Järjestelmäkameran HDR-ominaisuus hyötykäyttöön

Monissa järjestelmäkameroissa on sisäänrakennettu HDR-kuvausmahdollisuus, jonka toimintaa taannoin kokeilin. Kokenut käyttäjä tuomitsee ominaisuuden harrastajien leluksi. Olemme kaikki nähneet liikaakin keinotekoisia ja haalistuneita HDR-kuvia. Ammattilainen ja oikea harrastaja säätää itse kuvansa raw-tiedostoista.

Tänä kesänä kirkkoja kuvatessani päätin kokeilla, olisiko HDR-ominaisuudelle käyttöä oikeissa valokuvissa. Kokeilujen jäljiltä vanhaan 5Dm3-kameraan oli jäänyt Art-asetus (Taide), Natural (Luonnollinen) olisi ollut parempi valinta.

HDR-toiminto ottaa nopeasti kolme kuvaa peräkkäin ali- ja ylivalotuksilla ja yhdistelee kuvat suoraan kamerassa. Tuloksena on aina jpeg-tiedosto, vaikka kamera muuten kuvaisi rawia. Siltä varalta, että kamera ehtii vähän liikahtaa otosten välillä, kuvista leikataan hieman reunoja pois. Kumma kyllä, Canon on valinnut pikselimäärän pitämisen alkuperäisenä. Olisi aidompaa, jos HDR-kuvatiedosto olisi pikselimitoiltaan hieman alkuperäisiä kuvia pienempi, eikä keinotekoisesti venytetty.

Seuraavat testikuvat on otettu vapaalla kädellä. Joistakin kuvista on lisäksi editoitu versio, joka tarkoittaa kevyttä säätöä vanhalla Lightroomilla. Muut kuvat ovat suoraan kamerasta, raw on vain käännetty jpeg-tiedostoksi.

Pihlajaveden vanha kirkko: 

Peruskuva.

HDR-versio.

HDR-versio on erilainen, mutta selvästi keinotekoinen.

Peruskuva vähän säädettynä.

HDR-kuva vähän säädettynä.

HDR-kuva näyttää säätämisestä huolimatta keinotekoiselta, vaikka tällainen look voi sopia johonkin käyttöön oikein hyvin. Peruskuva säädettynä on luonnonmukaisin.

Kirkon sisällä tilanne on toinen.

Peruskuva kirkon sisältä.

HDR-kuva kirkon sisältä.

Tässä tapauksessa HDR-kuva avaa sisätiloja paremmin, vaikka ei kovin luonnolliselta näytäkään. Kumpaakaan kuvaa ei ole säädetty.

Seuraava kohde on Nurmon kirkon ikkuna ja siihen maalatut verhot.

Nurmon kirkko, peruskuva.

HDR-kuva.

Säätäminen parantaa molempia kuvia.

Säädetty peruskuva.

Säädetty HDR-kuva.

Pidän säädettyä HDR-kuvaa näistä parhaana versiona.

Carlsro-museon huone:

Peruskuva.

HDR-versio.

Tässä tapauksessa HDR-versio antaa suoraan kamerasta alkuperäistä paremman tuloksen.

Lepikon torppa:

Peruskuva, jossa kirkas valo tulee ikkunasta pimeään huoneeseen. Hankala tilanne.

HDR-versio tasoittaa mukavasti kirkkauseroja.

Molemmissa kuvissa säätäminen kannattaa.

Peruskuvastakin saa hyvän säätämällä. 

Säädetty HDR-versio on monen mielestä jo vähän "yli".

Kokeilujen valossa näyttää siltä, että monissa tilanteissa HDR-toiminto on aidosti käyttökelpoinen ja tuottaa vaikeissa valaistusoloissa tyydyttävän kuvan jo suoraan kamerassa. Jos aikaa ja kiinnostusta riittää, yhdestä raw-kuvasta saa säätämällä paremman ja joka tapauksessa aidomman lopputuloksen. Mutta työtä se vaatii. HDR on helppo ratkaisu.

Lopuksi varoitus. HDR ei sovi kuviin, joissa on liikettä. Hotellin aamiaishuoneessa otetussa kuvassa ihmiset näyttävät hajoavan, koska he ovat ehtineet liikkua yksittäiskuvien välillä.

HDR ei sovellu kuviin, joissa on liikettä.

Tässä kuvassa HDR tuo huoneen monet värit esiin sopivan näyttävällä tavalla.