Passitietojen lukeminen älypuhelimella

Ns. biopassien tiedot ovat etäluettavassa muodossa. Jos käytössä on nfc-ominaisuudella varustettu Android-puhelin, jokainen voi leikkiä maahantulovirkailijaa ja tutkia passien tietoja. Onkin mielenkiintoista kokeilla, miten kaukaa biopassien tietoja voidaan etälukea. Kun siru tuli passeihin peloteltiin, miten rosvot voivat lukea passien henkilötiedot ohikulkijoilta ja terroristit piilottaa baarituolin alle pommin, joka laukeaa kun amerikkalainen istuu sille.

iPhonen omistajat voivat vain harmitella, miksei puhelinvalmistaja lisää nfc-ominaisuutta laitteisiinsa.

Lukuohjelmaksi käy Novayn ilmainen NFC Passport reader. Aluksi pitää kertoa passin numero, myöntämispäivä ja voimassaoloaika. Virkailija kerää nämä tiedot koneellisesti asettamalla passin lukijaan, mutta älypuhelinta varten ne on kirjoitettava erikseen. Tiedot toimivat salausavaimena, joka avaa pääsyn rfid-sirulle. Tämä estää ainakin suomalaisten passien tietojen urkkimisen ohikulkijoilta.

Toinen rajoitus on lukuetäisyydessä. Siru saa energiansa lukijan sähkömagneettisesta kentästä, mikä rajoittaa lukuetäisyyttä. Herkinkään vastaanotin ei pysty lukemaan tietoja kovin kaukaa, sillä ongelmana on tarvittavan energian välittäminen lukijasta sirulle.

LG:n puhelin pystyi lukemaan tiedot noin parin sentin etäisyydeltä. Luku onnistui, vaikka passin ja puhelimen välissä oli 400-sivuinen Yksityisyys-kirjani. Paperi tai kangas ei näyttänyt juurikaan vaikuttavan lukuetäisyyteen.

Biopassin perustiedot.

Henkilö- ja passitietojen lisäksi sirulla on henkilön valokuva sekä varmenteisiin liittyviä tietoja:

Biopassin varmennetietoja.

Sen sijaan passiin tallennettua sormenjälkeä ei ainakaan tämä lukuohjelma pysty näyttämään.

iPad Air vs. Surface

Apple julkisti eilen uuden iPadin. Nyt sen lisänimi on Air. Mikä ihme markkinointiosastoa oikein vaivaa? iPad-mallinimissä ei ole mitään logiikkaa. Kukaan ei enää tiedä, minkä mallin omistaa. Oliko se toista sukupolvea, Retinaa, miniä vai jotain muuta?

Minä muistan omani hyvin, sillä käytän edelleen alkuperäistä 1. sukupolven iPadia -- sen vähän, mitä käytän, ja lähinnä matkoilla. Multimediakäyttöön Android-tabletti on parempi. Olen kuitenkin ostanut iPadiin sekä Euroopan että USA:n autonavigoinnin, joten olen sidottu laitteeseen. Airplayn ja iTunesin ansiosta se toimii hyvin myös musiikkikäytössä.

Uusin iPad eroaa aiemmasta vain 64-bittisen prosessorin (mitä välii?) ja kevyemmän painon ansiosta. Olisipa nyt tullut edes sormenjälkilukija tai jotain teknistä uutta. Tai hyvä ettei tullut, niin ei ole vieläkään syytä päivittää.

iPadin jämähtäminen paikoilleen on sekä huono että hyvä asia. Onko niin, ettei yksinkertaisia tablet-koneita voi kehittää tämän kummemmiksi? Tuotekehitys siirtyy palveluihin ja sovelluksiin. Kerran ostettu laite säilyttää arvonsa paljon pidempään kuin pöytäkone- tai läppäriaikana. Vai onko niin, ettei Apple enää uskalla innovoida ja tuoda uusia rohkeita ominaisuuksia?

iPad-aloitusnäyttö sisältää vain käynnistyskuvakkeet.

Pahiten iPadissä tökkii sen käyttöliittymä. Lainaan tähän kuvan omastani, joka ei enää tue uusinta iOS 7:aa, mutta aloitusnäyttö ei ole tästä mihinkään muuttunut. Lähes staattisten käynnistyskuvakkeiden tarjoama näkymä on kuin Windows 3.11-koneesta 1990-luvun puolivälistä.

Tässä suhteessa Surface ja Lumia 2520 ovat huomattavasti kehittyneempiä. Niissä näkee kaiken oleellisen ilman, että yhtään sovellusta tarvitsee edes käynnistää. Tervetuloa 2010-luvulle!

Windows-tablet näyttää kaiken oleellisen yhdellä vilkaisulla.

Windowsin käyttöliittymä ulottuu myös sovelluksiin, jotka reagoivat kaikki samalla tavalla näytön ylä-, ala- ja sivureunoista tehtäviin sipaisuihin. Haku- ja jakotoiminnot ovat aina samalla paikalla. Näytön voi jakaa kahtia (Windows 8.1:stä lähtien missä suhteessa tahansa) ja ajaa kahta sovellusta rinnakkain.

On yllättävää, ettei Apple ole pystynyt kehittämään tätä puolta käyttöjärjestelmästään lainkaan. iOS 7 toi pieniä parannuksia, uudet värit ja typografian, mutta jätti ehkä kaikkein tärkeimmän uudistuksen tekemättä. Tässä suhteessa myös Android-tabletit ovat tuntuvasti iPadiä edellä, vaikka eivät Windowsin tasolle ylläkään.

Käyttöliittymä on tietenkin vain osa kokonaisuutta. iPad on edelleen mainio kokonaisuus ja toimii hienosti yhteen Applen kaikkien laitteiden kanssa. Sen 4:3 kuvasuhde on työkäyttöä ajatellen parempi kuin Nokian ja Microsoftin valitsema 16:9.

Windows-tablet tarvitsee vielä paljon työtä ja sovelluksia. Applen tablet tarvitsee uuden aloitusvalikon. Kun nämä joskus saadaan kohdalleen niin asiakkaan on todella vaikea valita, mihin kolmesta kelkasta hyppäisi. 

Nokian Lumia 2520 vaikuttaa kelpo tabletilta

Tänään Nokia teki sen, mistä helmikuussa varoittelin: se julkisti oman tablet-koneen. Nokia Lumia 2520 vaikuttaa olevan tavallinen tablet-kone, jonka erottaa kilpailijoista lähinnä pirteän punainen väri, hyvälaatuinen näyttö ja parempi kamera.

Kilpailijoista on rohkeasti sanottu, koska Windows RT -käyttöjärjestelmää käyttäviä tablet-koneita on lähinnä vain Microsoftilla itsellään. Surface RT:n maine on ollut huono, koska tavalliset Windows-sovellukset eivät toimi siinä.

Omasta mielestäni Surface RT on mainio laite. Se on oikea tablet -- toisin kuin Surface Pro, joka on kallis Windows-läppäri ilman näppäimistöä. Surface RT on ohut, kevyt ja siinä on mainio akkukesto. Kaiken kruunaa käyttöliittymä, joka on parempi kuin Androidissa ja valovuosia edellä iPadiä.

Jos unohtaa Windowsin perinteisen työpöydän, Windows RT on Windowsin kaipaama uusi alku. Juuri sellaisen Microsoft tarvitsee, jos se aikoo menestyä tablet-markkinoilla. Valitettavasti vielä 8.1-versiossakin on monia asioita, jotka pitää tehdä perinteisen työpöydän kautta. Olisi luullut, että Microsoft olisi vuoden aikana ehtinyt koodata 8.1:n version valmiiksi asti niin, että kaiken voisi tehdä uuden käyttöliittymän puolelta.

Ainoa ongelma ovat puuttuvat sovellukset. Niissäkin tilanne on parantumassa. Facebook ja Foursquare ilmestyivät juuri RT-versioina. Jälkimmäisen käyttöä tosin haittaa se, ettei Surfacessa ole gps-ominaisuutta. Ja Windows RT:n mukana toimitetaan Office 2013 -ohjelmat, nykyään myös Outlook 2013.

Foursquare ja Facebook ovat uusia Windows RT -sovelluksia.

Windows-yhteensopimattomuudesta on jotain hyötyäkin: haittaohjelmat eivät toimi RT-versiossa.

Halvin Surface RT -malli maksaa lähes saman (350 euroa) kuin pelkkä Office-ohjelmien lisenssi. Osta siis Office, saat tabletin kaupan päälle. Ei hullumpi diili. Huomaa kuitenkin, että tämä on se vuoden vanha malli. Tuore Surface 2 maksaa 450 euroa (64 gigan malli 550 euroa).

Kunpa vain Dropboxista ja VLC:stä tulisi toimivat RT-versiot! Dropbox on saatavilla, mutta siitä puuttuu juuri ne ominaisuudet, jotka tekevät Dropboxista käyttökelpoisen. Windows 8.1:n myötä Microsoftin oma Skydrive on sentään parantunut, joten tarve Dropboxille ei ole yhtä suuri kuin ennen.

Surface 2:sta lisää myöhemmin, kun olen päässyt kokeilemaan laitetta. Tähän asti olen käyttänyt vain vanhaa versiota, joka 350 euron hinnalla on erinomainen ostos (tosin 430 euroa maksava 64 gigan malli on vielä parempi).

Palataan siis Lumia 2520:een. Sisäänrakennettu 4G-yhteys, NFC, GPS ja 6,7 megapikselin kamera tekevät siitä kelvollisen tabletin. Olettavasti myös se sisältää täydellinen Office 2013 -paketin, koska Microsoftin ilmoituksen mukaan Office on Windows RT:n -- ei Surface-tabletin -- ominaisuus.

Silloin Lumia 2520 alkaa vaikuttaa houkuttelevalta laitteelta. On vain tärkeä muistaa, että se ei ole PC eikä Windows, vaan Microsoftin käyttöjärjestelmällä toimiva tablet.