on toistuvat Adobe Acrobat -päivitykset, joiden asentamisen jälkeen Windows pitää käynnistää uudelleen. Siis tämä ikkuna:

Miksi Windows pitää buutata Acrobatin päivityksen jälkeen?

Miksi ihmeessä Windows pitää käynnistää uudelleen pdf-lukijan päivityksen jälkeen? Tämä sama rumba on jatkunut jo usean vuoden ajan. Onko tämä Adoben vai Microsoftin vika?

Ok, kuvan Reader ei ole ihan uusinta versiota -- nyt mennään jo yhdessätoista, mutta ainakin vielä kympissä oli ihan sama juttu:

Myös kymppiversio vaatii koneen buuttauksen.

Pdf-lukija on tietoturvan kannalta kriittinen komponentti, joten sen päivitystä ei voi lykätä. Ainoa keino on vaihtaa Adobesta johonkin kilpailevaan lukijaan, mutta ne, jotka tarvitsevat Acrobatia myös pdf-tiedostojen tuottamiseen, eivät saa apua tästäkään.