Nokia Lumia 2520 -tabletti on oiva ostos 199 eurolla

Microsoftin päätös hylätä Windows RT on vienyt sitä käyttävät tablet-koneet alennusmyyntiin. Päätös on harmillinen, sillä kevyenä ja tietoturvallisena Windows RT oli mainio ympäristö tableteihin.

Gigantti myy Nokia Lumia 2520 -tabletia 199 eurolla ja tarjous on voimassa koko viikon. Runsas vuosi sitten laite maksoi 650 euroa, mikä oli aivan liikaa. Nykyinen 199 euron hinta on kohdallaan, kunhan asiakas tietää mitä on ostamassa.

Huonoja puolia on monia: Tarjolla on vain mustia laitteita eikä näppäimistöä todennäköisesti tule enää myyntiin lainkaan. Windows RT -koneissa eivät toimi tavalliset Windows-sovellukset eikä käyttöjärjestelmällä ole tulevaisuutta.

Koska Microsoft ei tue edes omaa Silverlight-tekniikkaa, laitteella ei voi katsoa MTV:n Katsomoa. Kuuntelin vierestä kun Gigantin myyjä mainitsi asiasta oma-aloitteisesti laitetta harkitsevalle asiakkaalle. Pisteet tästä Gigantille.

Eniten tabletia eurolla -- mutta ei kenelle tahansa.

Sitten ne hyvät puolet: Lumia on yksinkertainen, lähes pomminvarma nettipääte esimerkiksi eläkeläiselle tai käyttäjälle, joka tarvitsee sitä vain sähköiseen asiointiin tai esimerkiksi kotiläksyjen tekemiseen lukiossa.

Verkkopankki, sähköposti ja muut perussovellukset tuskin voisivat toimia tämän helpommin tai turvallisemmin. Haittaohjelmia ei ole, koska ei ole juuri sovelluksiakaan. Kaikki tärkeimmät toki löytyvät, mutta mitään erikoisempia ei. Edes pankkiohjelmista ei ole RT-versioita, joten verkkopankkia on käytettävä selaimella. Ei iso juttu, mutta kuitenkin.

Teknisesti laite on erinomainen. Siinä on hyvälaatuinen takakamera (Zeiss-optiikka), gps-paikannus sekä mainio 16:9 näyttö. Muistitilaa on vain 32 gigatavun verran, mutta sitä voi laajentaa MicroSD-kortilla. Lumiassa on myös 3G/4G-datayhteys, joten mummon tai vaarin ei tarvitse pähkäillä wlan-verkkojen kanssa. Tabletti toimii kaikkialla, aina.

Sitten on vielä Office-toimistopaketti, jossa Outlook-sähköposti, Word, Excel ja Powerpoint. Kaikki tämä hintaan 199 euroa.

Tekniset tiedot.

Vielä pari käytännön rajoitusta. Laitteessa on vain micro-usb-liitäntä, joten ulkoisen näppäimistön tai hiiren kytkentä ei ole ihan yksinkertaista. Nokian oma näppäimistö oli tarkoitettu seisontatueksi, mutta sitä ei ole enää saatavilla, joten käyttö työpöydällä on hankalaa.

Mistähän syystä tablet väittää, että Lumia 2520:n aktivointikoodi on jo käytössä?

Espoon myymälässä oli tarjolla myös muutama asiakkailta palautunut Surface 2 -tabletti vielä halvemmalla 189 euron hinnalla (paketissa tosin luki 249 euroa, mutta kannattaa kysyä myyjältä). Surfacen etuja ovat erikseen myytävä näppäimistö, standardi usb-portti sekä näppärä seisontatuki, josta on iloa varsinkin pöytäkäytössä. Toisaalta Surfacessa ei ole 3G/4G-mobiilidataa.

Niille, jotka ymmärtävät mitä ovat ostamassa, Windows RT -laitteiden loppuunmyynti tarjoaa todella houkuttelevia ostopaikkoja.

Surface 2 kokeilussa

Olen kokeillut muutaman viikon Microsoftin Surface 2 -tabletia. Kyse on RT-laitteesta, joten siinä eivät toimi Windows-sovellukset. Uusimmat Office 2013 -ohjelmat (Word, Excel, Powertpoint, OneNote ja Outlook) ovat kuitenkin mukana, ja vaikka niiden käyttö kosketuksella onkin kankeaa, ohjelmat nostavat merkittävästi laitteen käyttökelpoisuutta.Painoa on alle kilo (ilman näppäimistöä vain 680 grammaa) ja akku kestää koko työpäivän. Bonuksena on erillinen näppäimistö, joka kytkeytyy magneetilla tablet-osaan ja toimii samalla suojakuorena. Standardi usb-portti mahdollistaa myös ulkoisen näppäimistön tai hiiren käytön.

Silmämääräisesti uutta mallia on liki mahdoton erottaa vanhasta. Vain vaalea takakuori paljastaa, että kyse on kakkosesta (ykkönen on musta):

Vaalea tausta erottaa kakkosen alkuperäisestä Surfacesta.

Yksi mainio ominaisuus on taustatuki, jossa on nyt kaksi eri asentoa. Uusi asento kallistaa näyttöä enemmän:

Uusi kallistuskulma on aiempaa suurempi.

Näppäimistö kytkettynä Surface 2 toimii tavallisena läppärinä:

Läppärimoodi.

... ja ilman näppäimistöä tabletina:

Tablet-moodi.

Näppäimistöjä on kahta mallia. Touch Cover on ohuempi ja ilman liikkuvia osia. Type Coverissa on perinteiset, liikkuvat näppäimet, mikä tekee kirjoittamisesta helpompaa. Uutta näppäimistössä on taustavalo. Sen tarpeellisuudesta voi olla monta mieltä, varsinkin kun se kuluttaa jonkin verran akkua.

Type Cover on litteästä koostaan huolimatta "oikea" näppäimistö.

Mutta voi, minkä virheen Microsoft on tehnyt! Edellisen version kosketusalustan alla oli kaksi oikeaa painiketta, jotka nyt on korvattu pelkillä kosketusherkillä alueilla. Onneksi vanhaa näppäimistöä voi edelleen käyttää uuden mallin kanssa.

Mekaaniset hiiren painikkeet ovat hävinneet, sääli.

Latausjohdon pää kiinnitty magneetilla Applen kannettavien tavoin, mutta se tuntuu edelleen kömpelöltä. Onneksi merkkivalo, joka ennen oli vain pieni tuikku liittimen päässä, on nyt leveä valoreunus ja näkyy siksi joka kulmasta. Valosta näkee heti, onko liitin mennyt paikoilleen ja lataus alkanut.

Valitettavasti laitteesta puuttuu yhä GPS-toiminto. Yllättäen sitä ei ole edes isommassa (painavammassa) Pro-mallissa, joka käyttää Intelin prosessoria ja on käytännössä perinteinen läppäri irrotettavalla näppäimistöllä. GPS mahdollistaisi oikeat karttasovellukset, mitä voi pitää tablet-koneessa perusvaatimuksena.

Näytön tarkkuus on parantunut 1920x1080 pisteeseen ja myös kameroiden tarkkuutta on lisätty. Suurempi vaikutus on uudella prosessorilla, joka on lähes tuplasti edeltäjäänsä nopeampi. Ero käy hyvin ilmi selaimella ajettavilla testiohjelmilla.

Lähes tuplateho kahdessa testissä.

Näissä testeissä pienempi pylväs parempi.

Mittasin akkukestoa jättämällä molemmat mallit toistamaan YLE Areenan tv-lähetystä livenä. Kuuden tunnin jälkeen jäljellä oleva lataus prosentteina on muutettu matemaattisesti akun kokonaiskestoksi, mikä ei ole aivan tieteellisen tarkka lopputulos mutta kertoo kuitenkin oleellisen:

Akku kestää tv-katselua noin 439 minuuttia (vanha malli 350).

Näytön parantuneen tarkkuuden vuoksi tulos on oikein hyvä. Molemmissa laitteissa videon päivitys alkoi pätkiä akkuvirran vähentyessä. Yhdellä testikerralla uuden Surfacen videotoisto pysähtyi kokonaan akun varassa, vaikka lataus näytti lähes täyttä. Mahdollisesti virransäästössä tai näytön ajurissa on vielä jotain viilattavaa.

Surface 2 tuntuu selvästi edeltäjäänsä nopeammalta www-surffauksessa. Enää ei tule tunnetta siitä, että prosessori hädin tuskin jaksaa pyörittää raskaimpia sivuja. Office-sovellukset eivät toimi aivan yhtä sujuvasti kuin pöytäkoneella, mutta nopeus riittää mainiosti matkakäyttöön. Pullonkaulana on luultavasti laitteen vaatimaton kahden gigan työmuisti, joka on Office-sovelluksille liian vähän.

Surface 2 ei ole Windows-yhteensopiva, joten se ei sovi kaikille. Joitakin sovelluksia ei vielä saa RT-versioina. Surffilautana ja sähköpostikäytössä se toimii mainiosti. Windows 8:n käyttöliittymä on tablet-käyttöön paras kaikista ja Office-sovellukset lisäävät paketin arvoa.

Erillisellä näppäimistöllä varustettuna laite on Powerpoint-esittäjän tai Word-kirjoittajan paras kaveri. Muihinkin tableteihin saa vastaavia ohjelmia, mutta varsinkin Powerpoint-esitykset eivät yleensä siirry täysin oikein ohjelmasta toiseen ja on mukavaa, että esityksiin voi vielä tehdä viime hetken korjauksia, jotka sitten päivittyvät alkuperäiseen pptx-tiedostoon. Esittäjän täytyy kuitenkin muistaa ottaa mukaan adapteri (myydään erikseen), joka muuntaa micro-hdmi-liitännän videotykille sopivaksi. Harmittavasti Pro-mallissa on vieläpä erityyppinen näyttöliitin.

Surface 2:n hinta 64 gigatavun muistilla (josta vapaaksi jää runsas puolet) on noin 550 euroa. Erillinen näppäimistö on erittäin suositeltava matkakäyttöä varten (noin sata euroa). Kotona tai toimistolla voi käyttää tavallista usb-näppäimistöä.

Surfacen tulevaisuus on tällä hetkellä avoin, sillä Microsoft suunnittelee puhelin- ja tablet-windowsien yhdistämistä. Miten se käytännössä tapahtuu nähdään ensi tai seuraavana vuonna.

Uusi kone käyttöön viidessä minuutissa

PC:tä voisi vaihtaa useamminkin, ellei sovellusten asentaminen, tiedostojen siirtäminen sekä asetusten tekeminen olisi niin julmetun työlästä. Yleensä menee viikko, ennen kuin uusi kone on saatu viritettyä toimintakuntoon.

Sain tänään Microsoftilta testiin Surface 2 -tabletin. Kyse on siitä kevyemmästä mallista, joka ei ole Windows-yhteensopiva (Pro on). Käyttöönotto kesti noin viisi minuuttia ja koostui seuraavista vaiheista:

1. Valitaan käyttöjärjestelmän kieli (suomi).

2. Kirjaudutaan wlan-verkkoon.

3. Kerrotaan käyttäjätunnus ja salasana. Microsoft lähettää varmistuskoodin toiseen sähköpostiosoitteeseen.

4. Koodi syötetään uuteen koneeseen.

5. Surface näyttää muut samaan käyttäjätiliin kytketyt koneet ja kysyy, minkä asetukset halutaan kopioida uuteen.

Hetki odottelua -- ja kone on valmis käyttöön.

Hienous on siinä, että Surface hakee kaiken pilvestä: työpöydän asetukset, taustakuvan, maa-asetukset, sähköpostitilit, aiemmin käytettyjen wlan-verkkojen salasanat -- jopa viimeksi Office 2013-sovelluksilla avattujen työtiedostojen listan. Uusi tablet on valmis käyttöön ja tuntuu heti tutulta, koska kaikki on oikeilla paikoillaan.

Vain Exchange-sähköpostipalvelimen salasana piti syöttää uudelleen. Siinäkin tilitiedot siirtyivät itsestään.

Sovellukset eivät siirry, mutta niiden kuvakkeet siirtyvät. Merkkinä siitä, ettei sovellusta ole haettu, näkyy pieni nuoli alaspäin. Nuolta napsauttamalla Windows hakee sovelluksen kaupasta ja asentaa sen automaattisesti.

Huomaa pienet nuolet sovellusten kuvakkeissa.

Lähdin saman tien uuden laitteen kanssa kokoukseen, jossa pystyin käyttämään sovelluksia entiseen tapaan. Perinteisellä läppärillä vastaava ei olisi tullut mieleenkään. (Ei myöskään Surface Pro'lla, joka on tavallinen Windows-kone -- salaisuus on Windows RT:ssä, jonka sovellukset tulevat Windowsin kaupasta ja ovat siksi täysin käyttöjärjestelmän hallittavissa).

Voi vain kuvitella, miten iso asia tämä on yrityksissä. Rikkoutunut kone voidaan vaihtaa uuteen lähes lennossa ja jos työntekijä vaihtaa työpisteeltä toiselle, kaikki seuraa hänen mukanaan.

Tämä on pilven hyödyntämistä parhaimmillaan. Sovellukset ja tiedostot tallennetaan paikallisesti, mutta synkronoidaan pilven kautta kaikkiin koneisiin. Vähän ennen Windows 8.1 -julkistusta Microsoft luopui kaikessa hiljaisuudessa typerästä viiden koneen säännöstä, joka ennen rajoitti käyttöä.

Amerikkalaisten ylläpitämät pilvet eivät juuri nyt ole kovin haluttavia. On ainakin pelko siitä, että NSA voi urkkia tietojamme, jotka menevät pilveen puolisalaa ja huomaamatta. Mitä pitäisi ajatella vaikkapa siitä, että todennäköisesti jokaisessa maailman wlan-verkossa on vieraillut jokin Windows/Android/iOS-laite ja siten kaikkien salasanat ovat Microsoftin, Googlen ja Applen tiedossa? Ei siis pelkästään kodin ja yrityksen verkon, vaan myös kaikkien niiden verkkojen, joissa olemme joskus vierailleet.

Pilvimallin edut ovat kuitenkin niin suuret, että pahimman kohun laannuttua tällainen käyttömahdollisuus tuntuu ylivoimaisen hyvältä.