Espoon Otaniemessä on tämän syksyn aikana liikkunut robottiauto, jonka kyytiin on otettu myös matkustajia. Auto on Renaultin pieni Twizy-sähköauto, tietotekniikkaa kehittää kotimainen Sensible 4.
Ulkoisesti robottiauto on sympaattinen ilmestys. Vain 2,34 metriä pitkä moderni kaupunkiauto näyttää juuri siltä, miltä itsenäisesti toimivan henkilökuljettimen odottaisikin näyttävän. Auto on kaksipaikkainen, mutta takamatkustajan tilat ovat ahtaat. Yli 180-senttisen on turha vaivautua.
Auton katolla on iso GPS-antenni, sillä paikkatiedon täytyy olla tarkka ja luotettava.
Edessä on laserkeilain (lidar) ja videokamera. Takana on toinen lidar.
Kun matkustaja kiipeää takaistuimelle ja kuljettaja eteen, matka voi alkaa. Ja kyllä -- tämä robottiauto tarvitsee kuljettajan. Ei siis pelkoa, että robottiautot veisivät autokuskien työt jo lähivuosina.
Robottiauton aivoina toimii tietokone, joka Linux-pohjaisella ohjelmistolla käsittelee lidarien tuottaman datan auton ympäristöstä ja ohjaa hallintalaitteita auton pitämiseksi oikealla kaistalla. Ratin kääntyminen itsestään ajon aikana on kieltämättä hauska näky.
Nopeus yltää enimmillään 30 kilometriin tunnissa, joten vauhti ei päätä huimaa. Autot ja pyöräilijät ohittavat robottiauton mennen tullen. Kyyti on kirjaimellisesti kylmää, sillä autossa ei ole lämmitystä eikä juuri äänieristystäkään. Olo on kuin mopolla ajaisi.
Yhä autonomisemmat autot kehittyvät nopeasti ja niiden ennustetaan mullistavan liikenteen. Kyyti Otaniemen teillä osoitti kuitenkin, miten kaukana todellisuus on lennokkaista visioista. Kuljettajaa tarvitaan, koska auto ei vielä tunne liikennemerkkejä, liikennesääntöjä eikä tunnista muita autoja.
Esteen kohdatessaan se vetää jarrut kiinni, jolloin pysähtyminen on rajua. Esteeksi tulkitaan kaikki auton edessä riittävän lähelle tulevat kohteet. Kuljettajan tehtäväksi jää auttaa autoa risteyksissä, väistöissä ja pehmentää jarrutuksia hyvissä ajoin. Kun eteen tulee osittain jalkakäytävälle pysähtynyt auto, kuljettaja joutuu siirtymään käsiohjaukseen auton kiertääkseen.
Robottiauton kyvykkyyttä luonnehditaan viisiportaisella asteikolla, missä ylin viides taso vastaa täyttä autonomiaa. Twizy on jossain kolmos- ja nelostason välissä. Kehitystiimillä on vielä paljon työtä ennen kuin auto oppii havainnoimaan liikennettä ja pärjäämään kokonaan ilman ihmiskuljettajaa. Sade ei lidaria haittaa, mutta lumituisku ja talven liukkaus tuottavat vielä monta yllätystä.
Kesällä 2019 Otaniemessä pitäisi liikkua robottibussi, jossa ei ole enää kuljettajaa lainkaan. Epäilemättä bussi tulee kuitenkin olemaan kauko-ohjauksessa, sillä autonomiseen ohjaukseen ei vielä voi luottaa.
Robottiauto on kuin ensimmäinen NMT-puhelin. Kömpelö ja rajoittunut, mutta antaa kuitenkin esimakua mullistavasta tulevaisuudesta.
Ulkoisesti robottiauto on sympaattinen ilmestys. Vain 2,34 metriä pitkä moderni kaupunkiauto näyttää juuri siltä, miltä itsenäisesti toimivan henkilökuljettimen odottaisikin näyttävän. Auto on kaksipaikkainen, mutta takamatkustajan tilat ovat ahtaat. Yli 180-senttisen on turha vaivautua.
Sympaattinen Twizy |
Katolla on GPS ja eteenpäin katsova videokamera. |
Robottiauto edestä. |
Robottiauton aivoina toimii tietokone, joka Linux-pohjaisella ohjelmistolla käsittelee lidarien tuottaman datan auton ympäristöstä ja ohjaa hallintalaitteita auton pitämiseksi oikealla kaistalla. Ratin kääntyminen itsestään ajon aikana on kieltämättä hauska näky.
On se robottiauto: ratti kääntyy itsestään. |
Yhä autonomisemmat autot kehittyvät nopeasti ja niiden ennustetaan mullistavan liikenteen. Kyyti Otaniemen teillä osoitti kuitenkin, miten kaukana todellisuus on lennokkaista visioista. Kuljettajaa tarvitaan, koska auto ei vielä tunne liikennemerkkejä, liikennesääntöjä eikä tunnista muita autoja.
Esteen kohdatessaan se vetää jarrut kiinni, jolloin pysähtyminen on rajua. Esteeksi tulkitaan kaikki auton edessä riittävän lähelle tulevat kohteet. Kuljettajan tehtäväksi jää auttaa autoa risteyksissä, väistöissä ja pehmentää jarrutuksia hyvissä ajoin. Kun eteen tulee osittain jalkakäytävälle pysähtynyt auto, kuljettaja joutuu siirtymään käsiohjaukseen auton kiertääkseen.
Robottiauton kyvykkyyttä luonnehditaan viisiportaisella asteikolla, missä ylin viides taso vastaa täyttä autonomiaa. Twizy on jossain kolmos- ja nelostason välissä. Kehitystiimillä on vielä paljon työtä ennen kuin auto oppii havainnoimaan liikennettä ja pärjäämään kokonaan ilman ihmiskuljettajaa. Sade ei lidaria haittaa, mutta lumituisku ja talven liukkaus tuottavat vielä monta yllätystä.
Kesällä 2019 Otaniemessä pitäisi liikkua robottibussi, jossa ei ole enää kuljettajaa lainkaan. Epäilemättä bussi tulee kuitenkin olemaan kauko-ohjauksessa, sillä autonomiseen ohjaukseen ei vielä voi luottaa.
Robottiauto on kuin ensimmäinen NMT-puhelin. Kömpelö ja rajoittunut, mutta antaa kuitenkin esimakua mullistavasta tulevaisuudesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti