Olen käyttänyt Canonin 17-40-millistä (F4) objektiivia kamerassa usean vuoden ajan. Putki on rähjääntynyt reissussa ja kokenut muutenkin kovia. Kahdesti kamera on pudonnut objektiivi edellä maahan. Molemmilla kerroilla putken nokalla oleva filtteri on särkynyt, mutta objektiivin toimintaan se ei ole vaikuttanut.
Jälkimmäinen kerta viime kesänä oli erityisen ikävä. Kamera kierähti asvaltille auton istuimelta ja lasinsiruja oli joka puolella. Osa niistä meni varsinaisen putken ja ulkorenkaan väliin, jolloin zoomia ei enää voinut käyttää koko alalta. Lisäksi filtterin rengas vääntyi niin pahasti, ettei sitä saanut kierrettyä irti edes pihdeillä. Vääntynyt reuna aiheutti tummentuman laajakulma-asennossa.
Lopulta avuksi tuli rautasaha. Leikattuani renkaan auki sain poistettua sen kappaleet ja ruuvattua uuden filtterin paikalleen. Onneksi objektiivin reuna ei ollut vääntynyt, joten uusi filtteri (järjestyksessään jo kolmas) kiertyi paikalleen helposti, ja objektiivi toimii taas koko 17-40 millin alueella.
17-40-millinen taitaa olla Canonin halvin L-sarjan putki. Noin 800 euron ovh-hinta ei ole halpa, mutta rahalle saa vastinetta. Ostaa sitä tuskin kannattaa, sillä konstruktio on peräisin 1990-luvulta, eikä siinä ole kuvanvakaajaa. Käytettynä laseja liikkuu paljon ja hinta on puolet uudesta.
Olen turhaan odottanut II-versiota, jossa olisi parempi reunapiirto ja ehkä vakain, mutta Canon tuntuu keskittyvän 16-35-millisiin, joista on useitakin versiota. Pari vuotta vanha 16-35 F4 IS on lähin vastine 17-40-milliselle ja vain muutaman satasen kalliimpi, mutta kaipaisin telepäähän lisää millejä -- en vähempää, kuten Canon tarjoaa. Optimi olisi 17-50-millinen.
Joka tapauksessa voin sanoa, että Canonin L-sarjan perusobjektiivit (ilman kuvanvakainta) ovat kuin tankkeja ja kestävät melkein mitä vain.
Myös akkuja on pakko kehua. Olen käyttänyt 5Dm3-kamerassa iät ja ajat samaa LP-E6 akkua, joka kameran kertoman mukaan vetelee viimeisiään. Recharge performance on jo pari vuotta näyttänyt yhtä palkkia kolmesta, sekin punaisena. Mutta niin vain kuvasin sillä toissaviikolla 450 ruutua (tiedostoa?) ja varausta oli kameran mukaan jäljellä vielä 65 %. Kuvista suurin osa oli 70-200 IS:llä, joka syö enemmän virtaa kuin kevyt ja vakaimeton 17-40.
Jottei menisi ihan Canon-mainokseksi niin negatiivistakin riittää: 5Dm3:n rungon alareunasta on aina lähtenyt väriä kohdista, joissa se hankaa takkiin. Kuoret vaihdettiin pari vuotta sitten ja nyt alareuna on taas kulunut valkoiseksi.
Se on kosmeettinen vika (ilmeisesti musta maali ei pysy magnesiumpinnassa), mutta oikuttelu tihkusateessa ei ollut. Olin kesäkuun alussa Senaatintorilla kuvaamassa järjestäytyvää sambakulkuetta, kun alkoi kevyt tihkusade. Se sekoitti kameran täysin. Kameran suljin räpsyi itsekseen vaikka käänsin virtakytkimen off-asentoon. Vasta akun irrottaminen hiljensi kameran. Sambaajat jäivät kuvaamatta.
Huolto löysi kosteutta kameran sisältä ja korjauslasku oli muutaman satasen. Kameraa kuitenkin mainostetaan kosteussuojattuna, enkä ole koskaan käyttänyt sitä oikeassa sateessa. En voi käsittää, mistä sisälle olisi päässyt niin riittävästi vettä elektroniikan sekottamiseen.
Kokemuksesta viisastuneena olen peittänyt rungon muovipussilla aina, kun ilmassa on vähänkin kosteutta. Ilmeisesti 1Dx-ammattirunko olisi säänkestävyydeltään parempi.
Niin vakuuttunut olen 17-40-lasista, etten usko sen olevan pisaroista millänsäkään.
Jälkimmäinen kerta viime kesänä oli erityisen ikävä. Kamera kierähti asvaltille auton istuimelta ja lasinsiruja oli joka puolella. Osa niistä meni varsinaisen putken ja ulkorenkaan väliin, jolloin zoomia ei enää voinut käyttää koko alalta. Lisäksi filtterin rengas vääntyi niin pahasti, ettei sitä saanut kierrettyä irti edes pihdeillä. Vääntynyt reuna aiheutti tummentuman laajakulma-asennossa.
Lopulta avuksi tuli rautasaha. Leikattuani renkaan auki sain poistettua sen kappaleet ja ruuvattua uuden filtterin paikalleen. Onneksi objektiivin reuna ei ollut vääntynyt, joten uusi filtteri (järjestyksessään jo kolmas) kiertyi paikalleen helposti, ja objektiivi toimii taas koko 17-40 millin alueella.
17-40-millinen taitaa olla Canonin halvin L-sarjan putki. Noin 800 euron ovh-hinta ei ole halpa, mutta rahalle saa vastinetta. Ostaa sitä tuskin kannattaa, sillä konstruktio on peräisin 1990-luvulta, eikä siinä ole kuvanvakaajaa. Käytettynä laseja liikkuu paljon ja hinta on puolet uudesta.
17-40 mm objektiivi vakuuttaa kestävyydellään. |
Joka tapauksessa voin sanoa, että Canonin L-sarjan perusobjektiivit (ilman kuvanvakainta) ovat kuin tankkeja ja kestävät melkein mitä vain.
Myös akkuja on pakko kehua. Olen käyttänyt 5Dm3-kamerassa iät ja ajat samaa LP-E6 akkua, joka kameran kertoman mukaan vetelee viimeisiään. Recharge performance on jo pari vuotta näyttänyt yhtä palkkia kolmesta, sekin punaisena. Mutta niin vain kuvasin sillä toissaviikolla 450 ruutua (tiedostoa?) ja varausta oli kameran mukaan jäljellä vielä 65 %. Kuvista suurin osa oli 70-200 IS:llä, joka syö enemmän virtaa kuin kevyt ja vakaimeton 17-40.
Jottei menisi ihan Canon-mainokseksi niin negatiivistakin riittää: 5Dm3:n rungon alareunasta on aina lähtenyt väriä kohdista, joissa se hankaa takkiin. Kuoret vaihdettiin pari vuotta sitten ja nyt alareuna on taas kulunut valkoiseksi.
Värin kuluminen on kosmeettinen haitta. |
Huolto löysi kosteutta kameran sisältä ja korjauslasku oli muutaman satasen. Kameraa kuitenkin mainostetaan kosteussuojattuna, enkä ole koskaan käyttänyt sitä oikeassa sateessa. En voi käsittää, mistä sisälle olisi päässyt niin riittävästi vettä elektroniikan sekottamiseen.
Kokemuksesta viisastuneena olen peittänyt rungon muovipussilla aina, kun ilmassa on vähänkin kosteutta. Ilmeisesti 1Dx-ammattirunko olisi säänkestävyydeltään parempi.
Niin vakuuttunut olen 17-40-lasista, etten usko sen olevan pisaroista millänsäkään.
Tuo sääsuojauksen heikkous on ikävä asia joka koskee lähes kaikkia kameroita. Hankalaksi sen tekee, että siitä ei ole olemassa minkäänlaista standardia tai edes konsensusta mitä sillä tarkoitetaan. Usein käyttöohjeessa kun vielä lukee, että kameraa ei saa käyttää kosteissa olosuhteissa vaikka pitäisi olla sääsuojattu. Sääsuojattu miltä? Auringonvalolta?
VastaaPoistaSen ymmärrän, että leivänpaahdinta ei voi käyttää kosteissa olosuhteissa, mutta kameroilla kun on tarkoitus kuvata myös ulkosalla, joskus saattaa jopa sataa vettä.
Tuota 17-40mm lasia ei kannata missään tapauksessa mennä ostamaan uutena. Käytettynä sitä saa noin 450€ hintaan ja sillä rahalla tuo on kohtuullinen objektiivi. Kunhan tiedostaa sen rajoitukset piirron suhteen. Tuo uudempi 16-35 f/4 on jo huomattavasti parempi piirroltaan, aivan nurkkia myöten. Se onkin suositeltavampi ostos. Käytettynä tuota saa jo 800€.
Poista17-40 piirto keskialueella ei eroa 16-35:stä, reunaterävyys on sitten toinen juttu. Rajalan cybermonday myynnissä 16-35 F4 oli hintaan 899 - yritin mennä ostamaan, mutta lähimyymälässä ei ollutkaan yhtään kappaletta vaikka nettikaupan mukaan piti olla. Pärjätään siis jatkossakin 17-40:llä.
VastaaPoistaEt old harkinnut vastavalosuojaa. Sen pitäisi suojata tuollaisissa. Noista suotimistahan ihmisillä on erilaisia mielipiteitä. Toisten mielestä siitä olisi jopa haittaa.
VastaaPoistaKameroillehan in myynnissä silikonisuojia, jotka kai suojaavat myös kosteudelta.
Siinähän tulee vastavalosuoja mukana, mutta se on leveä ja matala, hankaloittaa käyttöä eikä juurikaan auta. Kolhiintumissuojana menettelisi.
VastaaPoista