Hudway - edullinen HUD-näyttö autoon

Hudway tekee älypuhelimesta köyhän henkilön HUD-näytön. Hudway on puoliläpäisevä kalvo, joka asetetaan telineen varassa kojelaudan päälle. Kun puhelin asetetaan telineeseen, sen näyttö heijastuu sopivasti autoilijan eteen.

Kotelo ja puoliläpäisevä peili.

Pakettiin kuuluu myös jalusta, jonka voi kiinnittää pysyvästi kojelaudan päälle. Sen jälkeen teline pysyy tukevasti paikallaan ja sitä voi kääntää omaan näkökenttään sopivaksi. Itse en kiinnittänyt jalustaa, koska en ollut vakuuttunut että laite jää käyttöön.

Yksinkertainen idea, eikä maksa paljon. USA-hinta on 50 taalaa, Suomeen tilattuna eurohinta oli vähän enemmän.

Varjossa tai pimeällä kalvo toimii mainiosti:

Nopeus 49 km/h, tie kaartuu loivasti oikealle, käännös vasemmalle 1,4 km päästä.

Auringossa tai vastavalossa näyttö erottuu huonommin.

Vastavalossa näkymä on huonompi.

Tämän sivun kuvat on otettu Samsung S6-puhelimella ja kontrastia on hieman nostettu Photoshopissa, mikä saa näytön erottumaan tavallista paremmin.

Ilmoitus käännöksestä näkyy punaisella nuolella.

HUD-laitteen hyöty määräytyy softan perusteella. Google Play -kaupan Hudway-niminen ohjelma on kerrassaan kömpelö, eikä maksullinen Pro-versio ole juuri parempi. Aluksi tuntui, ettei ohjelma laske uutta reittiä lainkaan, vaan neuvoo yksikertaisesti tekemään u-käännöksen, mutta lopulta se osasi muuttaa reittiäkin.

"Tee U-käännös"

Hudwayn kanssa voi toki käyttää mitä tahansa navigointi- tai nopeusmittarisovellusta, kunhan se osaa kääntää näytön peilikuvaksi heijastusta varten. Valmistajan sivulla on muutama hauska esimerkki muista ohjelmista.

HUD-näyttö on tarpeen hävittäjissä, joissa se kertoo pilotille paljon erilaista informaatiota. Autoilijan infotulva on vähäisempää: yleensä navigaattorin puheohjeet riittävät ja ainoa seurattava asia on nopeus. Edessä olevan tien kaarteista on lopulta vain vähän hyötyä, paitsi ehkä kilpaa ajettaessa tai erittäin pahassa sumussa/vesisateessa.

Loppuarvio: ihan kiva lelu tällä hinnalla, mutta ei kovin tarpeellinen. Kaikki riippuu softasta, eikä Hudwayn oma ohjelma riitä mihinkään.

Kohinatesti Canon 5Dm3 vs 5Dm4

Canon 5Dm4:n luvataan tekevän puhtaampia kuvatiedostoja, koska data esikäsitellään jo kennolla, ennen siirtämistä kuvaprosessorille. Tein pikaisen kokeilun asiasta ottamalla -3 EV alivalotun raw-kuvan:

ISO 3200, F 14, 1/5000 s, valotus -3 EV (ruutukaappaus Lightroomin näytöstä)

Suurella herkkyydellä alivalotettu kohde testaa kuvaan jäävää kohinaa, sillä kun valotusta korjataan Lightroomissa, kohina nousee esiin.

Ruutukaappaus Lightroomin 100 % näytöltä, kun luminance- ja color-kohinasäätimet nollassa:

5Dm3, kohinanpoistot nollissa.

 Sama kuva 5Dm4:stä:

5Dm4, kohinanpoistot nollissa.

Vielä samat kuvat kohinanpoiston Lightroomin oletusarvoilla (luminance=0, color=22 (5Dm4) ja color=25 (5Dm3)):

5Dm3, noise reduction color=22

Ja sama 5Dm4:llä:

5Dm4, noise reduction color=25

Lopuksi vielä luminance-kohinanpoisto arvolla 30:

5Dm3, noise reduction color=25 luminance=30

Ja 5Dm4:

5Dm4, noise reduction color=25 luminance=30

Jo blogin pienentämistä kuvista näkyy selvä ero kuvien puhtaudessa. Vielä paremmin erot näkyvät avaamalla kuvat isommiksi, ja silloinkin jpeg-pakkaus syö hieman eroja.

Lopulliset 1400 pikseliin tehdyt jpeg-kuvat näyttävät molemmilla kameroilla kelvollisilta:

Lopullinen kuva 5Dm3

Lopullinen kuva 5Dm4

Uudemman kameran kuva on kuitenkin parempi, minkä havaitsee esimerkiksi valkean seinän puhtaudessa ja käytävien tummissa katoissa.

Ja näin jälkikäteen ajatellen viimeinen kuva taitaa olla syy, mikä saa itseni vaihtamaan ennen pitkää kolmosesta neloseen.

Uudet LED-lamput houkuttelevat

LED-lamput ovat kehittyneet mukavasti ja samalla niiden hinta on laskenut. Hehkulamppujen kieltäminen vaikuttaa näin jälkikäteen hyvältä idealta, vaikka aikoinaan se arvelutti. Olen aiemmin kirjoittanut lampuista toiseen blogiini.

Kävin äsken läheisen S-marketin lamppuosastolla, mistä poimin mukaan kolme erilaista lamppua:

Kolme erilaista LED-lamppua marketista.

Vasemmalla oleva Airamin LED on teholtaan heikoin, vain 470 lumenia. Värilämpötila on 2700 Kelviniä, mitä tekstissä kutsutaan nimellä "warm white" eli lämmin valkoinen. Omaan makuun väri vaikutti turhan lämpimältä eli keltaiselta.

Lampun erikoisuus on sisäänrakennettu hämäräkytkin:

Sisäänrakennettu hämäräkytkin.

Kytkimen toiminta jäi vähän epäselväksi. Yleensä tällainen lamppu kierretään niin syvälle varjostimeen tai kantaan, ettei siihen juurikaan pääse ulkopuolista valoa. Lampun oma valo riittää valaisemaan kennon, joten milloin tämän pitäisi sammua? Jatkan kokeiluja. Lampun hinta oli 11,50 euroa.

Keskimmäisen Airamin valoteho on 710 lumenia, jolloin se vastaa vanhaa 50 Watin hehkulamppua. Värilämpötila on 3000 K ("pure white" eli puhdas valkoinen), mikä miellyttää omaa silmää. Lampun hinta oli 11,70 euroa.

Oikeanpuoleisin on yllättäjä: valoteho peräti 1055 lumenia (vastaa 75 W hehkulamppua) ja hinta vain 4,50 euroa. Värilämpötila on 4000 K.

Kaikki lamput syttyvät välittömästi täyteen tehoon, mikä on miellyttävää. Kaikkien CRI-lukemaksi ilmoitetaan vähintään 80 ja käyttötuntien määräksi 15 000 (Rainbow) - 25 000 (Airam). Mikään lampuista ei ole himmennettävissä.

Viva-lite 910 lumenia 5500K päivänvalolamppu.

Sain kokeiluun myös Viva-lite Fullspectrum Daylight LED -lampun, jonka valoteho on mukavat 910 lumenia (12 W sähköteholla). Viva-liten lamput ovat erikoistuneet luonnonvalon matkimiseen. Lampun värilämpötila on 5500 K ja väritoistoa kuvaava CRI-arvo 91+. Käyttöajaksi luvataan 30 000 tuntia ja täysi 100 % valoteho saadaan alle sekunnissa sytyttämisen jälkeen.

Viva-liten valo on silmälle miellyttävää ja ainoana tämän joukon lampuista sitä voi himmentää perinteisellä hehkulampuille suunnitellulla reostaatilla.

Näin talvisaikaan kannattaa hyötyä valotekniikan kehityksestä ja modernisoida kodin valot. Uudet LED-lamput säästävät sähköä ja miellyttävät myös valo- ja videokuvaajia. Valkoisen valo sopii mainiosti sisäkuvaukseen. Muutamasta lampusta saa rakennettua tasaisen valaisun, joka sopii esimerkiksi tuotekuvaukseen. 

Havaintoja Canon 5Dm4 -kamerasta

Pitkäaikaisena 5Dm3:n käyttäjänä kokeilin suurella kiinnostuksella m4-mallia. Ulkoisesti kamera on tuttua Canonia:

Canon 5Dm4 ja 50 mm F1.2-objektiivi.

Edestä katsoen kamera on lähes identtinen edeltäjänsä kanssa:

5Dm3 ja 5Dm4 edestä

Takana eroja on enemmän. Omasta kolmosesta on lähtenyt väriä, joten se on helppo erottaa uudesta mallista.

5Dm3 ja 5Dm4 takaa.

Konkreettinen muutos on uusi painike joystickin vieressä. Sillä vaihdetaan tarkennustapaa, mutta koska sama toiminto on toisella napilla, tämä kannattaa ohjelmoida itselle tärkeisiin tehtäviin.

Toinen uudistus on akkukotelon vieressä oleva läppä, jonka kautta saadaan virtaa ulkoisesta muuntajasta esimerkiksi studiokäytössä. Läppä osuu ikävästi sormen alle eikä vaikuta kovin onnistuneelta. Ainakaan läppä ei paranna kameran vedenpitävyyttä, mikä jo kolmosessa jätti toivomisen varaa.

Akkukoteloon on tullut läpällä suljettava aukko.

Toimintoja kamerassa on ylenpalttisesti. Sen kertoo jo ohjekirjan paksuus: peräti 676 sivua. Vertailun vuoksi isommassa ammattimallissa 1Dx II on vain 562 sivua. Ehdin kokeilla vain murto-osan toiminnoista.

Kosketusnäyttö on mainio, koska sen avulla voi määritellä tarkennuspisteen ja asettaa tarkennuksen seuraamaan liikkuvaa kohdetta. Kosketus toimii myös valikoissa, mutta koska niitä ei alunperin ole suunniteltu kosketusta varten vaihtoehdot ovat turhan lähellä toisiaan. Silti huomasin jo muutaman päivän jälkeen tökkiväni kohtia mieluummin sormella kuin kelaamalla niitä joystickillä.

Vesivaaka löytyy nyt etsimestä. Ensimmäinen musta neliö kuvaa yhden asteen kallistusta. Koska vaa'an tarkkuus on sama yksi aste, näyttö ei ole täysin luotettava. Vajaan asteen kallistus näkyy kuvassa jo selvästi.

Näytössä on nyt myös vesivaaka.

Kaikki tämän sivun kuvat on otettu Samsung S7:n älypuhelimen kameralla. Pieni objektiivi sopii kurkistamaan etsimeen silmän tavoin.

Kortille mahtuvien kuvien näyttö yltää nyt 9999 kuvaan aiemman 1999:n sijaan, mikä on hyvä parannus. Uutta on intervallikuvaus (1-99 kpl tai toistuvasti), bulb-asennon ajastin sekä mahdollisuus kuvata useita HDR-kuvia peräkkäin ja säilyttää kaikki jpeg-välikuvat.

Windows 10 ei vielä osannut näyttää CR2-kuvia esikatselussa, mutta uusin Mac-käyttöjärjestelmä toimi ongelmitta.

Videokuvausta en kokeillut, 4K-tilassa kuva rajautuu voimakkaasti ja datavirta on poskettoman suuri. Ohjekirja varoittaa, että muistikortti voi kuumentua kuvauksen aikana ja jos niin käy, korttia ei saa heti poistaa, vaan sen täytyy antaa ensin jäähtyä kamerassa. Enpä ole ennen moista varoitusta nähnyt.

Tarkennuspisteitä on 61, mutta vähässä valossa vain keskimmäisin toimii luotettavasti. Takanäytöltä takennuksen osoittaminen toimii ilmeisesti vieläkin paremmin hämärässä, mutta sitä en ehtinyt testata.

Tarkennustapoja on lukuisia, joten niissä riittää opiskeltavaa ja kokeiltavaa. Vertasin tarkennuksesta kertovia sivuja sekä 5Dm4:n ja järeimmän ammattirungon (1Dx II) käyttohjeessa -- ne olivat identtiset. Ainoa ero oli sana Extender, joka oli toisessa ohjeessa kirjoitettu pienellä ja toisessa isolla alkukirjaimella. On siis lupa odottaa, että ainakin tarkennuksen puolesta 5Dm4 sopii urheilu- ja lintukuvaukseen.

Kamerassa on nyt sisäänrakennettu GPS, joka tallentaa haluttaessa myös reitin. Valitettavasti edellisen mallin ulkoista gps-laitetta ei voi käyttää. Sisäisessä GPS:ssä on kaksi toimintatilaa, joista toinen seuraa sijaintia myös virran ollessa katkaistuna, mikä nopeuttaa paikannusta mutta syö akkua.

GPS:n kaksi tilaa.

GPS tila 2:n asetukset.

Varmuussiirrot ovat nyt aiempaa monipuolisempia ja esimerkiksi ajalle voi valita ääriarvot:

Varmuussiirron raja-arvot ajan suhteen.

Muutama piirre ärsyttää vieläkin. Laukaisun jälkeen kuvaa voi heti zoomata, mutta tästä tilasta ei voi selata kuvia taaksepäin. Zoomaus pitää lopettaa ja painaa katselupainiketta, ennen kuin selaaminen onnistuu.

Uutta esikatselussa on se, että kahta kuvaa voi verrata rinnakkain, mikä helpottaa huonojen otosten karsimista jo kamerassa.

Olen aina ihmetellyt, miksei kameran käyttämiä tiedostonimiä voi valita vapaasti. Käytössä on vain kolme kirjainta ja juokseva numerointi. Tässä suhteessa 5Dm4 ei tuo mitään parannusta edeltäjäänsä.

Kuvan tiedostonimiasetukset.

Kamerassa on myös wifi- ja nfc-ominaisuudet. Kuvia voi lähettää ftp-palvelimelle tai netin kuvapalveluun suoraan kamerasta (öh, onko tämä jossain tilanteessa järkevää?). Kameraa voi myös ohjata langattomasti älypuhelimesta, mikä on aidosti hyödyllinen ominaisuus.