perjantai 3. marraskuuta 2017

Mobiilidata vs. kiinteä VDSL-yhteys

4G-mittausten jälkeen on vuorossa VDSL-yhteys. Kyse on siis kiinteästä liittymästä, jossa operaattori tuo valokuidun lähelle asukkaita ja jakaa viimeisen pätkän koteihin vanhaa kuparikaapelia (puhelinliittymää varten) pitkin.

Tämä on eräänlainen "köyhän henkilön kuitu", sillä nopeus ei yllä aidon valokuidun tasolle (yleensä 100 megabittiä sekunnissa), mutta on sentään parempi kuin ADSL2 (maksiminopeus download noin 15 megabittiä sekunnissa, upload onnettomat 1 megabittiä sekunnissa). Vanhoilla asuinalueilla, joihin valokuidun vetäminen ei kannata, VDSL-tekniikalla saatava FTTN (Fiber-to-the-neighborhood) on kuitenkin merkittävä parannus.

Elisan tarjoama nopeus on 50/10 eli 50 megabittiä alaspäin ja 10 ylöspäin (ADSL2 15/1 ja valokuitu 100/100). Kyllähän tällä jo pärjää, etenkin kun nopeus pysyy melkein vakiona kuormituksesta riippumatta.

VDSL2-nopeus 50/10 Mbit/s.
Koska mittausohjelma toimii älypuhelimessa, mittaukset piti tehdä wlan-liittymän läpi. Se pudottaa hieman nopeutta ja pidentää verkkoviivettä, mutta silti nopeus säilyy hyvänä ja notkahtaa illalla tuskin lainkaan. Vaikka mittaava älypuhelin on aivan tukiaseman vieressä, wlan-muunnos laskee nopeutta ja tuo siihen hieman heiluntaa.

Elisa VDSL-liittymän nopeudet.
Onhan tässä melkoinen ero verrattuna edellisen postauksen Elisan 4G-nopeuksiin samalla paikalla:

Elisan 4G edellisenä päivänä.
Kiinteän liittymän verkkoviive on lähes suoraa viivaa:

Verkkoviive keskimäärin 26 millisekuntia.
Vertailun vuoksi edellisen päivän verkkoviive 4G:ssä (huomaa pystyakselin erilainen skaala):

4G-verkkoviive keskimäärin 37 ms kolmen piikin vuoksi.
Onko vaikea päättää, kumman liittymän ottaisit? Tuskinpa vain. Tosin 4G-liittymän voi ottaa mobiililaitteessa mukaan ja jos kyse on puhelimesta, sillä voi myös soittaa. Nämä ovat 4G:n hyviä puolia. Lisäksi datanopeus vaihtelee huomattavasti, joissain paikoilla se toimii ihan hyvin. Omassa tapauksessani sekä Elisan että DNA:n mobiiliverkot ovat iltaisin aivan tukossa.

Kiinteän liittymän etuna on tasainen nopeus ja toiminnan luotettavuus, rajoituksena taas sen huonompi saatavuus ja paikkasidonnaisuus.

Johtopäätös on, että molempia tarvitaan. Tulevaisuuden verkkopalveluita ei voi rakentaa pelkästään jomman kumman varaan. Ilmankos operaattorien bisnes kukoistaa, kun jokainen asiakas tarvitsee useita liittymiä.

2 kommenttia:

  1. Tää oli hyvä: "köyhän henkilön kuitu". Nyt eivät tasa-arvohenkilöt käy kimppuun. Kirjoitus oli muutenkin kiintoisa ja ajankohtainen. Aika monella taitaa olla kaksi tai useampi nettiliittymä. Ja nopeusvaihtelut tuttuja.

    VastaaPoista
  2. Täällä kyllä rullaa jouhevasti DNA:n 4G ajasta riippumatta, kello 22 nopeus on tämä: http://beta.speedtest.net/result/6779973695 ja nopeusprofiili on 50M/50M.

    Liittymä maksaa puhelimeen 21,90 euroa 12 kk ja sisältää netin lisäksi 200 min ja 200 sms. Tarjouksen jälkeen huhtikuussa liittymän hinta tulee olemaan 24,50 euroa joka on edelleen halpa.

    Sinun tilanteessa kiinteä on ainoa vaihtoehto, täällä samainen VDSL2 on tilaamatta, koska 4G:llä pärjää ihan hyvin. Toisaalta haluan nopean netin niin kotiin kuin mukaan. Laitteita yksinasuvalla vähän - puhelin ja tietokone.

    Tykkään kiinteässä siitä, että viive on tasainen ja nopeus myös, mutta tällä hetkellä ja tässä elämäntilanteessa en näe siihen vaihtavani koska silloin joutuisin vaihtamaan kännykässä myös hitaampaan nopeuteen. Kaikilla ei ole varaa pistää noin 30 euroa kiinteään ja toiset noin 30 euroa puheliittymään.

    DNA:n ehdoissa minua kuitenkin harmittaa ehto, että liittymä voidaan sulkea, jos sen liikenne ylittää 200 gigatavua kuukaudessa. Joka on DNA:n mukaan kohtuulliseksi määritetty data. Tilausvaiheessa en ole tästä tietoa saanut. Kirjoitin asiasta blogiini tarkemmin https://jumissatanssilattialla.blogspot.fi/2017/11/dna-liikenteenhallinta.html

    Kiitos hyvästä jutusta Petteri!

    VastaaPoista