Android-viruksen uhri Suomessa?

Eilisen tietoturvaluennon yhteydessä sain kuulla, että erään suomalaisen henkilön Android-puhelimesta olisi löytynyt vaarallinen Ghost Push -haittaohjelma. Väitettiin, että tartunnan voisi saada puhelimeensa suoraan nettisivulta.

Ghost Push, mikä se on? Kiinalainen Cheetah Mobile -mobiilisovelluksia kehittävä ilmoitti löytäneensä viruksen syyskuussa 2015 ja väitti sen saastuttavan yli 600 000 puhelinta päivässä. Saman uutisen mukaan virus olisi levinnyt Aasian lisäksi Eurooppaan -- ja siis ilmeisesti myös Suomeen.

Ja mikä pahinta, virus hankkii itselleen täydet oikeudet puhelimeen, jonka vuoksi sitä on erittäin vaikea poistaa. Onneksi Cheetah Mobile on tehnyt viruksen tunnistus- ja poisto-ohjelman nimeltä Stubborn Trojan Killer. Mutta mistähän Cheetah Mobile osasi arvioida, että virus tuottaa sen tehtailleelle rikollisjengille 4,05 miljoonaa dollaria päivässä?

Stubborn Trojan Killer

Mobiiliturvallisuus on iso bisnes ja turvayhtiöillä on taipumus liioitella uhkia, joita media sitten levittää eteenpäin. Yhtiön omaan tiedotteeseen ei ehkä ole luottamista, mutta kun Android-uutissivusto Android Authority uutisoi asiasta, se on tutkimisen arvoinen.

Android Authority lisää pelotevaikutusta entisestään kertomalla, että tämä vaarallinen haittaohjelma on levinnyt myös Google Play -sovelluskaupasta ladattujen ohjelmien mukana. Silloin ei ole ihmekään, jos se uhkaa myös suomalaisia. Red alert!

Luotettava it-uutismedia ZDNet kertoo kuitenkin ihan toista. Sen mukaan Ghost Pushista on useita versioita, mutta ohjelmaa on havaittu vain Aasiassa ja Venäjällä. Google Play -sovelluskaupassa on ehtinyt olla hetken aikaa vain kaksi saastunutta ohjelmaa.

On vaikea tietää, mikä on totuus kaiken liioittelun takana. Siksi olisi kiinnostavaa kuulla, mikäli jollain on omakohtaisia kokemuksia tästä haittaohjelmasta.

Lumia ja omien puheluiden nauhoitus

Omien puheluiden nauhoittamisesta on usein hyötyä. Viimeksi eilen piti virkistää muistia ja tarkistaa, mikä olikaan maanantaisen soittajan nimi, joka oli livahtanut ohi korvien. Nauhoitus onnistuu helposti Androidilla, mutta iPhoneissa se on ymmärtääkseni edelleen estetty tietoturvasyistä.

Aiemmin nauhoitusohjelmia ei ole saanut myöskään Lumia-puhelimiin (Windows Phone), mutta uusi Windows 10 -käyttöjärjestelmä lisää monien kaipaaman toiminnon suoraan valikkoon, josta se pitää vain käydä kytkemässä päälle. Asetuksista valitaan Puheentallennus -sovellus.

Windows 10 ja puheluiden tallennusohjelman valinta.

Kun Puheentallennus on valittu, nauhoitus voidaan kytkeä päälle puhelun aikana Tallenna-painikkeella:

Tallenna -painike käynnistää nauhoituksen.

En keksinyt tapaa, jolla nauhoitus käynnistyisi automaattisesti. Usein käy niin, että vastaanottaja oivaltaa soiton tärkeyden vasta puhelun aikana tai jopa useamman päivän päästä. Siksi automaattinen nauhoitus on kätevä.

Vanhoissa Nokia-puhelimissa vastapuoli kuuli toistuvan äänimerkin, mistä tiesi nauhoituksen olevan päällä. Tällaista varoitusta ei enää käytetä, joten nauhoitus tapahtuu kaikessa hiljaisuudessa.

Jostain syystä Pito-painike lopettaa tallennuksen. Vaikea sanoa, onko tämä bugi vai tietoinen valinta.

Puhelut tallentuvat Recorded calls -kansioon m4a-pakattuina tiedostoina, josta niitä voi kuunnella jälkeenpäin:

Nauhoitusta voi kuunnella ja jopa leikata.

Myös kiinnostavan pätkän leikkaaminen onnistuu suoraan puhelimessa.

Tässä kaikessa on omat vaaransa, joista tallennusohjelma muistuttaa käyttöönoton yhteydessä. Kun nauhoitus on käyttöjärjestelmän palvelu, urkinta- tai haittaohjelmat voivat varastaa tämän kansion äänitiedostoja.

Ja koska kyseessä on jenkkiohjelma, samalla muistutetaan juridisista asioista: "Sinun on ymmärrettävä lailliset vastuut, ennen kuin voi tallentaa puheluja. Tähän sisältyy tieto siitä, tarvitsetko kaikkien puheluun osallistuvien henkilöiden suostumuksen etukäteen... Microsoft ei ole vastuussa siitä, kuinka käytät tallennusominaisuuksia tai tallenteitasi".

Joissakin USA:n osavaltioissa omien puheluiden nauhoittaminen ilman vastapuolen lupaa on kielletty. Suomessa tällaista rajoitetta ei ole. Omia puheluita saa nauhoittaa vapaasti, mutta niiden julkinen esittäminen voi olla kiellettyä useammastakin eri syystä.

PS. Windows 10:n kuvakkeet ja painikkeet näyttävät turhan pieniltä, eikö vain? Varsinkin näyttö uuden puhelun tullessa on askeettinen ja tyhjä:

Puhelu tulossa.

Painikkeet voisivat olla isompia, ja mahtuisihan näytölle vaikka soittajan valokuva osoitekirjasta.

Tältä näyttää kiristyshaittaohjelma

Kiristysohjelmat ovat rikollisten suosiossa. Niitä levitetään varsinkin sähköpostien liitetiedostoina. Viestinä on usein saate laskusta tai faksista, joka pitäisi avata Wordillä. Dokumentissa on mukana makroja, jotka lataavat varsinaisen haittaohjelman jostain netin palvelimelta. Sen jälkeen tapahtuu ikäviä: kiristysohjelma salakirjoittaa työtiedostot ja vaatii rahaa (tai Bitcoineja) purkuavaimesta.

Virus sähköpostissa houkuttelee avaamaan liitteen.

Makrovirukset yleistyivät 1990-luvun lopussa, jolloin ne levisivät tehokkaasti sähköpostilla. Sen jälkeen Microsoft kytki oletusarvona makrot pois käytöstä, jolloin tämän tyypin virukset kuolivat ja tekijät siirtyivät uusiin kanaviin, kuten Flash- ja Java-aukkojen hyödyntämiseen.

Nyt makrovirukset ovat palanneet. Koska makroja ei oletusarvona käynnistetä, haittaohjelma käyttää ovelaa kikkaa: se väittää, että dokumentti on suojattu, ja neuvoo kytkemään suojauksen pois päältä dokumentin avaamiseksi.

Epäilyttävää tiedostoliitettä ei kannata koskaan avata suoraan sähköpostista. Turvallisempi tapa on käyttää älypuhelinta tai ladata tiedosto ensin omalle levylle, jonka jälkeen sitä voi katsoa Tiedostonhallinnan esikatselulla.

Makrovirus näyttää esimerkiksi tältä:

Esikatselu näyttää Word-dokumentin alun.

Teksti neuvoo virheettömällä englannilla, aivan kuin ilmoitus tulisi Wordistä:

PROTECTED DOCUMENT
This file is protected by Microsoft Office
Please enable Editing and Content to see this document.

CAN'T VIEW THE DOCUMENT? FOLLOW THE STEPS BELOW.

Viimeinen kohta "Once you have enabled editing, please click "Enable Content" on the yellow bar above" on ratkaiseva: se käynnistää haitallisen makron ja lataa kiristysohjelman. 

Huolestuttavaa on, etteivät virustorjuntaohjelmat näytä juurikaan reagoivan haitallisiin dokumentteihin. Sähköpostiohjelmat estävät exe-ohjelmatiedostojen lähettämisen ja virustorjunta tarkistaa zip-paketit, mutta doc-tiedostot menevät sukkana läpi -- ehkä siksi, että niissä on vain haittaohjelman latausosuus eikä varsinaista haittakoodia.

Virustotal kertoo, että vain muutama torjuntaohjelma reagoi suoraan haitalliseen liitteeseen:

Virustorjunta ei tunnista haitallisia makroja liitetiedostoissa.

Toinen tapa tarkistaa epäilyttävät liitteet on avata ne Google Docsin ilmaisella pilvipalvelulla. Se ei aja Wordin makroja, joten vaaraa vahingossa käynnistämisestä ei ole:

Google Docsin tekstinkäsittely ei aja makroja.

Joskus puutteellisesta yhteensopivuudesta esikuvan kanssa on jotain hyötyäkin!

Lisätään vielä, että Virustotalin käyttämät torjuntaohjelmat käyttävät pelkkiä virustunnisteita, joiden teho on selvästikin riittämätön. Työasemaan asennettuna torjuntaohjelmat luultavasti antaisivat hälytyksen ja estäisivät dokumentin avaamisen. Toimivuutta on mahdoton varmistaa asentamatta kaikkia torjuntaohjelmia, joten virustorjunnan aukottomuus jää tältä osin avoimeksi.

Silti herää kysymys, miksei makroviruksia torjuta jo sähköpostipalvelimella ja tiedostoina? Miksi jättää torjunta avausyritykseen asti? Mahdotonta se ei ole, kuten McAfee osoittaa.

Vielä toinen lisäys 16.3.2016: Windows 10:n mukana tuleva Security Essentials reagoi liitteeseen, kun sen sisältävä viesti avataan Kympin omassa sähköpostiohjelmassa:

Windowsin oma turvaohjelma varoittaa

Kun vaarallinen liite ladattiin Gmailista ja käsiteltiin samassa koneessa tiedostona, mitään varoitusta ei tullut.

Loppuyhteenvetona pitää todeta, että jälleen kerran oma varovaisuus on kaikkein parasta, mutta tietoturvaohjelmat toimivat viimeisenä varokeinona.

Word Mobile paljastaa viruksia

Älypuhelinten tietoturvariskeillä pelotellaan usein, mutta puhelimista voi olla jopa hyötyä pc-virusten torjunnassa. Jos vähänkin epäilyttää, Office-tiedostoliitteet kannattaa avata Wordin ja Excelin Mobile-versioilla, sillä mahdolliset makrot ja haittaohjelmat eivät toimi niissä.

Esimerkiksi tuoretta kiristysohjelmaa levitetään doc-tiedostoliitteenä sähköpostissa, jonka mukana on saate:

Lähettäjä: Ezequiel Herrera <HerreraEzequiel10@jazztel.es>
Päiväys: 17. helmikuuta 2016 9.55.31 UTC+2
Vastaanottaja: <xxxx>
Aihe: Invoice 2016-19520004
Hi xxxxx,

Here's invoice 2016-19520004 for 59,66 USD for last weeks delivery.

The amount outstanding of 277,55 USD is due on 23 Feb 2016.

If you have any questions, please let us know.

Thanks,
Ezequiel Herrera
GameStop Corp.    www.gamestopcorp.com

Tiedostoliitteen avaaminen Windows-koneella johtaa makron käynnistymiseen ja haittaohjelman asentamiseen, mikäli Wordiä ei ole asetettu avaamaan liitteitä suojatussa (protected) muodossa. 

Vielä turvallisempaa on avata tällaiset viestit älypuhelimen sähköpostiohjelmalla. Siellä tiedostoliite avataan joko puhelimen omaan katseluohjelmaan tai Office Mobile-sovellukseen:

Android-puhelimessa tiedostoliitteen avaaminen on turvallista.

Jopa Android-puhelin on tässä suhteessa turvallinen, sillä makrot tai Windowsille/Macille tehdyt ohjelmat eivät toimi. Vaikka liitetiedosto olisi Android-sovellus (.apk), sitä ei voi käynnistää turva-asetusten vuoksi.

Tämän haittaohjelman tapauksessa edes dokumenttitiedosto ei aukea lainkaan. Wordin työtila vilahtaa näytöllä ja sen jälkeen ohjelma palaa tiedoston avausvalikkoon. No harm done!

Mutta älä yritä samaa PC-koneella.

Näppärä jatkojohto matkakäyttöön

Clas Ohlsonilta tein heräteostoksen: neljän euro-tyyppisen pistorasian jatkojohto, joka vie vähän tilaa matkalaukussa mutta mahdollistaa neljän laitteen samanaikaisen lataamisen. Hotelleissa on aina liian vähän pistorasioita ja nekin vähät saattavat olla vielä väärää tyyppiä, jolloin tarvitaan adapteri. Tällaisen jatkojohdon kanssa selvitään yhdellä adapterilla (kunhan mukana ei ole laitteita, joissa on iso pyöreä, maadoitettu virtajohto, koska ne eivät tämän johdon reikiin mahdu).

Näppärä matkalla.

Jatkojohdon voi tilata myös verkkokaupasta, hinta on 8,49 euroa. Tuotenumerolla 36-2310 myytävä johto on tosin nimellä "6-osainen jatkojohto", mutta tuotekuvassa on vain neljä osaa.

Kun tähän yhdistää vielä 5-porttisen usb-laturin ja/tai kolmipäisen usb-kaapelin voi sanoa, että latauspuoli alkaa olla ns. hallinnassa.

Nyt on, mistä ladata!

Neljä sähköpistoketta, jokaiseen viisiporttinen laturi ja jokaiseen porttiin kolmipäinen kaapeli... hei, sillähän lataa kerralla 60 laitetta! Sen luulisi riittävän jopa hitech-lestadiolaisperheelle.

TomTom Spark Music Cardio GPS-kuntoilukello

Navigaattoreista tuttu TomTom on laajentanut aktivisuusrannekkeiden markkinoille. TomTom Spark Music Cardio on malliston yläpäästä, joten siinä on tietenkin GPS-seuranta ja sykemittari. Laitteen hinta on noin 250 euroa.

Ensi reaktio oli hämmennys. Pitkään aikaan ei ole tullut vastaan laitetta, jonka edessä menee sormi suuhun. Hei, miten tämä toimii? Näytön alla on iso pullistuma, mutta miten kelloa ohjataan? Kellossa ei ole kosketusnäyttöä eikä painikkeita. Vasta opetusvideosta selvisi, että pullistuman reunat toimivat kytkiminä, mikä on kyllä ihan toimiva ratkaisu, mutta vaatii opettelua.

Tämä EI ole kosketusohjain. 

Toinen kummallisuus on vasen painike, johon kello reagoi vasta muutaman sekunnin viiveellä. Muut painikkeet toimivat välittömästi ja näytöt ovat monipuolisia.

Näyttö on selkeä.

Itse näyttö on erinomaisen selkeä ja aikanäytön numerot jättikokoisia. Neljä painiketta toimivat lopulta loogisesti ja hyvin. Käytettävyys ontuu vain urheilusuorituksen jälkeen, sillä pause ja stop ovat pelkkiä painalluksia eikä kello anna niiden toiminnasta selkeää palautetta. Aluksi piti ihmetellä, tallentuiko lenkki lainkaan.

Kellon silikonihihna on vaikuttavan paksu ja jämäkkä, sitä on saatavissa kahtena eri kokona. Piikit lukitsevat kello niin tukevasti ranteeseen, että hihnan avaaminen ja kiinnittäminen vaatii suorastaan voimaa. Ajan myötä siihen tottuu.

Kiinni on ja pysyy - siitä pitävät nämä piikit huolen.

Voimaa vaatii myös latausliitäntä, joka on sekin iso ja tukeva. Kello työnnetään kaarevaan liittimeen voimaa käyttäen - mutta hei, tämä onkin tarkoitettu urheilijoille. Eikä tiukka liitin irtoa vahingossa, vaikka kello putoaisi latauksen aikana pöydältä lattialle.

Web-liittymän tiedot.

Urheilijoihin viittaavat myös monipuoliset ohjelmat omien aikojen vertailuun ja paranteluun. Kävelyä kello ei pidä lainkaan urheilusuorituksena, mutta Freestyle ajaa saman asian. Kyseessä on todellakin kuntoilukello, ei mikään aktiivisuusranneke. Kello on vedenpitävä ja tunnistaa automaattisesti uinnin ja pyöräilyn.

Web-liittymä ja mobiilisovellus ovat monipuolisia, mutta eivät yllä lähellekään Fitbitin havainnollisuutta.

Viikottainen askelnäkymä.

Suomenkielinen versio puhuu "askelmista", mikä tuo mieleen porrasaskelmat. Toisin kuin Fitbit, TomTom ei mittaa kerroksia lainkaan. Askelnäyttö ei liioin päivity kävelyn aikana. Askelnäytön graafinen pystyasteikko on numeroitu hassusti, numeroinnin pitäisi olla esimerkiksi 5000 välein.

TomTom laskee askeleet huomattavasti konservatiivisemmin kuin vertailulaitteena samassa kädessä ollut Fitbit. Messupäivän jälkeen eroa saattoi olla jopa 25 prosenttia. Kyse ei ole viasta vaan erilaisesta askeleen määritelmästä. Selkeissä kävelylenkeissä erot olivat muutaman prosentin luokkaa.

Sykenäytön graafi

Sykemittaria en pystynyt arvioimaan, mutta Wearables.comin mukaan Tompan sykenäyttö oli tarkin heidän testaamistaan laitteista. Unimittaus on yksinkertainen ja perustuu vain käden liikkumiseen.

TomTom käyttää navigaattoreistaan tuttua QuickFix-tekniikkaa, mikä nopeuttaa mukavasti signaalin löytymistä kunhan laitetta päivitetään välillä tietokoneyhteydellä. GPS-seuranta toimii tarkasti ja akun luvataan kestävän sen käyttöä viiden tunnin ajan, mikä riittää jopa maratoniin.

Musiikin toisto kellosta bluetooth-kuulokkeisiin on mainio toiminto, sillä ei kai kukaan jaksa oikeasti raahata älypuhelintaan juoksulenkille? Ei ainakaan nykyisiä jättimalleja. Testissä olleiden pienten kuulokkeiden äänentoisto jäi kuitenkin latteaksi ja bassot puuttuivat kokonaan. Lisäksi musiikin siirto pitää tehdä mp3- tai aac-tiedostoina kömpelön pc/mac-sovelluksen kautta. Muistiin mahtuu jopa 500 biisiä kerrallaan.

Jostain sysytä tietojen synkronointi Samsung S6 -puhelimen kanssa vaati joskus useampia yrityksiä eikä tapahtunut automaattisesti.

Ilmoitus sähköpostilla, kun lapsi tulee kotiin

Moni vanhempi haluaisi saada tiedon siitä, että lapsi on lähtenyt aamulla kouluun ja tiedon kotiinpaluusta. Jos kotona on kulunvalvonta, se voi antaa tiedon oven avauksesta ja henkilökohtaisia koodeja käytettäessä jopa lapsen nimen, mutta kaikilla ei sellaisia ole. Toinen keino on valvoa puhelinta paikantamalla se, mutta tämä vaatii itseltä jatkuvaa aktiivisuutta ja saattaa loukata yksityisyyttä (alle 15-vuotiaan saa paikantaa ilman lupaa).

Asiaan löytyy näppärä ratkaisu IFTTT-palvelusta ja Android-älypuhelimesta. Sillä voi seurata paitsi lasten lähtöä ja paluuta kotiin, myös monia muita asioita. Lisäksi kotiin tarvitaan wlan-verkko (lähinaapurinkin verkko kelpaa, jos siihen voi kytkeytyä).

IFTTT (If This Then That) on monipuolinen palvelu, jolla on rajattomasti käyttömahdollisuuksia. Se perustuu sääntöihin, joissa ehdon (trigger) täyttyminen liipaisee jonkin toiminnon. Kokonaisuutta kutsutaan reseptiksi. Tässä tapauksessa ehto on älypuhelimen kytkeytyminen kotiverkkoon tai irtoaminen siitä. Toimintona voi olla esimerkiksi sähköpostin lähettäminen. Näin vanhemmat saavat sähköpostia aina, kun lapsi lähtee kotoa tai saapuu sinne. Postit voi ohjata automaattisesti omaan kansioon, jolloin ne eivät kuormita inboxia turhaan.

IFTTT vaatii ilmaisen rekisteröinnin, jonka voi tehdä selaimella netissä. Puhelimeen ladataan saman niminen appsi, jonka jälkeen reseptin kirjoittaminen voi alkaa. Yleensä reseptit voi luoda selaimella ja ne synkronoituvat puhelimeen automaattisesti, mutta tässä joudutaan antamaan lupa sähköpostin lähettämiselle puhelimesta, joten luodaan koko resepti puhelimessa. Sitä voi myöhemmin muokata selaimella.

Aloitusnäytöstä valitaan uuden reseptin luominen (Create a New Recipe):

Uusi resepti.

Aluksi valitaan IF-osa:

IF tämä...

Ehdoksi (liipaisimeksi) valitaan Android Phone:

Android Phone

Ja sieltä kytkeytyminen tai irtautuminen määrätystä WiFi-verkosta:

Connects or disconnects from a specific WiFi network.

Kotiverkon nimi kirjoitetaan ehdoksi (kuvassa verkonnimi, mutta sen paikalle oikea kotiverkon nimi - huomaa, että isojen ja pienten kirjainten täytyy olla oikein):

Kotiverkon nimi.

Sen jälkeen valitaan toiminto (THEN-osuus):

IF - THEN

Olisi helppoa valita toiminnoksi sähköpostin lähettäminen, mutta silloin posti tulee omaan osoitteeseen. Jos vanhemmilla on pääsy lapsen postilaatikkoon, he voivat luoda sinne säännön, joka forwardoi määrätyt viestit automaattisesti vanhemmille, mutta tämä on kömpelö ratkaisu. Siksi on parempi valita ehdoksi Gmail-postin käyttö, vaikka se vaatiikin vähän enemmän työtä:

Email olisi helppo valinta, mutta otetaan Gmail.

Gmail on avannut osan toiminnoista IFTTT-automatisointia varten, joten valitaan sähköpostin lähettäminen.

Sähköpostin lähetys.

Jotta toinen ohjelma voisi komentaa Gmailia, sen on saatava lupa.

Annetaan lupa postilaatikon hallintaan.

Sitten määritellään enää vastaanottajan sähköpostiosoite sekä viesti. Aihe-kenttää ja sisältöä voi muokata -- verkon SSID-nimi, kellonaika sekä kytkentä/irrotus ovat valmiita tietokenttiä.

Viestin sisällön räätälöinti.

Resepti on nyt valmis:

Valmis resepti: Android-tapahtuma ohjaa Gmailin lähetystä.

Se näkyy My Recipes-sivulla:

Omat reseptit. 

Vihreällä kytkimellä resepti otetaan käyttöön tai poistetaan käytöstä.

Sitten vain testataan, miten se toimii. Kokeilua varten verkon nimeksi on vaihdettu TechnoWLAN.

Sähköposti-ilmoitus.

Sähköposti lähtee mobiilidatalla heti, kun verkkoyhteys haluttuun Wlaniin katkeaa tai syntyy. Olisi siistimpää luoda omat säännöt saapumiselle ja lähtemiselle, esimerkissä on menty yksinkertaisimman kautta. Näistäkin viesteistä erottaa, kummasta on kyse ("disconnected" tai "connected").

But wait, there is more! IFTTT on rajattoman monikäyttöinen. Triggeriksi voi lisätä muitakin tärkeitä paikkoja, kuten koulun tai parhaan kaverin (edellyttäen, että heillä tai lähistöllä on yksilöllinen wlan-verkko, johon puhelin kytkeytyy). Näin vanhemmat saavat ilmoituksia tärkeistä kohteista ilman, että lapsen täytyy muistaa koko asiaa. Koska IFTTT-tunnus ja salasana on asennuksen tehneen vanhemman tiedossa, hän voi lisätä reseptejä selaimella omasta pöytäkoneestaan eikä ehtona olevasta verkosta tarvitse tietää muuta kuin nimi (puhelin itse tietää salasanan).

Ehto voidaan määritellä myös puhelimen sijainnin perusteella (Location). Tällöin näytölle ilmestyy kartta, josta kohdealue merkitään ympyrällä. Paikannustiedon käyttö kuluttaa kuitenkin enemmän akkua kuin wlaniin kytkeytyminen, eikä paikannus välttämättä toimi sisätiloissa. Siksi wlan-verkon nimen käyttäminen on suositeltavampaa. Toisaalta paikkatietoon perustuvat ehdot toimivat myös iPhoneissa.

Triggeri voi perustua myös sijaintiin.

Samaa ideaa voi soveltaa myös oman työajan seurantaan. Silloin ehdoksi merkitään kytkeytyminen tai irtautuminen työpaikan wlan-verkosta ja tulokset voidaan ohjata Google Docsin taulukkolaskentaan. Tekniikka toimii parhaiten, kun työpaikalla on vain yksi wlan-verkkonimi. Jos paikka on iso, eikä sama verkko kuulu joka kolkkaan, liikkuminen talon sisällä aiheuttaa turhia ilmoituksia (kuten alla olevassa kuvassa).

Tulokset automaattisesti Google Docsin Sheet-ohjelmaan.

Toinen ongelma syntyy siitä, että IFTTT kirjoittaa ajankohdan oudosti päiväyksen ja kellonajan yhdistelmänä. En ole vielä keksinyt helppoa tapaa palauttaa aikaleima Google Docsin ymmärtämäksi aikamääräksi, mikä mahdollistaisi ajoilla tehtävän tuntilaskelman.

Tässä vielä yksi idea, johon löytyy palvelusta valmis resepti: aina, kun lähden työpaikalta, lähetä automaattisesti puolisolle tekstiviesti, että olen tulossa.

Lopuksi muutama varjopuoli. IFTTT:n käyttö puhelimessa lyhentää jonkin verran akun kestoa. Lisäksi jotkin IFTTT-kanavat saattavat toimia epävarmasti, eivätkä aina reagoi välittömästi ehdon täyttyessä. Rajoituksista huolimatta lapsen kotiintulon seuranta vaikuttaa toimivan riittävän hyvin ollakseen aidosti hyödyllinen.

Vakoilusta huolestuneille: IFTTT-appsi pitää asentaa puhelimeen paikallisesti, joten se edellyttää pääsyä puhelimelle. Lähteneistä sähköposteista tai tekstiviesteistä jää kopio puhelimeen, joten salakäyttö paljastuisi nopeasti. Sellaiseen ohjelmaa ei ole tarkoitettu, eikä se siihen sovikaan.