Mobiilidata vs. kiinteä VDSL-yhteys

4G-mittausten jälkeen on vuorossa VDSL-yhteys. Kyse on siis kiinteästä liittymästä, jossa operaattori tuo valokuidun lähelle asukkaita ja jakaa viimeisen pätkän koteihin vanhaa kuparikaapelia (puhelinliittymää varten) pitkin.

Tämä on eräänlainen "köyhän henkilön kuitu", sillä nopeus ei yllä aidon valokuidun tasolle (yleensä 100 megabittiä sekunnissa), mutta on sentään parempi kuin ADSL2 (maksiminopeus download noin 15 megabittiä sekunnissa, upload onnettomat 1 megabittiä sekunnissa). Vanhoilla asuinalueilla, joihin valokuidun vetäminen ei kannata, VDSL-tekniikalla saatava FTTN (Fiber-to-the-neighborhood) on kuitenkin merkittävä parannus.

Elisan tarjoama nopeus on 50/10 eli 50 megabittiä alaspäin ja 10 ylöspäin (ADSL2 15/1 ja valokuitu 100/100). Kyllähän tällä jo pärjää, etenkin kun nopeus pysyy melkein vakiona kuormituksesta riippumatta.

VDSL2-nopeus 50/10 Mbit/s.

Koska mittausohjelma toimii älypuhelimessa, mittaukset piti tehdä wlan-liittymän läpi. Se pudottaa hieman nopeutta ja pidentää verkkoviivettä, mutta silti nopeus säilyy hyvänä ja notkahtaa illalla tuskin lainkaan. Vaikka mittaava älypuhelin on aivan tukiaseman vieressä, wlan-muunnos laskee nopeutta ja tuo siihen hieman heiluntaa.

Elisa VDSL-liittymän nopeudet.

Onhan tässä melkoinen ero verrattuna edellisen postauksen Elisan 4G-nopeuksiin samalla paikalla:

Elisan 4G edellisenä päivänä.

Kiinteän liittymän verkkoviive on lähes suoraa viivaa:

Verkkoviive keskimäärin 26 millisekuntia.

Vertailun vuoksi edellisen päivän verkkoviive 4G:ssä (huomaa pystyakselin erilainen skaala):

4G-verkkoviive keskimäärin 37 ms kolmen piikin vuoksi.

Onko vaikea päättää, kumman liittymän ottaisit? Tuskinpa vain. Tosin 4G-liittymän voi ottaa mobiililaitteessa mukaan ja jos kyse on puhelimesta, sillä voi myös soittaa. Nämä ovat 4G:n hyviä puolia. Lisäksi datanopeus vaihtelee huomattavasti, joissain paikoilla se toimii ihan hyvin. Omassa tapauksessani sekä Elisan että DNA:n mobiiliverkot ovat iltaisin aivan tukossa.

Kiinteän liittymän etuna on tasainen nopeus ja toiminnan luotettavuus, rajoituksena taas sen huonompi saatavuus ja paikkasidonnaisuus.

Johtopäätös on, että molempia tarvitaan. Tulevaisuuden verkkopalveluita ei voi rakentaa pelkästään jomman kumman varaan. Ilmankos operaattorien bisnes kukoistaa, kun jokainen asiakas tarvitsee useita liittymiä.

Elisa 4G mobiilidata mittauksia

DNA:n 4G-liittymä antoi vaihtelevia tuloksia, joten auttaisiko vaihto kilpailijan 4G:hen? Mittasin nopeutta samankaltaisella järjestelyllä, mutta nyt SIM-kortti oli suoraan puhelimessa ja Wlan-pätkä jäi pois.

Jo perjantain käyrä näyttää oleellisen eron Elisan ja DNA:n välillä:

Elisa 4G perjantai 27.10.2017

Yllättäen Elisan upload-nopeus on alempi kuin download-nopeus, eikä juuri edes muutu päivän aikana. Download-nopeus vaihtelee runsaasti, jopa hiljaiseen aikaan aamupäivällä on sekä hitaita että nopeita kohtia. Alimmillaan nopeus putoaa illalla kahteen megabittiin sekunnissa.

Vaihdoin mittausjärjestelyä aikaisin aamulla, joten klo 4-6 mittaukset on täytetty keinotekoisesti samalla arvolla, jotta graafit pysyisivät samassa skaalassa.

Elisa 4G ping

Myös verkkoviiveessä on hurjia heittoja, pahimmillaan viive käy klo 18 kohdalla 320 millisekunnissa.

Lauantain käyrä:

Elisa 4G lauantai 28.10.2017

Lauantai-iltana klo 22 yhteys on käytännössä poikki, sillä download-nopeus antaa tuloksen 0,58 megabittiä sekunnissa. Toinen kuollut kohta on klo 18, jolloin nopeus on ainoastaan 0,32 megabittiä sekunnissa.

Verkkoviive näyttää samat ongelmakohdat:

Elisa 4G ping

Sunnuntaina vaihdettiin talviaikaan, joten mittauksesta on poistettu jälkimmäinen mittaus.

Elisa 4G sunnuntai 29.10.2017

Käytännössä netti hidastelee koko päivän.

Elisa 4G ping

Verkkoviiveessä ei ole pahoja piikkejä (huomaa skaalaus), mutta illan ruuhka näkyy niissäkin.

Maanantaina palattiin arkeen:

Elisa 4G maanantaina 30.10.2017

Jälleen huomio kiintyy tasaisen vaatimattomaan upload-nopeuteen, joka ei nouse edes yöllä. 

Elisa 4G ping

Verkkoviiveessä jo tutun näköiset piikit iltasella.

Tiistai:

Elisa 4G tiistaina 31.10.2017

Koko tiistai-illan ja jopa yön (klo 19.30-2) upload on täysin tukossa. Puoli kolmelta upload toimii hetken, mutta tukkeutuu jälleen. Tässä alkaa jo epäillä, että vika on ollut nopeustestin omassa palvelimessa, mutta koska ilmiö ei ole näkynyt muissa yhteyksissä epäily kohdistuu kuitenkin Elisaan.

Elisa 4G ping

Verkkoviiveessä piikit klo 21 ja klo 13.

Viimeisenä keskiviikko:

Elisa 4G keskiviikkona 1.11.2017

Yhteys virkoaa vihdoin keskiviikkoaamuna. Olisiko yöllä ollut jokin huoltokatko? Sama upload-hitaus alkaa jälleen klo 23 aikaan.

Elisa 4G ping

Myös verkkoviive kertoo illan ongelmista.

Yleisenä havaintona voi arvioida, että Elisan nopeudet vaihtelevat DNA:ta enemmän. Tärkeämpi download-nopeus säilyy illallakin yleensä kohtuullisena, mutta putoaa paikoin käyttökelvottomaksi. Upload on tasaisempi, mutta merkittävästi alempi kuin DNA:lla. Jopa yöaikaan Elisan upload pystyy ihmeellisen hitaana. Piraatitko siellä kuormittavat vai mitkä?

Jos eläisi pelkän 4G:n varassa, pitäisi hankkia liittymät molemmilta ja niputtaa ne yhteen -- näin saisi latausnopeuden säilymään kohtuullisena iltaisinkin ja hyödyntäisi DNA:n hyvän upload-nopeuden.

Google Home kokeilussa

Google Home on hakujätin vastaus suositulle Amazon Echolle. Puhetta ymmärtävä ja palveluja tarjoava laite on kerrassaan hauska, mutta pitää hakea ulkomailta, koska netistä sitä ei voi tilata Suomeen. Koska Suomea ei tueta, laitteen käytössä on ymmärrettävästi monia rajoituksia.

Ulkoisesti Home on matala pönttö, jonka pohjaosassa on kaiutin. Painikkeita on tasan yksi: siitä mykistetään mikrofoni ja pitkällä painalluksella resetoidaan koko laite. Jälkimmäinen toiminto tulikin tutuksi käytön aikana.

Google Home

Kaltevalla yläpinnalla on joukko piilotettuja värivaloja, jotka vilkkuvat laitteen kuullessa herätyskomentonsa "Oukei, Google" tai "Hey Google". Pinta on myös kosketusnäyttö, josta sormella vetämällä voi säätää äänenvoimakkuutta. Alkuperäisessä Amazon Echossa vastaava toiminto tehdään mekaanisella säätörenkaalla, uudessa mallissa siitä on luovuttu.

Asennus alkaa automaattisesti

Asentaminen käy helposti -- periaatteessa. Kun purkkiin laitetaan sähkö, se alkaa etsiä Android-puhelinta ja ehdottaa omaa asennustaan. Ja koska laitteessa on jenkkipistoke, tarvitaan tietenkin adapteri sähköä varten.

Maavalinnoissa ei tietenkään ole suomea, joten paras valinta on englanti jenkkiläisittäin:

Puhutaan sitten englantia jenkkiläisittäin.

Lupaavasta alusta huolimatta asennus kaatui aina samaan virheeseen, vaikka yritin peräti kolmessa eri wifi-verkossa:

"Tukiaseman eristäminen pois käytöstä" - häh?

Vasta kun keksin sammuttaa Freedomen asennus meni loppuun asti. Silti asennus varoitti, että koska jenkkilaitetta asennettiin eurooppalaiseen verkkoon, se ei ehkä toimisi. Varoitus liittyy kaiketi USA-laitteiden vähäisempiin wlan-kanaviin, eikä pitänyt vaikuttaa, koska oma tukiasema oli alemmilla peruskanavilla. Silti purkki varoitti heikosta yhteydestä ja sillä oli vaikeuksia löytää asemaa:

Ilmeisesti Google Home vaatii voimakkaan signaalin.

Amazon Echolla ei ole koskaan ollut ongelmia samassa verkossa, joten tämä lienee Google Homen oma ilmiö. Lopulta asennus kuitenkin onnistui:

Onnistuihan se!

Home saa nimensä huoneen mukaan, mikä tuottaa hämmennystä. Lisäksi hallintaohjelma Home on suomennettu huolimattomasti, sillä paikoin Home tarkoittaa laitetta ja välillä omaa kotia. Jostain syystä hallintaohjelma ei pystynyt vaihtamaan Spotify-tiliä oletukseksi, joten musiikkia pyydettäessä pitää aina muistaa mainita, että se halutaan nimenomaan Spotifystä. Ärsyttävää, mutta siedettävää. Vaikka hallintaohjelmassa valitsee lämpötilaksi Celsius, Home lukee Suomen sään kuitenkin Fahrenheitina.

Rajoituksista huolimatta Home toimii Suomessa paremmin kuin Alexa, jossa edes hallintaohjelmaa ei pysty lataamaan suomalaiseen puhelimeen, vaan kaikki säädöt pitää tehdä web-sivun kautta.

Echon tapaan Google Home ymmärtää puhetta hämmästyttävän hyvin, ilman mitään harjoittelua ja erilaisissa akustisissa tiloissa (isot ja pienet huoneet, kovat vs. pehmeät pinnat, läheltä vs. kaukaa).

Homen vahvuutena on tuki Chromecastille. On näppärää kun voi sanoa "play nessun dorma video on television", minkä jälkeen TV-ruudulle ilmestyy Pavarottin laulama kuuluisa aaria Youtubesta -- joskin Google valitsee erittäin heikkolaatuisen tallenteen. Tämä tietenkin edellyttää, että television HDMI-porttiin on ripustettu Chromecast-vastaanotin. Myös Netflix toimii puheohjatusti.

Home loistaa myös Android-tuella. Kysymys "where is my phone" saa puhelimen soimaan käsin koskematta.

Home osaa kertoa paikkakunnan oman sääennusteen, kun taas Echon ennuste tulee aina Seattlesta, ellei paikkakunnan nimeä lausuta erikseen -- ja monien suomalaisten kaupunkien lausuminen on mahdotonta.

Home antaa arvion jopa lentohinnoista. Kysymys "how much are flights to Paris in two weeks?" antaa vastauksen "Roundtrip flights from Helsinki to Paris leaving November fifth and coming back November 11th start at 229 euros". Mistä Home päättelee matkan keston on arvoitus, mutta ainakin se tietää että Espoota lähin kenttä on Helsinki-Vantaa.

Tekoälyissä on jonkin verran eroja. Vertailua vaikeuttaa Echon jatkuva kehittyminen. Vielä keväällä Echo ei osannut käännöksiä lainkaan, mutta nyt tulokset menevät tekstimuodossa kännykkään. Home on paljon fiksumpi, se osaa lausua esimerkiksi selkeällä, täysin aidolla suomella "Hyvää iltaa" kun siltä kysytään "How do you say Good evening in Finnish". Kunpa sama onnistuisi toisinpäin!

Molempien tekoäly on hyvin rajallista, eikä osaa esittää täydentäviä kysymyksiä. Kun pyytää soittamaan Memories, Echo räväyttää ilmoille Panic at the disco -yhtyeen kappaleen ja Home alkaa soittaa Shawn Mendesiä. Kumpikin saa hakea Cats-musikaalin version erikseen pyytämällä, mutta ei näköjään ymmärrä mitään kappaleiden suosiosta vaan tyytyy ensimmäiseen vastaantulevaan osumaan.

Kysymykseen "Who wrote Moby Dick?" Echo vastaa "Moby Dick's authors are Led Zeppelin, John Barnham, John-Paul JOnes and Jimmy Page". Echo sentään tietää, että kyse on jenkkiläisen kirjallisuuden klassikosta ja vastaa oikein "Herman Melville wrote Moby Dick".

Home tukee yleisiä älykodin oheislaitteita, mutta harmi kyllä Fitbit puuttuu listalta. Amazon Echossa on kenties isomman kaiuttimen myötä selvästi parempi äänentoisto.

Lisäys 29.10.2017: Yllättävää, että kumpikaan ei osaa kertoa IP-osoitettaan. Olisi hyödyllinen tieto esim. kotiverkon palomuurin kannalta.

4G-mobiilidatan mittauksia

Vuosi sitten mittasin 4G-mobiilidatan nopeuksia, enkä ollut tyytyväinen. Tiedän asuvani Espoossa paikalla, joka on antennien kannalta ongelmallinen -- se näkyi jo aikanaan tv-lähetyksissä. Koska Elisan mobiilidata antoi vaatimattomia tuloksia, hankin vuosi sitten DNA:n liittymän.

Aluksi se toimikin mukavan nopeasti, mutta nyt tilanne on toinen. Ilmeisesti käytön määrä on lisääntynyt niin paljon, että kuormitushuipun aikaan nopeudet jäävät mateluksi.

Seuraavat testit on tehty Asuksen 4G-reitittimellä. Mittalaitteena ollut Samsung S6 -puhelin on aivan reittimen vieressä, jotta huoneen sisäinen wlan-yhteys ei pääse hidastamaan datasiirtoa. Reititin on ikkunalaudalla huoneessa, josta kokeilujen jälkeen löytyi paras signaali. Ulkoantennia ei ole käytössä. Tulokset kuvaavat tilannetta, jossa tavallinen käyttäjä haluaa katsoa esim. videota omalla älypuhelimellaan tai tablet-koneellaan 4G-datan kautta.

Kaikki graafit alkavat neljältä aamuyöllä ja päättyvät kolmelta seuraavana yönä, mittauspisteitä on kaksi tunnissa.

Lauantain nopeuskäyrät:

Lauantai 4G-datanopeudet.

Keltainen viiva on upload-nopeus eli datan siirto omalta koneelta nettiin. Paksumpi sininen viiva on download-nopeus eli datan siirto netistä omalle koneelle. Jälkimmäinen arvo on monelle tärkeämpi, koska se vaikuttaa mm. videokuvan katselun sujuvuuteen.

Verkkoviive eli ping:

Lauantai 4G-datan ping-arvo.

Graafeista näkee, miten nopeus alkaa laskea jo aikaisin aamulla, kun ihmiset heräävät, ja pysyy alhaalla aina klo 1 asti yöllä. Sen jälkeen data liikkuu jälleen vilkkaasti. Verkkoviiveessä on iltapäivän kohdalla outo piikki, muutoin viive on tasaisesti 40 ms:n luokkaa. Viive on pitkähkö, sillä data kulkee ensin wlanissa ja muuttuu sen jälkeen mobiilidataksi. Suoraan 4G-päätelaitteella viive olisi pienempi. Oleellista tässä on kuitenkin viiveen vaihtelu.

Sunnuntain käyrät:

Sunnuntain 4G-datanopeudet.

Verkkoviive:

Sunnuntain 4G-datan ping-arvo.

Tulosten perusteella upload-kaista on ollut käytännössä hetken aikaa poikki iltapäivällä, ja muutenkin upload on hitaampaa kuin lauantaina. Download-nopeus matelee koko illan ja käy jopa alle yhden megabitin sekunnissa. Tämä taso estää jo heikkotasoisenkin videon katselun. Iltapäivällä nopeudessa on piikki ylöspäin -- kertoisiko se perheiden ulkoiluhetkestä? Verkkoviive pompsahtaa illansuussa.

Maanantain käyrä puuttuu, sillä mittaus oli keskeytynyt illalla ilmeisesti siihen, ettei testiohjelma saanut lainkaan yhteyttä verkkoon. Mutta tuskin maanantai juuri eroaa tiistaista, joten katsotaan sitä.

Tiistain 4G-datanopeudet.

Nopeudet laskevat tasaisesti aamupäivän aikana ja ovat tukossa iltapäivästä alkaen. Voisi olettaa, että koulusta palaavat lapset roikkuvat netissä pelaten ja videoita katsellen.

Tiistain 4G-datan ping-arvo.

Verkkoviive on tasainen, ei merkittäviä piikkejä.

Lopuksi vielä keskiviikon lukemat. Päivälle oli ominaista kova tuuli ja illalla alkanut ensilumi:

Keskiviikon 4G-datanopeudet.

Verkkoviive:

Keskiviikon 4G-datan ping-arvo.

Verkkoviiveessä on kaksi voimakasta piikkiä, jotka liittyvät ehkä säätilaan -- tai sitten ei.

Johtopäätöksiä näistä mittauksista on toisessa blogikirjoituksessani. 

Yksi yö, kolme unimittaria

Unen mittaamisesta ja optimoinnista on varsinkin Yhdysvalloissa tullut suurta bisnestä. Maassa kärsitään kroonisesta univajeesta, joten lyhyistäkin unista halutaan ottaa mahdollisimman paljon irti.

Suomi ei ole vielä yhtä pitkällä, mutta alan yrityksissä meillä on hyvä edustus. Beddit myytiin äskettäin Applelle, mutta Oura-sormus ja patjan alle asetettava Emfit edustavat alan suomalaista huippuosaamista. Itse olen käyttänyt myös Fitbit-rannekkeiden eri versioita.

Unen mittaaminen patjasta, ranteesta tai sormesta on teknisesti hankalaa, joten eri mittarien välillä voi olettaa olevan eroja. Voiko nukahtamisen tai heräämisen täsmällistä hetkeä edes määritellä, saati eri univaiheiden?

Tein pikaisen kokeilun viime yönä. Menin sänkyyn klo 22.44 ja luin kirjaa puoli tuntia. Sen jälkeen nukahdin, mutta nousin puolen yön jälkeen hetkeksi ylös. Aamulla koin herääväni 5.40 ja nousin ylös 10 minuuttia myöhemmin.

Näin yö meni mittarien mielestä:

Fitbit

Fitbit tunnistaa kirjan lukemisen, eikä laske sitä uneen. Myös yöllinen sängystä nousu on tunnistettu oikein ja näyttö on muutenkin havainnollinen.

Emfitin yhteenveto näyttää tältä:

Unitilasto näyttää myös aiempien päivien graafit.

Tarkempi näyttö unen eri vaiheista:

Emfit univaiheiden näyttö.

Tuorein tulokas on Oura-sormus, jonka ostin lauantaina. Sillä ei vielä ole juurikaan dataa, mutta unitiedot sai näkyviin älypuhelimesta:

Ouran uninäyttö.

Emfit muuten antoi yölle 72 pistettä, Oura 73. Fitibit ei pisteytä öitä.

Unen kokonaismäärä osuu aika hyvin kohdalleen (5 h 52 min, Emfit 6 h 10 min, Oura 5 h 55 min), mutta arviot syvän unen määrästä vaihtelevat kovasti: Fitbit 37 min, Emfit 1 h 25 min ja Oura 17 min. REM-unen kohdalla lukemat ovat 1 h 6 min, 1 h 20 min ja 2 h 17 min. Univaiheiden kaavio on kaikissa samantyyppinen.

Yksittäisen kokeilun tuloksia ei voi yleistää, mutta ainakaan unen eri vaiheisiin ei kannata kiinnittää liikaa huomiota. Unen määrä on helpompi mitata, joskin sen riittävyyden oma keho tuntee mittareita paremmin.

Lisäksi kaikki kolme laitetta tekevät paljon muutakin kuin unimittausta, joten niistä on hyötyä unitulosten täsmällisyydestä riippumatta.

Smart Lock - näppärä lukituksen esto Androidissa

Jonkin päivityksen myötä Samsungin Android-puhelimeeni oli ilmestynyt uusia lukitusvaihtoehtoja. Tai pikemmin estoja, jotta lukko ei mene päälle. Kohdasta Asetukset | Lukitusnäyttö ja suojaus | Suojatun lukituksen asetukset | Smart Lock:

Älykkään lukituksen eston valinnat.

Smart Lock estää näyttölukkoa aktivoitumasta eri tilanteissa.

Smart Lock: kantamisen tunnistus.

Kantamisen lukitus estää lukittumisen kävelyn aikana. Tämä voi olla näppärää, sillä jos kävelyn aikana tulee tarve käyttää älypuhelinta, lukituksen purkaminen voi olla hankalaa (varsinkin sormenjälkitunnistus hanskat kädessä). Ominaisuudessa on tietenkin vaaransa: jos puhelin on avattu ja rosvo nappaa sen kädestä, lukitus pysyy auki.

Luotetut paikat sitoo käytön koordinaatteihin. Voi esimerkiksi estää, ettei näyttö lukitu työpaikalla tai kotona oltaessa -- edellyttää tietenkin, että työkaverit ovat luotettavia tai että asuu yksin. Turvallisia paikkoja voi olla useita, ne nimetään ja valitaan suoraan karttapohjalta.

Luotettu laite -toiminto on aidosti hyödyllinen.

Luotetut laitteet on ehkä kaikkein hyödyllisin, sillä lukituksen voi sitoa Android-älykelloon tai auton BT-laitteeseen. Kellon tapauksessa puhelin ei lukitu lainkaan, niin kauan kuin oikea omistaja pitää sitä kellon lähellä. Auton Bluetoothilla toimiva hands-free on myös hyvä valinta, silloin puhelinta ei tarvitse avata jos äkillinen käyttötarve yllättää.

Kannattaa tarkistaa, mitä lisätoimintoja omasta puhelimesta löytyy. Kaikki keinot, joilla tarpeettomia PIN-koodien, sormenjäljen tai lukituskuvion syöttöjä voidaan karsia, ovat tietoturvan kannalta tervetulleita, koska koodin antamisen yhteydessä on aina riski sen paljastumisesta. Viime kädessä mukavuus kertaa turvallisuus on kuitenkin vakio, eikä mukavuutta saa tehdä liian helpoksi.

Montako kertaa täppäät älypuhelintasi päivässä?

Äskettäin osui silmiini juttu, jonka mukaan ihmiset koskettavat älypuhelintaan 2617 kertaa päivässä. Luulisi näin ahkeralla lääppimisellä olevan jo kielteisiä psykologisia vaikutuksia, ja niin jutun mukaan onkin.

Montako kertaa itse täppäät tai sipaiset puhelintasi päivän aikana? Sen voi tietenkin mitata appsilla (en halua käyttää sanaa apilla). Touch Counter on hauska pieni apuohjelma, joka näyttää tiedot päiväkohtaisesti:

Päivittäiset tökkäykset.

Itsellä luku on vaatimaton (keskimäärin 974 per päivä), koska käytössä on useita puhelimia ja pääosan viestinnästä hoidan oikealla tietokoneella. Arvaan, että aktiivisella nuorella laskuri voi heilahtaa viiteen tuhanteen vuorokaudessa. Laskuri ei huomioi puhelimen omia painikkeita, kuten koti- tai takaisin-painalluksia.

Ohjelma näyttää lukeman näytön ylärivillä, mikä on jo hieman liioittelua. Ilmeisesti kehittäjä on tosiaan insinööri, sillä tiedot saa myös näyttävinä graafeina:

Päivän tökkäykset graafina.

Lukemia voi tarkastella myös sovelluskohtaisesti.

Ohjelma toimi ilmaiseksi, mutta häiritsevistä mainoksista pääsee eroon 2,19 eurolla.

Yritin nopeasti löytää vastaavan iPhonelle, mutta ei osunut silmään. Laskurisovelluksia oli paljon, mutta ne oli tarkoitettu kappalemäärien laskemiseen. Jos tiedät vastaavan, vinkkaa muillekin.

Sitten vain seuraamaan omaa riippuv... ei kun käyttöä. Liika on aina liikaa.