DNA Koti 5G tökkii uploadissa

Olen testaillut vuoden 2020 joulukuussa tulleen DNA Koti 5G yhteyttä heti uutena ja myöhemminkin. Viime aikoina olen havainnut lähtevän nopeuden (upload) putoavan murto-osaan normaalista. Laitoin perjantaina aamuyöllä käyntiin testiohjelman ja lopetin sen sunnuntaina illansuussa. Kaaviot puhuvat puolestaan: jotain on vialla.

Latausnopeus on pysynyt samalla 300-350 megabitin tasolla kuin ennenkin, eivätkä edes kesällä puihin tulleet lehdet muuttaneet tilannetta. Nyt lokakuussa lehdet ovat lähteneet, mutta upload-nopeudelle on tapahtunut jotain kummallista. 

Upload-nopeus romahtaa murto-osaan normaalista.

Viime joulukuussa upload-nopeus oli 40-50 megabitin luokkaa, siirtyen välillä tuplasti suuremmaksi. Nyt ilmiö on päinvastainen, sillä perusnopeus on 100 megan luokkaa, mutta romahtaa välillä alle kymmenesosaan. Kuvassa näkyy esimerkiksi lauantain aamuyöstä pitkälle iltapäivään kestänyt jakso, jossa nopeus oli 6-7 Mbit/s tasolla ja kävi jopa viidessä megassa. Siis vähemmän kuin normaalissa 4G:ssä ja vähemmän kuin aiemmassa langallisessa 50/10 VDSL-yhteydessä.

Upload-nopeus 5-7 Mbit/s luokkaa.

Ping ja jitter heittelehtivät entiseen malliin, mikä on kaukana valokuidun tasaisuudesta.

Testijakson ping ja jitter-arvot.

Koti 5G:tä mainostetaan lupauksella, että tukiasemasta varataan jokaiselle käyttäjälle oma kaista. Se ei näytä toteutuvan uploadin osalta alkuunkaan. Vain 5-7 megan nopeus täyttää nipin napin sopimusehdoissa luvatun 5 megan minimitason, mutta on täysin riittämätön 5G-verkolle, jota mainostetaan kuidun vaihtoehtona.

Moni käyttäjä ei upload-nopeuden eroja huomaa, mutta videoneuvotteluissa niillä voi olla merkitystä. Omassa käytössäni merkitys on vielä suurempi, sillä siirrän usein suuria määriä tiedostoja toimiston palvelimelle ja takaisin.

Ping ja jitter -arvot ovat pysyneet liki ennallaan viime joulukuusta. Ping-arvo on nykyään tasaisempi, joulukuiset hyppäykset 40 ms tasolle ovat poistuneet. Mutta upload-kaistassa on jotain pahasti vialla. Päivitän tähän blogiin tiedon, kun asia on korjattu.

PS. Tämä yhteys siis tilattiin 1000-megaisena, mutta 330 saatiin. Se ei ole muuttunut. Eipä tosin laskukaan ole vielä 1000:n tasolla, koska ensimmäisen vuoden tarjoushinta on yhä voimassa.

Lisäys 11.10.2021: Soitto vikailmoituksiin antoi vastauksen, että tukiasemassa on tehty ohjelmistopäivityksiä. Nopeus juuri nyt (klo 16) näyttää olevan OK, viimeisin 6 megan nopeus tuli mittaukseen aikaisin aamulla. Seurataan, onko ongelma nyt korjaantunut pysyvästi.

DNA Koti 5G ja Speedtest komentoriviltä

Edellisessä kirjoituksessa oli tuloksia Elisan 50 megabitin VDSL-liittymän nopeuksista. Tässä kirjoituksessa on vastaavia mittauksia DNA Koti 5G-liittymästä. Mittausaika oli 21.12. illasta 23.12. aamuun, mittaus toistettiin noin 15 minuutin välein. 

Ensinnäkin nopeus.

DNA Koti 5G nopeudet

Latausnopeus pysyy melko hyvin 350 megabitin tasolla, mutta siinä on päivä- ja ilta-aikaan siinä on kummallisia piikkejä alaspäin. 

Toiseen suuntaan nopeus käyttäytyy kummallisesti: yleensä 50 megabitin sekuntinopeus tuplaantuu välillä 100 megabittiin, aivan kuin yhteys ottaisi käyttöön toisen kaistan aina voidessaan. Tämä tuplanopeus näkyy myös toisella testiohjelmalla, kun mittaus osuu sopivaan aikaan.

Ajoittain upload-nopeus on tuplat (94 Mbits/s) tavalliseen verrattuna

Ping- ja jitter-arvot samalta mittausajalta:

DNA Koti 5G ping ja jitter

Ping pysyy hyvin 12-20 millisekunnin haarukassa, mutta jostain syystä paikoin tuplaantuu jälkimmäisenä yönä. Vaihtelu on suurta verrattuna Elisan VDSL:ään: siinä suurimman ja pienimmän arvon erotus on 0,72 millisekuntia, kun se DNA Koti 5G:ssä on 28,35 millisekuntia eli 36-kertainen. Jitterissä erot ovat pienempiä: Elisa VDSL 19,03 ja DNA Koti 5G 26,61.

Tavallinen kotikäyttäjä ei luultavasti huomaa eroja, mutta pelkkien numeroiden valossa langaton 5G jää kauaksi kaapeli- ja kuituyhteyksien tasaisuudesta. 

DNA Koti 5G ei vielä lunasta 5G:n laatulupausta

Jatkoa edelliseen kirjoitukseen DNA Koti 5G -yhteydestä.

Nopeus on laajakaistan keskeinen mittari, mutta ei suinkaan ainoa. Monelle jopa tärkeämpää on yhteyden luotettava ja tasainen toiminta. Langattomat yhteydet ovat luontaisesti vaihtelevia, joten miten DNA Koti 5G pärjää tässä suhteessa?

Tein (ensi kertaa vuosiin!) pienen komentojonon, joka latasi toimiston palvelimelta viiden megatavun tiedoston puolen minuutin välein. Toimiston verkko on 100/100 megaa ja niin lähellä operaattorien yhdysliikennepistettä, että toimii varmasti luotettavasti. 

Teoriassa viiden megan tiedoston pitäisi latautua 0,4 sekunnissa, mutta käyttöjärjestelmiltä kestää aikansa käynnistää lataus ja tallentaa tiedosto (ssd-levyt molemmissa päissä). Suurin viive on kuitenkin VPN, joka pudottaa latausnopeuden muutamaan megatavuun sekunnissa nettiyhteyden nopeudesta riippumatta. Kopiointitestiä ei siten voi käyttää nopeusmittauksiin.

Toistuvan latauksen voisi hoitaa ajastamalla, mutta on yksinkertaisempikin tapa. Komentotulkissa on TIMEOUT-komento, joka pysäyttää suorituksen n sekunnin ajaksi. Ajan mittaukseen tarvitaan pieni apuohjelma, kuten Gammadyne Timer (https://www.gammadyne.com/cmdline.htm#timer). Rajataan tuloksesta vain kiinnostava rivi ja lisätään se lokin loppuun, jolloin saadaan komentojono:

:alku
timer
copy x:\5MT.bin
timer /s /q /et >>ajat.txt
del 5MT.bin
timeout 30
goto alku

Tuloksena syntyvä lokitiedosto on sitten helppo lukea Exceliin ja piirtää graafiksi.

13.12.2020 10.28.15 2.0 seconds
13.12.2020 10.28.47 2.0 seconds
13.12.2020 10.29.19 2.1 seconds
13.12.2020 10.29.50 1.7 seconds
13.12.2020 10.30.22 2.0 seconds
13.12.2020 10.30.54 1.9 seconds
13.12.2020 10.31.26 2.5 seconds
13.12.2020 10.31.58 1.8 seconds
...

Kopiointiajat heiluvat kahden sekunnin molemmin puolin. Tarkat ajat eivät ole kiinnostavia, mutta selvät piikit paljastavat yhteyden mahdolliset katkokset.

Kopioinnin kesto 9-10.12.2020

Graafista näkee, että n. klo 22.30, 1.40, 6.30, 9.30 ja 17.45 kopiointi on kestänyt tavallista kauemmin. Korkein piikki on puoli seitsemältä aamulla (yli 12 sekuntia) mikä tarkoittaa, että yhteys on ollut alhaalla kymmenkunta sekuntia. Yöllä 3-5 välillä on kiinnostava "laakso", jota en osaa selittää.

Kopiointi 10-11.12.2020

10.12. alkaneella jaksolla on kaksi pitkää katkoa, joissa grafiikan 14 sekunnin yläraja loppuu kesken ja piikki on sen vuoksi katkaistu: 11.12.2020 klo 3.45 kesto 63,1 sekuntia sekä 11.12.2020 klo 13.43 kesto niin ikään 63,1 sekuntia. Näissä yhteys on ollut poikki yli minuutin. 

Muita ylipitkiä kopiointiaikoja ovat 10.12.2020 klo 6.32 kesto 12,1 sekuntia, 10.12.2020 klo 9.28 10,0 sekuntia, 10.12.2020 klo 1.32 9,8 sekuntia, 11.12.2020 klo 2.32 kesto 8,7 sekuntia sekä 10.12.2020 klo 17.32 7,8 sekuntia. 

Pisimmistä katkoista neljä osuu yöaikaan, mikä saattaa kertoa asennus- ja muutostöistä operaattorin verkossa, mutta toinen minuutin katko osuus iltapäivään ja kaksi lyhyempää aamupäivään sekä alkuiltaan. 

Vertailun vuoksi tein saman mittauksen vanhalla Elisan VDSL-yhteydellä. Jo silmämääräisesti näkee, että ajat ovat huomattavasti tasaisempia:

Kopioinnin kesto 12.12.2020

Ajoissa on pientä satunnaisvaihtelua, mutta ei yhtään selvää katkoa.

Kopiointi 13.12.2020

Sama pätee toisen päivän yöhön ja aamuun.

Testit eivät ole tieteellisiä eikä mittausväli noudata vuorokauden vaihtumista. Kone oli testin aikanakin kevyellä käytöllä, verkko samoin. VDSL:n tasaiset lukemat osoittavat kuitenkin, ettei yhteyden muu käyttö vääristänyt varsinaista tulosta.

Graafit osoittavat, ettei langaton yhteys ole yhtä tasaisen varma kuin kaapeliyhteys. Koti 5G:n katkokset eivät ole kohtuuttomia; musiikin toistossa tai suoratoistopalvelussa 10 sekunnin katkosta ei edes huomaa puskuroinnin vuoksi, mutta pelaamisessa tai Teams/Zoom-kokouksessa katko on kiusallinen. Minuutin keskeytys on jo kohtuuton. Ennaltailmoitetut huoltokatkot ovat sitten eri juttu, sillä niihin pystyy varautumaan.

Voi olla, että koska kyse on uudesta tekniikasta, sen sisäänajo ja uusien asiakkaiden kytkeminen aiheuttavat häiriöitä, jotka myöhemmin poistuvat. Tulen siksi seuraamaan asiaa jatkossakin.

5G-tekniikkaa on mainostettu nopeuden ohella sen luotettavuuden ja verkon viipaloinnin tuomilla eduilla. Kymmenien sekuntien katkokset eivät tule kysymykseen robottiautojen tai leikkaussalirobottien kohdalla. Koti 5G ei vielä ole lähelläkään näiden visioiden toteuttamista.

Toisaalta 5G-verkko voi taata laatutason vain mobiiliverkon sisällä. Kun yhteyttä muunnetaan wifi-signaaliksi ja kuljetetaan perinteisen verkon läpi palvelimelle ja takaisin mobiiliin päätelaitteeseen, viiveisiin ei enää voi vaikuttaa. 

DNA Koti 5G -kokemuksia

Asun Espoossa lähellä Kehä I:tä, mutta alueella ei tarjota valokuitua omakotiasukkaille. Monta vuotta piti sinnitellä 15/1 megabitin ADSL-tekniikalla, kunnes Elisa päivitti sen 50/10 VDSL-yhteydeksi (50 megabittiä download, 10 megabittiä upload). Tekniikka toimii, mutta ei riitä vaativaan käyttöön eikä aktiiviseen etätyöhön. 

Vaihtoehtona on 4G-mobiilidata, mutta sen toimintaan ei voi luottaa lainkaan. Välillä nopeus on VDSL:ää parempi, mutta kuormitushuippujen aikaan (iltaisin ja koulujen jälkeen) nopeus romahtaa.

Telia teki viime vuonna parhaansa kerätäkseen riittävästi taloja mukaan Avoin kuitu -hankkeeseen, mutta riittävää kiinnostusta ei löytynyt. Kun sitten DNA tarjosi uutta Koti 5G -yhteyttä jopa 1000 megabitin nopeudella, jätin heti tilauksen. Elisalla olisi ollut vastaava, mutta kun eivät mainostaneet palveluaan, en tiennyt asiasta. Ylipäätään 5G-peittokin tuli alueelle vasta pari kuukautta sitten.

Nopea 5G toimii vain maston lähettyvillä, vaaditaan käytännössä näköyhteys. Itsellä nämä ehdot täyttyivät. Paikalle ensin lähetetty mittaaja näytti läppäristään saavuttavansa jopa 900 megabitin nopeuden. Pari viikkoa myöhemmin paikalle tuli asentaja, joka kiinnitti vastaanottimen talon seinään ja veti kaapelin laitetilaan. 

5G-vastaanotin talon seinässä.

Aikaa kului noin 2,5 tuntia. Asennus maksaa 495 euroa (tarjoushinta 450 euroa). 5G-vastaanotin on DNA:n omaisuutta ja sisältyy veloitukseen, joka on 39,90 euroa (400 megabittiä) tai 44,90 euroa (1000 megabittiä) kuukaudessa.

Huawein 5G-purkki muuntaa langattoman signaalin Ethernetiksi wifi-reititintä varten.

Mainoksen mukaan kyseessä on "langaton kiinteä liittymä", jonka pitäisi vastata idean tasolla kotiin tulevaa valokuitua. Kiinteistölehden mukaan DNA Koti 5G käyttää verkon viipalointia, joka takaa nopeuden pysyvän vakiona, vaikka myös naapurit olisivat verkossa. Mobiilidatan kaltaista hidastumista ruuhka-aikoihin ei siten pitäisi ilmetä. Näin kertoi myös myyjä puhelimessa: kutakin mastoa kohti myydään vain rajallinen määrä Koti 5G -asiakkaita, jotta kapasiteetti säilyy.

Kuulostaa hyvältä, mutta langattomat verkot ovat arvaamattomia. Sopimusehdoissa nopeuksista annetaan erilainen kuva: 1000 megan liittymän nopeudet ovat 100-1000 megabittiä (minimi- ja maksiminopeus) sekä 400 megan liittymän 100-400 megabittiä. Sata megaa on toki paljon ja tuplasti enemmän kuin VDSL:llä, mutta mihin katosi se takuu vakionopeudesta?

"Miniminopeus on nopeus, joka ei Kiinteä 5G -laajakaistapalvelua käytettäessä lähtökohtaisesti alitu", sanoo sopimus, ja edelleen "... asetuksen EU 2015/2120 mukainen normaalinopeus on DNA Oyj:n tarjoamassa Kiinteä 5G-laajakaistapalveluissa niille ilmoitettu miniminopeus".

Lähtevä nopeus on vielä ikävämpi yllätys: sopimuksen mukaan se on vain 5-100 megabittiä (sama sekä 400 että 1000 megan vaihtoehdoissa). Viisi megaa 5 G:n miniminä ei ole enää mitään ja on vain puolet VDSL:stä. Sata on sentään hyvä lukema, mutta se luvataan vain maksimarvona.

Huippunopeaa kotiyhteyttä odottava pettyy markkinointiin, sillä sopimusehdoissa nopeudeksi luvataan "vain" 100/5 megabittiä, joka saattaa yltää arvoon 400/100.

Sopimukset ovat teoriaa, niihin turvaudutaan vain jos tulee riitoja. Ratkaisevaa on arkinen käyttö. Miten yhteys siis toimii käytännössä?

DNA:n purkin perässä on uusi AX-tason (Wifi 6) wifi-reititin. Testasin nopeuksia Netflixin Fast.com -palvelusta (sama, jota asentajat käyttivät) lauantaiaamuna puoli kuudelta, jolloin verkossa ei varmasti ollut ruuhkaa. Luvut ovat kolmen peräkkäisen mittauksen keskiarvoja. Wifi-yhteys pöytäkoneeseen noin parin metrin etäisyydeltä, koneen wifi "vain" ac-tasoa.

• Ethernet-kaapeli suoraan purkista nopeaan pöytäkoneeseen: 370 megabittiä (down) / 48 megabittiä (up), viive 21 ms.
• Ethernet-kaapeli wifi-reitittimen portista pöytäkoneeseen: 333/45 Mbit/s, 22 ms
• Wifi-yhteys 5 GHz kaistalla: 280/45 Mbit/s, 23 ms
• Wifi-yhteys 2,4 GHz kaistalla: 90/47 Mbit/s, 22 ms

Luvut näyttävät ihan hyviltä, vaikka verkkoviive jää kauaksi niistä muutaman millisekunnin lukemista, joilla 5G-tekniikkaa usein hehkutetaan. Kun välissä on monia aktiivilaitteita ja signaalien muunnoksia, viiveet kumuloituvat.

340/41 megabittiä sekunnissa, kyllähän tällä jo pärjää.

Tilasin yhteyden 1000 megabittisenä, joten siihen nähden 300 megaa on vähän -- vain kolmasosa luvatusta. Se toki riittää mainiosti normikäyttöön ja myös 50 megabitin upload on hyvä, vaikka jää puoleen aidon kuituverkon 100/100 symmetrisestä yhteydestä.

Testasin nopeutta myös älypuhelimen wifillä puolen tunnin välein. Tulokset ovat vain suuntaa-antavia, sillä testipuhelin oli vanha eikä tue uusia wifi-tekniikoita. Verkkoa myös käytettiin kevyesti mittausten aikana. Tulokset kuitenkin osoittavat, miten paljon nopeudet vaihtelevat, kun välissä on kaksi langatonta verkkoa.

Koti 5G nopeus wifi-verkossa mitattuna

Nopeutta huolestuttavampaa ovat kaksi täydellistä katkosta (mittaukset nro 61 ja nro 205, molemmat klo 19:32 peräkkäisinä päivinä), jotka näkyvät sinisinä pystyviivoina.

Tulen seuraamaan yhteyden nopeutta ja luotettavuutta jatkossakin. Miten vaikuttavat esimerkiksi lumisade ja kevään myötä puihin ilmestyvät lehdet? Entä naapurien lisääntyvä 5G-käyttö? Epäselväksi jäi, miksi asentaja sai yli 900 megabittiä, kun oma mittaus jää kolmannekseen. Selvittelen näitäkin tulevissa blogikirjoituksissa.

Langaton ei ole koskaan valokuidun veroinen, vaikka onkin edullisempi ottaa käyttöön. Langattoman yhteyden nopeudet ja luotettavuus riittävät kuitenkin monelle.

Seuraava kirjoitus yhteyden toimintavarmuudesta.