lauantai 10. maaliskuuta 2018

Samsung ja SOS voivat pelastaa pulasta

Samsungin älypuhelimissa on kätevä hätäviestien lähetystoiminto, joka kannattaa aktivoida pahan päivän varalta. Se löytyy valitsemalla asetuksista Edistykselliset toiminnot > Lähetä hätäviestejä.

Lähetä hätäviestejä
Valinnat ovat yksinkertaisia: enintään neljä puhelinnumeroa sekä kuvan ja äänen lähettäminen.

Hätäviestien asetukset.
Hätäviesti aktivoidaan painamalla virtapainiketta kolme kertaa nopeasti peräkkäin. Näyttölukkoa ei tarvitse avata eikä puhelinta edes katsoa, hälytyksen voi laukaista huomaamattomasti käsi ja puhelin taskussa.

Vastaanottajat saavat MMS-viestejä, joissa näkyy etu- ja takakameran ottama valokuva, karttasijainti sekä viiden sekunnin puhenauhoitus.

Vastaanottajat saavat kuvat ja äänet MMS-viesteinä.
iPhonessa SOS-toiminto on tyystin erilainen. Joissakin malleissa se aktivoidaan painamalla sivupainiketta viisi kertaa nopeasti peräkkäin, minkä jälkeen näytölle ilmestyy liukusäädin ”Hätätila SOS”. Sitä vetämällä puhelin soittaa automaattisesti hätänumeroon. Menettely on huono, sillä se vaatii puhelimeen katsomista ja liukusäätimen vetämistä sormella.

iPhonen SOS-soitto.
Toisissa malleissa (iPhone 8 ja uudemmat) hätäpuhelu etenee automaattisesti. Se aktivoidaan pitämällä sivupainiketta ja toista äänenvoimakkuuspainiketta painettuna, kunnes ”Hätätila SOS” ilmestyy näkyviin. Hätäpuhelun voi nytkin soittaa vetämällä liukusäädintä, mutta jos painikkeita pidetään riittävän pitkään pohjassa, puhelin soittaa hätänumeroon automaattisesti.

Hätäpuhelin jälkeen iPhone lähettää määritellyille yhteyshenkilöille tekstiviestin, josta ilmenee puhelimen sijainti. Mikäli sijaintipalvelut on kytketty pois päältä, ne aktivoidaan paikannuksen ajaksi. Sen jälkeen iPhone lähettää uusia viestejä aina sijainnin muuttuessa enintään 24 tunnin ajan.

Oletko selvittänyt, millainen hätätoiminto omassa puhelimessasi on? Kannattaa tehdä se ajoissa.

sunnuntai 25. helmikuuta 2018

Whatsapp asennusongelma Microsoft-puhelimessa

Kaveri valitti, ettei pysty asentamaan Whatsapp -sovellusta Lumia puhelimeen (yhdyssanavirheet tahallisia). Lataus meni hyvin, mutta asennusvaiheessa puhelin jäi jumiin ja näkyviin jäi vain teksti "Setting up Whatsapp, please wait".

Lainasin hänelle toista Lumia-puhelinta epäillen, että vika oli halpamallissa, mutta uusikaan ei auttanut. Ja kun puhelinversio ei asennu, ei pysty käyttämään myöskään Windows-versiota läppärillä.

Google-haku tuotti lopulta ratkaisun. Sivulla https://forum.xda-developers.com/lumia-920/help/how-to-fix-whatsapp-stuck-setting-t3729989 on monia ehdotuksia, joista mikään ei auttanut. Sen sijaan sivun lopun kommenteissa oli varsinainen kikka kuusi:

when it's stuck on the screen, switch to the contact screen, add a new contact with a phone number, and then go back to the whatsapp app.

Se auttoi. Yksi uusi yhteystieto ja paluu Whatsappiin, joka sen jälkeen jatkoi asennusta.

Tällaista kikkaa on mahdoton keksiä omasta päästä, joten kirjoitin sen tähän. Toivottavasti muutkin ongelmaan törmäävät (Lumia-käyttäjiä on sentään vielä!) löytävät ratkaisun googlaamalla.

maanantai 19. helmikuuta 2018

Fing kertoo, miksi VR-junaverkko hidastelee

Jokainen VR:n junassa nettiä käyttänyt on varmasti tuskaillut yhteyden hitauden kanssa. Hitaus on ymmärrettävää, sillä kaikkien junan matkustajien dataliikenne tungetaan 4G-liittymien kautta (kuulemma kaikkien operaattorien simmit rinnakkain) lähimpiin tukiasemiin. Usein junanrata kulkee metsässä, johon tukiasemien käyttö on vähäistä eikä niitä kannata rakentaa pelkkiä junamatkustajia varten. Junan pysähtyessä asemalle tai radan kulkiessa lähellä moottoriteitä bititkin kulkevat vauhdilla.

Android-sovellus Fing on näppärä työkalu wlan-verkossa olevien laitteiden inventointiin ja tarkkailuun. Tiedätkö itse, kuinka monta laitetta työpaikan tai kodin wlan-verkkoosi on kytkeytynyt? Ovatko kaikki omiasi? Fing näyttää laitteet ip-osoitteineen ja pyrkii tunnistamaan, millaisesta laitteesta on kyse.

Itse sovellus on ilmainen, mutta valmistaja myy myös 129 dollarin hintaista Fingbox-lisälaitetta. Turun-junassa Fing löysi verkosta 67 päätelaitetta. Applen suuri määrä yllättää.

Applen laitteet junamatkailijoiden suosiossa.
No, on siellä pari muutakin:

Läppäreitä ja Samsungin puhelimia.
Terveisiä vain Harri Palvirannalle, jolla näyttää olevan MacBook Pro. Mistä päästäänkin kirjoituksen tietoturvaopetukseen: ei ehkä kannata nimetä laitetta oman nimensä perusteella.

Turun-matka on lyhyt ja siinä on vain muutama vaunu. Tampereen-junassa käyttäjiä olikin sitten jo yli tuplasti:
Tampereen junassa 173 verkkokäyttäjää.
Yksi käyttäjistä on Saana Rasimus, jonka laitteen nimessä esiintyy KYCL18. Sama teksti on Sami Laakson iPadissä. Ja junassa näyttää olevan myös Marja-Liisa Flink iPad. Terkkuja kaikille.

Kun yli 170 laitetta haluaa verkkoon ohi kiitävien 4G-tukiasemien kautta, ja monet vielä kuuntelevat musiikkia tai yrittävät katsella videoita, ei ole ihme jos yhteydet pätkivät. Tähän tuskin 5G tuo parannusta.

Oman nimen tai organisaation julkinen näkyminen ei ole suuri tietoturvariski, lähtökohta kuitenkin on, että jokaisen laitteen suojausten tulee olla kunnossa. Silti asiasta on hyvä olla tietoinen eikä itsestä kannata levittää turhaan sähköistä informaatiota. Laitenimi näkyy verkossa julkisesti, joten sillä voisi tunnistaa esimerkiksi kaupassa asioivia henkilöitä ja heidän liikkumistaan (edellyttäen, että kaupassa on avoin wifi, johon asiakkaan puhelin kirjautuu automaattisesti).

Olen kokeillut Fingiä muissakin julkisissa verkoissa. Helsinki-Vantaalta löytyi vain Ciscon laitteita, joten verkon rakenne estää muiden päätelaitteiden näkymisen. New Yorkin kentällä laitteita näkyi enemmän:

JFK:n wifi-verkon päätelaitteet
iOS-laitteiden tapa käyttää henkilön omaa nimeä laitteen nimenä näkyy tässäkin listassa.

Ylivoimainen ennätys laitteiden määrässä tuli kuitenkin Dallasin lentokentällä:

Dallas - Ft. Worth kenttä
Peräti 1931 päätelaitetta samassa wifi-verkossa! Siinä olisi hakkerille materiaalia, jolla kokeilla esimerkiksi laitteiden suojauksia.

Kun pelkkä softa on näin hyödyllinen, tilasin myös Fingbox laitteen. Raportoin sen toiminnasta myöhemmin.

sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Keinopää tekee paluun uudella tekniikalla

Internet herättää henkiin vanhoja tekniikoita, jotka saavat modernin toteutuksen ja tuovat iloa uusille harrastajille. Yksi tällainen on keinopää.

Tavallinen kahden mikrofonin äänitys on tarkoitettu toistettavaksi stereolaitteiden kaiuttimista, jolloin tilantuntu jää väistämättä puutteelliseksi. Ihmisen kuulo toimii toisin: pään ja korvien rakenne vaimentaa tiettyjä taajuuksia ja ihminen aistii sen pienen eron, joka ääneltä kuluu edetä korvien välillä.

Keinopää-äänitys (binaural recording) matkii ihmisen kuuloa. Alunperin äänitys tehtiin pään muotoisella nukella, jossa mikrofonit oli sijoitettu korvakäytäviin. Nykyisin voidaan käyttää pieniä korvaan upotettavia mikrofoneja. Yhdessä mukana kannettavan videokameran kanssa ne mahdollistavat kiinnostavat, todella aidot ääni- ja kuvamaisemat.

Keinopää-ääni on yleistynyt nyt, kun korvanapit ja isotkin kuulokkeet ovat sosiaalisesti hyväksyttyjä. Hifi-harrastajien kuuntelusta on tullut jokapojan ja -tytön harrastus.

Youtubessa keinopää-äänitettyjä videoita löytyy Sound Traveller-hakusanalla. Tekijän sivu on osoitteessa https://www.patreon.com/TheSoundTraveler.

Oleellista on, että videot kuunnellaan kuulokkeilla -- stereoiden kaiuttimista efekti ei toimi. Ja kanavien on oltava oikein päin, siksi jokaisen videon alussa on pieni kanavatesti.
Stereo- ei kuin korvatesti.
Ajankohtainen pätkä, josta on hyvä aloittaa, liittyy SpaceX-satelliitin laukaisuun. Videolla joukko kuvaajia pääsee hissillä NASAn rakettihallin katolle, ryhtyy odottamaan laukaisua ja todistaa kamerat räpsyen valtavan raketin nousun taivaalle.

SpaceX laukaisu, äänitekniikkana Binaural audio.
Raketin nousu on mahtavaa jyrinää, mutta ei sittenkään paras esimerkki keinopää-äänityksen tilantunnusta. Tavallinen stereo subbarilla toimisi yhtä hyvin.

Itsessään jo näkemisen arvoinen kuvaajien laite-setup NASAn hallin katolla.
Parempia esimerkkejä ovat esimerkiksi New Yorkin metro ja kävely kolumbialaisella torilla. Oma suosikkini on kuitenkin München. Sateen ropina, ihmisten puheensorina ja liikenteen melu yhdessä videokuvan kanssa luovat mahtavan tilantunteen. Äänellinen huippukohta on videon keskivaiheilla, jossa käydään kirkossa. Urkujen sointi kirkon holveissa on jotain sellaista, mitä tavallinen stereo ei pysty toistamaan.

The Sound Travelerin käyttämä tekniikka ei ole täysin aitoa korvan matkimista, mutta yhdessä videon kanssa efekti on voimakas. Jostain varmaan löytyisi aitoja keinopää-äänityksiä, vaikka sitten ilman kuvaa?

Keinopääkokeiluita tehtiin stereon alkuaikoina ja vielä 1960...1970-luvuilla. Silloin kyse oli pelkistä kuulokuvista. Tämän päivän tekniikalla mukaan saadaan myös video, jolloin vaikutelma on entistä todellisempi. Ja mikä parasta: tallennukseen tarvittava tekniikka on nykyään kenen tahansa ulottuvilla. Aiemmin siihen tarvittiin kallista laitteistoa.

Muistan Ylen toteuttaneen kuunnelman keinopäätekniikalla joskus 1980 tienoilla. Nauhoitin sen tuolloin C-kasetille, mutta kasetti on ajat sitten hävinnyt. Muistan vain, että kuunnelmassa puhuttiin Bilbaosta. Yle Areenasta keinopää-haku ei tuottanut tulosta. Olisiko mahdollista saada kuunnelma taas tarjolle uutta digisukupolvea varten?

perjantai 9. helmikuuta 2018

Älyjääkaapin datakäyttö

Boschin älyjääkaappi on yksi IoT-laite lisää kotiin ja sellaisenaan potentiaalinen tietoturvariski. Nmap-verkkoskanneri kertoo, että jääkaapissa on vain yksi avoin portti (80 eli www) ja että verkko-ominaisuuksista vastaa Crestronin valmistama sulautettu järjestelmä (mpc-m5).

Halvoissa kiinalaislaitteissa saattaa olla sulautettu versio Linuxista, jossa on auki useita hakkeria houkuttelevia portteja (kuten telnet tai jopa chargen). Saksalaiselta Boschilta on lupa odottaa enemmän ja ainakin pikaisen skannauksen perusteella näin näyttää olevankin.

Googlen wifi-tukiasema näyttää, miten data alkaa liikkua kun jääkaapin ovi avataan ja suljetaan:

Joku käy jääkaapilla.
Sama ohjelma näyttää jääkaapin käyttämän datan yhden vuorokauden aikana:

Jääkaapilla käynnit näkyvät datavirrasta.
Jääkaapin datakäyttöä seuraamalla näkee helposti, kuinka usein jääkaapilla on käyty. Mutta onko se tietoturvariski? Teoriassa operaattori tai esimerkiksi kerrostalon jakamoon kytkeytynyt hakkeri voisi liikennemääristä päätellä, kuinka monta henkilöä asunnossa on tai onko asunto kokonaan tyhjillään, mutta sama tieto selviää myös datan kokonaiskulutuksesta. En äkkiseltään keksi, mitä lisäarvoa jääkaapin datamäärän seuranta toisi. Oletan, että kuvat sisällöstä siirtyvät salattuna, joten niihin ulkopuolinen ei pääse käsiksi (paitsi arvaamalla pilvipalvelun käyttäjätunnuksen ja salasanan).

Google Wifin viikkoseuranta näyttää, miten paljon jääkaappi siirtää dataa:

Viikon datakäyttö n. 730 megatavua.
Saapuva liikenne on vähäistä, mutta kuvien myötä ulos lähtee yli 700 megatavua viikossa.

Älykodin tietoturvariskejä on vaikea arvioida, koska tilanne on aivan uusi eikä aiempaa vertailukohtaa ole. Juuri siksi Gizmodon toimittaja seurasi testiperheen älykotia analysaattorilla ja tutki, mitä edistyneen kodin dataliikenteestä voidaan päätellä. Aika paljon, vaikka suuria paljastuksia ei jutusta löydykään (The House that Spied on Me). Jutussa todetaan, että Trumpin hallinto antoi nettioperaattorille oikeuden seurata asiakkaan dataliikennettä, joten älykoti paljastaa enemmänkin kuin vain se perinteinen nettisurffaus, jota varten säädöstä oli ajateltu.

Gizmodon juttu on myös oiva muistutus siitä, miten vaikeaa älylaitteiden asentaminen ja yhteensovittaminen onkaan. Älykoti elää yhä kotimikrojen aikakautta (1980-luvun alku) eikä mikään laite välttämättä toimi yhteen toisten kanssa.

sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Älyjääkaappi ja IFTTT-ohjaus

Boschin 6-sarjan jääkaappi sisältää kaksi kameraa ja wlan-yhteyden. Home Connect -tekniikalla se välittää kuvat pilveen, josta niitä voi katsoa älypuhelimella esim. ruokakaupassa. Kirjoitin laitteesta toiseen blogiini.

Älypuhelimen hallintaohjelmassa on vain muutama toiminto, mutta onneksi Home Connectissa on nykyään IFTTT-rajapinta. Sen kautta jääkaapin voi yhdistää muihin laitteisiin ja nettipalveluihin.

Laajempi IFTTT-esimerkki löytyy parin vuoden takaisesta kirjoituksestani Ilmoitus sähköpostilla, kun lapsi tulee kotiin, joten tässä vain lyhyt esimerkki.

Valmiista IFTTT-kirjastosta löytyy hyödyllinen resepti, joka lisää Google Docsin laskentamalliin rivin aina, kun jääkaappi avataan.

Valmis resepti käytön lokittamiseen.
Lokista mm. näkee, että joku on käynyt kaapilla keskellä yötä (en se minä ollut!):

Jääkaapin oven avausloki.
Tämä olisi mainio toiminto esim. laihduttajalle, sillä usein jääkaapin ovien avausmäärä korreloi painon muutosten kanssa. Valitettavasti toiminnallisuus on rajallinen -- se ei esimerkiksi kerro, kauanko ovi oli auki. Hälytystä varten on oma laukaisin (liipaisee toiminnon, jos ovi on auki yli kaksi minuuttia).

Toinen valmis resepti liittyy Alexaan. Sanomalla "Alexa, trigger Activate Super Freezer" kytkee laitteen pakastusteholle. Sama onnistuu painamalla pientä punaista painiketta laitteen etuovessa.

Pakastuksen puheohjaus onnistuu Alexalla.
Ehkä jo seuraavassa mallissa ovi aukeaa moottorilla, jolloin "Alexa, ask Fridge to open door" riittää avaamaan oven (näppärää, jos on vaikka iso täytekakku käsivarsilla). Moottori mahdollistaisi myös automaattisen sulkemisen, kun aikaraja ylittyy. Tietenkin moottori olisi myös tietoturvariski, sillä ennen pitkää joku keksisi hakkeroida pääsyn jääkaapille verkon ja pilven läpi, ja avata oven keskellä päivää.

Siihen lokiesimerkkiin palatakseni: kuka kävi yöllä jääkaapilla? Olisi helppoa virittää kaapin lähelle kamera, joka IFTTT:n ohjaamana ottaisi kuvan aina ovea avattaessa. Vastaavasti keittiön älyvalot voisi kytkeä punaiselle tai vilkkumaan, mikäli ovi jää auki. IFTTT-reseptejä rajoittaa hieman se, ettei liipasimena voi käyttää oven sulkemista.

Entä jos yhdistäisi älyvaa'an ja älyjääkaapin? Olen jo pitkään käyttänyt Withingsin (nykyään Nokia) älyvaakaa, jonka resepti lähettää painotiedon Fitbitille. Jääkaapin eteen sijoitettu vaaka tarjoaisi hauskoja virittelymahdollisuuksia, etenkin jos jääkaapin ovessa olisi sähkölukko.

Tehdään kuitenkin demo-mielessä yksinkertaisempi esimerkki: ilmoitus sähköpostiin aina, kun ovi avataan. Valitaan aluksi laukaisimen liipaisuehto. Home Connect tarjoaa viisi vaihtoehtoa: jääkaapin tai pakastimen oven avaaminen, oven auki jääminen sekä pakastimen lämpötilan nousu liian korkeaksi:

Liipaisimen valinta
Sen jälkeen valitaan suoritettava toiminto. Tiedon avauksesta voisi lähettää vaikka Twitteriin tai Facebookiin (jep, ei mitään järkeä, mutta kuitenkin).

IFTTT-tuki on nykyään kiitettävän laajaa (kuvassa pieni osa).
Valitaan Gmail ja kirjoitetaan työsähköpostin vastaanottajaosoite sekä haluttu viesti ja muut tiedot:

Sähköpostin asetukset.
Ja sitten se onkin jo valmis:
Asetukset tehty.
Sitten vain avaamaan jääkaapin ovi ja katsomaan, tuleeko ilmoitus sähköpostilla:
Ilmoitus sähköpostiin.
Jep, toimii. Ei kovin hyödyllinen, mutta innostaa kokeilemaan älykodin ja älykkäiden kodinkoneiden mahdollisuuksia.

Paljon hyödyllisempi olisi resepti, joka lähettää tekstiviestin pakastimen lämpötilan noususta tai oven auki jäämisestä. Se on helppo tehdä, sillä IFTTT pystyy lähettämään tekstiviestejä, mutta valitettavasti palvelu toimii vain USA:ssa ja Kanadassa.

Lopuksi muistutus tietoturvasta. Mitä enemmän älylaitteita kotiin hankkii, sitä suurempi riski niistä seuraa. Itse en pidä tiedonkeruulla pelottelua relevanttina, sen sijaan koneiden turva-aukot ja palvelunestohyökkäykset voivat tuottaa ikäviä yllätyksiä.

Toisaalta jotta tuntisi riskit ja osaisi parantaa niin omaa kuin muidenkin tietoturvaa, on pakko kokeilla ja tutustua uuteen tekniikkaan. Siinä tehtävässä Boschin älyjääkaappi täyttää hyvin paikkansa.

keskiviikko 27. joulukuuta 2017

Adobe siirsi Creative Suite CS3 -palvelimet eläkkeelle

Syksyn Windows 10 -päivitys on joillakin käyttäjillä laukaissut Adoben sovellusten uudelleenaktivoinnin. Tämäkin vielä...

Aktivointi tuottaa ongelmia, sillä esimerkiksi Adobe on kuluvan vuoden 2017 aikana siirtänyt eläkkeelle ("had to be retired") CS3-rekisteröintiä hoitavat palvelimet. Vuonna 2007 ilmestyneen ohjelmiston (Photoshop sekä mm. Illustrator, InDesign ja Flash) käynnistys ei siten onnistu eikä sovelluksia voi aktivoida.

Johonkin ohjelmistovalmistajan on vedettävä raja tuen lopettamiselle, mutta silti ohjelmastaan (kalliisti!) maksaneen asiakkaan pitäisi pystyä käyttämään sitä niin pitkään kuin kone toimii. Eikä automaattisesti asentuva Windows 10 -päivitys -- kaiken lisäksi melko turha sellainen -- saisi varoittamatta pilata kaikkea. Mutta niin vain käy.

Adobe tarjoaa vanhoille CS3-asiakkailleen edullista siirtymistä nykyisen pilviversion käyttöön, josta pitää maksaa joka kuukausi. Tämä voi tuottavassa yrityskäytössä olla perusteltua, mutta harrastus-, koti- tai opiskelukäytössä ei.

Kaikeksi onneksi Adobe tarjoaa myös mahdollisuutta ladata noin parin gigatavun tiedosto ja saada siihen uusi koodi, joka ei enää vaadi aktivointia. Tämä edellyttää, että käyttäjä rekisteröityy Adobe ID:llä (ellei ennestään ole) ja ilmoittaa vanhan sarjanumeron.

Pisteet Adobelle tästä mahdollisuudesta. Se saa kuitenkin kysymään, onko Adobe möhlännyt aktivointipalvelintensa varmuuskopioinnin kanssa. Mitä järkeä on jakaa vanhan version käyttäjille uusi koodi, kun asian voisi hoitaa automaattisesti aktivointipalvelimen kautta? Vai onko tästä "päivityksestä" pyritty tarkoituksella tekemään hankala, jotta useampi vaihtaisi pilveen?

Ennen uutta asennusta vanhat CS3-tiedostot täytyy poistaa koneesta kokonaan. Sitä varten on erityinen Adobe CC Cleaner-työkalu.

Kaikkien CS3-käyttäjien kannattaa käydä hakemassa itselleen suojaamaton versio jo nyt, vaikka vanha versio vielä toimisikin. Jonain päivänä tuki lakkaa kokonaan, ja silloin edessä on tällainen teksti:
CS2-käyttö on päättynyt. End of life.
Vuodelta 2005 olevilla CS2-käyttäjille ei ole mitään tarjousta. Softa on mädäntynyt, oma vika. Onko 12 vuotta riittävän pitkä aika, että valmistaja voi vanhentaa tuotteensa käyttökelvottomaksi?