Kiristyshuijauksen sivu kaappaa selaimen

Kiristysohjelma eli ransomware lukitsee koneen ja vaatii rahaa, jotta tiedostot saisi taas auki. Huijaus on ilmeisen tuottava, sillä se on levinnyt nopeasti. Suomalaiset alan toimijat ovat tehneet uhkasta erillisen tietosivuston www.ransomware.fi.

Huijausta levitetään näköjään myös web-sivuna, joka lukitsee selaimen. Sivun tekstit ja kuvat ovat hyvin uskottavia, joten peruskäyttäjä saattaa noudattaa ohjeita ja ostaa R-kioskilta 100 eurolla vouchereita, joilla lukituksen saa purettua.

Niin ei tietenkään käy. Huijarit ottavat rahat tyytyväisinä, mutta koneen tila ei muutu mihinkään.

Merkittävää web-sivussa on se, että haittaohjelmasta poiketen tämä huijaus iskee myös Mac- ja Linux-käyttäjiin.

VAROITUS Älä kokeile seuraavaa osoitetta, ellet osaa purkaa selaimen lukitusta. Ainoa keino voi olla koneen buuttaaminen. 

Huijaus on osoitteessa alert.expresspolicestation.net (tarkoituksella ei linkkinä), jonka jälkeen näytölle tulee sivu:

Kuvat ja teksti lisäävät uskottavuutta (IP-osoite peitetty).

Uhria syytetään pornosta ja tekijänoikeuslain rikkomisesta. Viittaukset rikoslakiin on käännetty jonkin toisen maan lainsäädännöstä, Suomessa tällaisia pykäliä ei ole. Suomen kieli ei ole virheetöntä, mutta parempaa kuin huijauksissa yleensä.

Sivun lopussa on vielä lisätietoja ja monen tärkeältä näyttävän organisaation logot:

Sivun lopussa on lisää logoja ja järjestöjen nimiä.

Mutta sitten tulee ikävä yllätys: selainta ei voi sulkea eikä sivulta pääse pois. Jokainen yritys navigoida toiseen osoitteeseen tuottaa varoituksen:

Selain on tosiaan kaapattu... vai onko?

Huijari on kikkaillut Javascriptillä niin taitavasti, että selain näyttää tosiaan olevan lukossa. Edes Chromen prosessin tappaminen Task Lististä ei auttanut.

Todennäköisesti jokaisessa selaimessa on kikka, jolla tästä pääsee ohi. Chromessa se on yksinkertainen: pitää painaa välilyöntiä eikä sulkea varoitusikkunaa hiirellä. Kirjoitetaan siis uusi osoite ja varoitusikkunan ilmestyessä painetaan välilyöntiä, jolloin selain siirtyy uuteen osoitteeseen.

Internet Explorer 11 näyttää aluksi helpolta tapaukselta, sillä se antaa käyttäjälle vaihtoehdon:

IE11 antaa vaihtoehdon, joka ei kuitenkaan toimi.

Sivulta ei kuitenkaan pääse pois, vaikka valitsisi Leave this page -vaihtoehdon. IE-käyttäjien on suljettava selain Task Lististä (Tehtävälista) (eikä sitten saa painaa Restore session, kun selain käynnistyy uudestaan!) tai kokeiltava kikkaa, jossa kirjoitetaan uusi osoite, valitaan Stay on this page ja painetaan selaimen edellinen sivu -painiketta.

NSA-paljastuksen aikakaudella tuntuu raivostuttavalta, ettei tällaisiin kiristyksiin ja huijauksiin puututa. Olisi helppoa seurata rahavirtoja ja tämän domainin omistajatietoja tekijöiden jäljittämiseksi. Sen sijaan NSA sulkee silmänsä rikollisilta ja keskittyy urkintaan.

Me tavalliset käyttäjät saamme kärsiä. Jos kerran urkitaan, eikö tuloksia voisi käyttää meidän kaikkien hyödyksi?

Jollan akkukestoon parannusta tammikuussa

Jollan heikko akkukesto herätti hämmästystä. Muutamassa päivässä nettikäyttäjät löysivät syyn: NFC-yhteys kuluttaa virtaa silloinkin kun ei pitäisi. Korjausta odotellessa ongelman voi ratkaista irrottamalla takakuoren (The other half), estämällä sen yhteyden foliopaperilla tai teknisemmin pääteyhteydellä.

Kun toukokuussa kerrottiin, että puhelimen toimitukset alkavat ennen vuoden loppua, en odottanutkaan saavani aivan viimeisteltyä laitetta. Arvasin, että esimerkiksi vaakanäppäimistö tulee myöhemmin (kuten tuli iPhoneenkin).

On kuitenkin yllättävää, että myytävään laitteeseen jäi tällainen ongelma. Eikö kukaan Jollan insinööreistä muka havainnut, että akku kuluu kymmenen kertaa nopeammin kuin pitäisi? Keskittyivätkö kaikki tosiaan vain koodaamiseen? Eikö kukaan käyttänyt puhelinta?

Kun akun heikkous tuli julkisuuteen, Jolla ei ollut tietoinen ongelmasta eikä pystynyt jäljittämään sen syytä. Onneksi puhelimen ostaneet löysivät syyllisen.

Hyvä puoli on, että ilman takakantta Jollan akkukesto tosiaan yltää kilpailijoiden tasolle. Vuorokausi wlan-verkossa (sähköposti, Twitter) ja 3G:ssä, mutta muutoin käyttämättä, kulutti akusta 10 prosenttia.

Jolla 24 h jälkeen - akkukesto on OK.

Huono uutinen on se, ettei ongelmaa ole korjattu eilen jakoon tulleessa 1.0.2.5-käyttöjärjestelmässä. Korjaus on olemassa, mutta sen testaaminen kestää kaksi viikkoa. Parannusta on luvassa vasta tammikuun puolivälin tienoilla.

NFC on tärkeä Other Halfin kannalta (joten miksi sen bugia ei havaittu ajoissa?), mutta tuskin juuri muuten. Tilapäisenä korjauksena puhelimen asetuksiin olisi voitu lisätä kohta, josta NFC kytketään kokonaan pois. Näin on mm. Android-puhelimissa.

Älypuhelin ilman 3G-yhteyttä -- kauanko akku kestää?

Puhelimet voivat toimia todella pitkään, kun niiden ei tarvitse olla yhteydessä puhelinverkkoon. Toiminta-aika ilman puhelinverkkoa kertoo käyttöjärjestelmän optimoinnista ja sisäisestä energiatehokkuudesta.

Esimerkiksi Lumia 920 on kohta ollut kaksi vuorokautta ilman sim-korttia ja akusta on jäljellä vielä 86 prosenttia. Näin siitä huolimatta, että puhelin on wlan-verkossa ja näyttää esimerkiksi Twitter-ilmoituksia (sekä lähetti mm. tämän ruutukuvan Skydriven kautta):

Tällä käytöllä akku kestää lähes 2 viikkoa.

Laite (jota ei voi nyt kutsua puhelimeksi) on ollut päällä 45 tuntia ja akusta on kulunut 14 prosenttia. Tasaisen vauhdin taulukolla tämä merkitsisi peräti 14 vuorokauden akkukestoa! Tämä täytyy katsoa loppuun asti. Laitteen oma arvio jäljellä olevasta käyttöajasta (vain 2 päivää ja 13 tuntia) on selvästi alakanttiin.

Lisäys 28.12.2013: Lumia 920 kesti yli kahdeksan vuorokautta, vaikka puhelin oli koko ajan wlan-verkossa ja seurasi mm. Twitter-päivityksiä. Välillä puhelimella otettiin myös valokuvia.

Viimeinen onnistunut ruutukuva: 8 vrk ja 8 h

Voi sanoa, että virrankulutuksen näkökulmasta Lumian käyttöjärjestelmä on optimoitu erittäin hyvin.

Puhelimen lentotilasta on paljon hyötyä

Moni entinen Nokian käyttäjä kaipaa älypuhelimeen herätyskelloa, joka toimisi vaikka puhelin on sammutettu. Windows Phonessa, Androidissa tai iPhonessa tällaista ominaisuutta ei ole, kyse on nokialaisesta erikoisuudesta.

En ole koskaan ymmärtänyt, mikä logiikka tässä on. Jos puhelimen todella sammuttaa, eihän se voi toimia herätyskellona -- mutta jos toimii, se ei selvästikään ole täysin sammunut. Puhelin, joka ei sammu edes virtanapista, herättää näinä urkinnan aikoina epäilyksiä.

Joku valisti minua, että herätyksen pitää toimia, vaikka puhelimen akku loppuisi yöllä. Laturi on esimerkiksi saattanut unohtua matkasta. Mutta jos herätyskello toimii, sehän tarkoittaa että akku ei ole oikeasti loppunut, vaikkei virta ehkä riitäkään soittamiseen. Eikö olisi parempi käyttää koko akun energia puhelimen eikä herätyskellon tarpeisiin? Kuka uskaltaa jättää herätyskellon sen varaan, että lähes tyhjässä akussa riittää vielä virtaa herättämiseen? Joskus se virta loppuu ihan oikeasti.

Nykyään puhelin on paljon muutakin kuin puhelin joten laturi on syytä pitää mukana. Minkään älypuhelimen akku ei kestä kahta vuorokautta oikeaa käyttöä, joten puhelin on pidettävä yön yli latauksessa. Sitä paitsi uudet puhelimet voi ladata mistä tahansa usb-portista. Virran loppuminen on epätodennäköistä.

Toinen perustelu on siinä, että kun puhelimen sammuttaa illalla, se ei soi yöllä eivätkä erilaiset Twitter-, Facebook-, Whatsapp- ym. merkkiäänet häiritse yöunta. Itse en sulje puhelinta vaan laitan sen tarvittaessa äänettömälle, jotta yön aikana tulleet soitot ja viestit näkyvät heti.

Mutta on helpompikin tapa: lentotilan käyttö. Kun puhelimen kytkee lentokonetilaan, se sammuttaa radioverkot, joten mikään viesti tai soitto ei tule perille. Sen sijaan herätys ja kalenteri-ilmoitukset näkyvät. Lentokonetilaan vaiennettu puhelin toimii yöpöydällä myös kellona, mikä on näppärää varsinkin hotellissa.

Entisten nokialaisten suunnittelemana Jolla toimii vanhojen nokialaisten tavoin: se herättää, vaikka virrat olisi sammutettuna. Ajastinpiiri toimii käyttöjärjestelmän ulkopuolella ja aktivoi herätyksen. Tästä ominaisuudesta moni on tyytyväinen.

Eilinen kirjoitus Jollan akkukestosta herätti paljon keskustelua. Vuorokausi lentotilassa söi Jollan akusta 56 prosenttia:

Vuorokausi lentotilassa syö yli puolet Jollan akusta.

Ilmeisesti Lumia 920 kestää wlan-verkossa kaksi viikkoa, kun taas Jollan akku tyhjenee ilman mitään tietoliikennettä vajaassa kahdessa vuorokaudessa. Jollan web-sivulla puheajaksi luvataan 9-10 tuntia ja valmiusajaksi (siis 3g-verkossa) 500 tuntia. Insinööreillä riittää vielä työtä, ennen kuin nämä arvot saavutetaan.

Palaan asiaan sitten, kun Jolla ilmoittaa beeta-vaiheen päättyneen ja puhelimen valmistuneen.

Vielä yksi käyttö lentotilalle: jos epäillään jonkun salakuuntelevan keskusteluja, lentotilan pitäisi pimentää kaikki verkot ja tehdä puhelimesta turvallinen. Lentotila on nopeampi ja vaivattomampi kuin puhelimen sammuttaminen tai akun irrottaminen. Jälkimmäinen ei useimmissa laitteissa enää onnistukaan.

Muokattu 21.12.2013, kirjoitus jaettu kahdeksi

Windows XP jatkaa elämäänsä virtuaalisena

Microsoft lopettaa Windows XP:n tuen 8.4.2014. Sen jälkeen ei ole luvassa turvapäivityksiä eikä korjauksia, joten koti- ja yrityskäyttäjiä kehoitetaan kiireesti päivittämään käyttöjärjestelmänsä uudempaan. Usein se tietää myös koneen vaihtoa.

Monella on hyviä syitä pitää XP edelleen käytössä. Itselläni on vanha Pentium 4 -kone, jossa on yli kymmenen vuotta sitten asennettu XP. Koneessa pyörii vanha sovellus, jossa on 1990-luvulla keräämääni arkistoa ym. tietoja. Sovellus on aikansa lapsi, eikä toimi kunnolla uudemmissa Windowseissa.

Nyt on korkea aika pelastaa vanha Windows XP ja antaa sille ikuinen elämä. On nimittäin mahdollista, että Microsoft jonain päivänä sammuttaa myös XP:n lisenssipalvelimen. Sen jälkeen XP:tä ei enää pysty asentamaan, jos vaikka koneen kiintolevy rikkoutuu.

Oraclen (entisen Sunin) VirtualBox on ilmainen virtualisointiohjelma, jolla XP:tä (ja vanhoja sovelluksia) pystyy ajamaan uusissakin koneissa. Koska XP-ympäristöstä tulee yksi iso tiedosto, sitä pystyy siirtämään jatkossa muihinkin koneisiin. Näin XP voi elää ikuisesti, kunhan vain ymmärtää ja hyväksyy siihen liittyvät tietoturvaongelmat. Virtuaaliselle Windowsille ei kannata antaa lainkaan verkkoyhteyksiä, ellei sovellus niitä ehdottomasti vaadi.

Windows XP:n asentaminen virtuaalikoneeseen ei ollutkaan niin helppoa kuin kuvittelin. Rompussa oli valmiina Service Pack 2 ja aktivointi onnistui, mutta päivittämisestä ei tullut mitään.

Riittävän vanha XP ei päivitä itseään.

Edes Microsoft itse ei tue enää IE 6:tta, joten ensimmäinen ratkaisu oli päivittää selain IE 8:aan.

Selaimen päivitys kahdeksaan ei riittänyt.

Se ei kuitenkaan auttanut päivityksiin. Piti googlata XP:n service pack 3 ja ladata se erikseen. Onnistui, mutta päivitys ei toiminut senkään jälkeen. Ohjauspaneelista piti asettaa automaattiset päivitykset käyttöön ja odottaa vuorokausi, jolloin XP sai itse ladattua tarpeelliset osat, ja vasta sitten pääsi selaimen kautta tekemään loput päivitykset. Niitä olikin vaatimattomasti 131 kappaletta.

Muutama päivitys... siis 131 sellaista.

Päivityksen numero 106 kohdalla prosessi pysähtyi lähes tunniksi ja arvelin asennuksen epäonnistuneen, mutta sitten homma jatkui taas ja meni loppuun normaalisti.

Ja lopulta, parin vuorokauden työn jälkeen edessä oli puhdas Windows XP -maisema Windows 8:n työpöydällä:

Back to 2003... Windows XP. 

Koneessa on SSD-levy, joten virtuaalinen Windows XP toimii nopeammin kuin koskaan. Nyt 1990-luvun arkistoni on pelastettu tulevaa käyttöä varten. Bonuksena voi vielä fiilistellä wanhan tietotekniikan tyyliä syksyltä 2001, kun terroristit iskivät USA:han.

Tämä oli se onnistunut asennus. Epäonnistuneessa asennuksessa tuli kaikenlaisia mutkia matkaan, jotka mahdollisesti johtuivat rompun eri versiosta tai suomenkielisyydestä. Microsoftin palvelu ei halunnut antaa Service Packia ladattavaksi, vaan vaati latausta Updaten kautta -- ja juuri se ei toiminut. Toisessa tapauksessa Microsoftin palvelu lähetti itsepintaisesti vääränkielisen Service Packin, vaikka valikosta oli selvästi valittu toinen kieli. Ongelma ratkesi kirjoittamalla maa-asetus jo url-riville (suomenkielisen tapauksessa /fi-fi/, jenkkiversio /en-us/). 

Jollan akkukesto luvattoman heikko

Jollan akkukesto on luvattoman lyhyt. Tein pienen testin asiasta. Latasin viiden älypuhelimen akut täyteen. Sen jälkeen kytkin puhelimet lentotilaan seitsemäksi tunniksi, jonka jälkeen poistin lentotilan ja puhelimet olivat kuusi tuntia päällä, mutta käyttämättöminä. Alla olevasta graafista käy ilmi akun varaustilan muuttuminen.

Jollan akku simahtaa vaikka puhelinta ei edes käytä.

Vertailu on epätieteellinen ja vain suuntaa-antava. iPhone 4 on ollut käytössä jo yli kolme vuotta, joten sen jäljellä oleva 97 prosentin varaus on erinomainen saavutus -- etenkin kun iPhoneen on kertynyt muita enemmän taustasovelluksia.

Lumia 920 näytti edelleen täyttä 100 prosentin tasoa. Se ja HTC olivat ilman sim-korttia, joten ne pääsivät hieman muita helpommalla (testitilassa ei ollut wlania, johon puhelimilla olisi ollut pääsy). Joka tapauksessa Lumia 920 toimii ilman sim-korttia wlanin varassa tavallisena tietokoneena todella pitkään, tämä on tullut havaittua jo aiemmin. Lisäksi Lumia 920 näytti aina välillä kellonajan näytöllä, minkä täytyi kuluttaa jonkin verran akkua.

Jollan luvut ovat valitettavasti omaa luokkaansa. Seitsemän tuntia lentotilassa söi akusta 15 prosenttia, vaikka yhtään näkyvää sovellusta ei ollut käynnissä. Kun puhelin ei myöskään päässyt verkkoihin, sillä ei ollut oikeastaan muuta tekemistä kuin päivittää kellonaikaa ja tarkkailla mahdollisia kalenterihälytyksiä. Oltuaan lisäksi käyttämättömänä kuusi tuntia verkossa akun varaus oli pudonnut jo 68 prosenttiin.

Toivottavasti Jollan virrankulutus pienenee tulevien päivitysten myötä. Pahin vaihtoehto on, että Sailfishin ydin itsessään on virtasyöppö. Silloin asiaa on vaikea korjata. Asiakkaita kiinnostaa enemmän pitkä akkukesto kuin tehokas moniajo.

Ennen akkukeston parantumista Jollaa on turha päivittää 4G-aikaan, koska nopea datasiirto lisää virrankulutusta entisestään.

Jolla ei antanut testilaitteita toimittajille etukäteen, mikä herätti närää varsinkin jenkkimediassa. Toimittajat saivat vain kokeilla puhelimia muutaman tunnin ajan. Herää epäily, että syynä oli juuri akkukesto.

Kysyin virrankulutuksesta eilen Twitterissä ja sain Jollan insinööriltä vastauksen: Virrankulutus on optimointia. Jouiduimme vaihtamaan sekä raudan että ohjelmistoarkkitehtuurin kesällä, ja tuossa se vielä näkyy.

On siis toivoa, että optimointi tuottaa jatkossa pidemmän akkukeston. Toisaalta kuulostaa hurjalta, että Jolla kertoo toimitusten aikataulun ja alkaa ottaa tilauksia vastaan toukokuussa, mutta vaihtaa vielä sen jälkeen sekä rautaa (prosessoria?) että ohjelmistoarkkitehtuuria. Jollan insinööreillä on takuuvarmasti ollut kiireinen syksy, jotta puhelimen toimitukset on saatu alkamaan!

Lisäys 19:30: Jollan Harri Hakulinen (@HarriHakulinen) ilmoitti Twitterissä Sailfish-käyttöjärjestelmän 1.0.1.10 olevan yhä beeta. Yleensä beeta-version tunnistaa versionumerosta, ensimmäinen virallinen on 1.0 ja niin edelleen. Hakulisen mukaan Jolla ilmoittaa sitten, kun lopullinen versio valmistuu. Vasta sen jälkeen voidaan tehdä päätelmiä akun kestosta.

Jolla - kamerakokeiluja

Monelle kamera on keskeinen osa älypuhelinta. Jollan kamera on hyvää keskitasoa. Takakamerassa on kahdeksan megapikseliä, etukamerassa kaksi. Takakameran valovoima on F 2,4 ja siinä on yksi led-salama. Kameraohjelma on perusmallia jossa voi säätää oikeastaan vain salaman käyttöä ja valkotasapainoa -- ei hdr-kuvausta, panoraamoja tai muita hienouksia. Myös 1080-video onnistuu.

Otin muutamia kuvia kauppakeskuksen sisällä ja ulkopuolella. Vertailulaitteena oli kokeilussa ollut Samsung Galaxy 3 Note, mikä on laitteena lähes 300 euroa kalliimpi, mutta hintaeroa selittää isompi näyttö ja kynä. Samsungin kamera edustaa hyvälaatuista nykymallia. Vielä parempaa (enemmän laajakulmaa, parempi hämäräkuvaus) haluavan kannattaa katsella Lumioita, joita saa Jollan hinnalla.

Toisena vertailulaitteena oli yli kolme vuotta vanha iPhone 4, jonka kuvat näyttävät suttuisilta ja heikoilta tämän päivän standardeilla. Puhelinten kamerat ovat todella kehittyneet huimasti muutamassa vuodessa.

Jolla: ISO 100, F 2,4, 1/212 s.

Galaxy Note 3: ISO 100, F 2,2, 1/349 s. 

Galaxyn kuva on selvästi kirkkaampi ja terävämpi. Jollan värisävyt ovat kellertävään kallellaan.

Pysäköintihallin kuvia otettaessa puhelimet oli käännetty ylösalaisin laitteen tukemiseksi. Jostain syystä Jolla kääntää kuvaa vain 90 astetta, joten loput 90 astetta on käännetty Photoshopilla. Sekä vanha iPhone 4 että Galaxy tallentavat exif-tietoihin oikean asennon. Jollan kuvien exif-kenttiin ei myöskään tallennu kameran valmistajan nimeä.

Jolla: ISO 800, F 2,4, 1/10 s.

Galaxy Note 3: F 2,2; muut tiedot eivät näkyvissä.

iPhone 4: ISO 400, F 2,8, 1/15 s.

Jollan automatiikka välttää taivaan polttamista puhki, joten vastavaloon otetut kuvat jäävät tummiksi. Samsung ja Apple toimivat toisin.

Jolla: ISO 100, F 2,4, 1/135 s.

Galaxy Note 3: ISO 64, F 2,2, 1/50 s.

iPhone 4: ISO 80, F 2,8, 1/60 s.

Pokkarihyllyn värikkäät kannet paljastavat armotta tarkkuuden ja väritasapainon:

Jolla: ISO 250, F 2,4, 1/50 s.

Galaxy Note 3: ISO 50, F 2,2, 1/33 s.

iPhone 4: ISO 80, F 2,8, 1/30 s.

Cokis-pulloissa Jolla onnistuu parhaiten:

Jolla: ISO 500, F 2,4, 1/50 s.

Galaxy Note 3: ISO 200, F 2,2, 1/33 s.

iPhone 4: ISO 125, F 2,8, 1/15 s.

Yleiskuvassa Galaxy on niin väreiltään kuin tarkkuudeltaan selvä ykkönen:

Jolla: ISO 320, F 2,4, 1/50 s.

Galaxy Note 3: ISO 100, F 2,2, 1/33 s.

iPhone 4: ISO 80, F 2,8, 1/20 s.

Jollan sävyt ovat sisäkuvissa turhan kylmät. Galaxy Noten hieman parempi valovoima antaa lyhyemmät valotusajat ja kuvien tarkkuus on selvästi parempi. Hämärässä Galaxy Note käsittelee kuvia voimakkaasti kohinan poistamiseksi, mikä näyttää hyvältä kunnes kuva suurennetaan alkuperäiseen kokoonsa. 

Jolla - vaikutelmia käyttöliittymästä

Jollan rekisteröinnin onnistuttua kävi ilmi, että tarjolla on sittenkin uusi käyttöjärjestelmäpäivitys. Sen nimi on lupaavasti Laadunjärvi:

Sailfish 1.0.1.10

Jollan ulkoasuun vaikuttaa ns. tunnelma (ambience), joka vaihtaa käyttöliittymän värivalikoiman toiseksi. Kaikki tunnelmat ovat varsin tummia, mikä vaikeuttaa pienikokoisen tekstin erottumista. Ilmeisesti tunnelmaa ei voi kokonaan poistaa, vaan jokin tunnelma on aina käytössä.

Tunnelmavalikoima

Tunnelmaa vaihdetaan Galleriasta, mikä ei ole aivan ilmeinen paikka, sillä asetuksissa on harhaanjohtavasti kohta Tunnelma ja ulkoasu:

Tunnelmaa ei vaihdeta näyttöasetuksista.

Valitut tunnelmat voi merkitä suosikeiksi, jolloin vaihto niiden välillä onnistuu suoraan aloitusnäytöstä. Tunnelman värit voi myös poimia omista valokuvista.

Jollan näytön tarkkuus on 960 x 540 pikseliä, joten pienimmät tekstit erottuvat paikoin huonosti, etenkin tummina ja silloin kun tausta- ja tekstiväri poikkeavat vain vähän toisistaan. Tämä näkyy esimerkiksi moniajonäytöllä:

9 ohjelman moniajonäyttö.

Kyseinen näyttö on Jollan hienouksia. Jopa yhdeksän ohjelman kannet näkyvät yhtäaikaisesti ja aidot Sailfish-sovellukset voivat tarjota toiminnallisuuksia. Esimeriksi musiikkisoittimessa sipaisemalla kuvaketta vasemmalle tai oikealle soitto menee pauselle tai hyppää seuraavaan biisiin. Jostain syystä ruutukuvan ottaminen pysäytti musiikin molemmilla kokeilluilla ohjelmilla.

Prosessien sammuttaminen tapahtuu iPhonen tapaan pitämällä sormea näytöllä riittävän pitkään, jolloin ohjelmien päälle ilmestyvät X-painikkeet:

End process -toiminto.

Jos ohjelmia on vain neljä, kannet näkyvät paremmin:

Neljän sovelluksen kannet.

Toinen Sailfish-erikoisuus on näytön yläreunasta esiin tulevat asetukset. Ne sopivat mainiosti pieneen laitteeseen, koska silloin valinnat voi tehdä yhdellä kädellä. Tablet-koneissa tämä olisi epäkäytännöllistä. Valintoja ei voi myöskään olla kovin monta, neljä tai viisi on maksimi.

Lukitusnäytön liukuvalikko.

Joissakin ohjelmissa lisävalintoja ilmestyy myös alareunasta. Koska samaa tekniikkaa käytetään myös toiseen sovellukseen "kurkistamiseen" (ja sähköpostissa ym. sisällön vierittämiseen), käyttö ei ole aivan ongelmatonta.

Soittoasetukset ilmestyvät myös alhaalta.

Paikoin graafinen suunnittelu on innostunut kikkailemaan. Esimerkiksi tästä herätysajan näytöstä Applen suunnittelijakin olisi kateellinen. Eri asia sitten on, miten havainnollinen se on -- varsinkin kun herätystä nimettäessä kellonajan numeronäyttö karkaa yläreunan taakse.

Herätys kello 7.00 -- kai?

Kaupasta kannattaa ensimmäisenä hakea sähköpostisovellus, joka tukee pop/imapin lisäksi Exchangea. Viestit ja kalenterimerkinnät näkyivät sillä ongelmitta.

Sähköpostisovellus pitää hakea ensimmäisenä.

Herää kysymys, miksei edes sähköpostia ole puhelimessa vakiona. Kaupasta löytyy valikoima, jolla pääsee alkuun Sailfishin käytössä.

Sovelluskauppa.

Sovelluksia voi kommentoida ja peukuttaa. Ilta-Sanomat on mukana omalla sovelluksellaan. Jostain syystä yhtään sääohjelmaa ei löytynyt, mikä on melkoinen puute. Säätilan näyttö kun on älypuhelimen perusominaisuus.

Yksi sovelluksista on dokumenttien näyttö, joka avaa pdf-tiedostot ja MS Office-dokumentit -- ainakin pääpiirteissään. Excel-taulukosta puuttui grafiikka ja Word-dokumenteista näkyi vain teksti. Yllättäen ohjelma toimii myös vaakanäytöllä, mikä onkin suureksi avuksi tekstejä vieritettäessä.

Pienen näpertelyn jälkeen oma aloitusvalikko alkaa jo saada sisältöä:

Tärkeimmät työkalut ladattuna.

Ohjelmien kuvakkeet voivat olla pyöreitä, neliöitä tai jotain siltä väliltä. Erilaisuus on hieman hämmentävää. Muotokieltä olisi voinut käyttää vaikka ohjelmien sisällön tai toimintatavan luokitteluun.

Jolla - ensivaikutelmia

Et saa koskaan uutta tilaisuutta tehdä hyvää ensivaikutelmaa. Siispä muutama ensivaikutelma uudesta Jolla-puhelimesta.

Irrotettava akku - hyvä. Muistikorttipaikka vaatii akun irrottamisen takakannen irrottamisen - ei kovin hyvä. Toisaalta ei sillä niin suurta merkitystä ole, kortit ovat niin isoja että ei niitä ainakaan täyttymisen vuoksi tarvitse vaihtaa.

Puhelimen ulkonäkö: noin kolme vuotta vanha. Laite on kulmikas ja näytön reunat suhteellisen leveät. Ei tällä design-palkintoja ansaita, mutta ei ole tarkoituskaan. Näyttö itsessään on juuri sopivan kokoinen: isompi kuin iPhone, mutta pienempi kuin nykyisin muodissa olevat jättipuhelimet (oikeastaan puhletit).

Painikkeet vain laitteen oikeassa reunassa - hyvä. Vasen reuna jää täysin sileäksi, joten sitä voi käyttää esimerkiksi kameran tukemiseen (tätä on turha yrittää Samsungin Note 3:lla, mutta siitä lisää toisessa kirjoituksessa).

Käyttöliittymä: juuri sopivasti erilainen. Ei niin paljon, että pitäisi opetella kaikki uudelleen, mutta monia hauskoja oivalluksia. Näytön vetäminen alaspäin asetusten tekemiseksi on erityisen näppärää. Ohjelmien sulkeminen ylhäältä alas vetämällä on sama menettely kuin Windows RT:ssä. Jompi kumpi on matkinut toista, mutta kumpi?

Kuvakkeet: noin viisi vuotta vanhoja. Simppelit, pelkistä viivoista koostuvat symbolit näyttävät askeettisilta ja vanhoilta, ellei sitten tarkoituskin ole matkia riimukirjoitusta. Tämän päivän muotokieli vaatisi jotain muuta. Jollan kannattaisi palkata Aalto-yliopistosta pari opiskelijaa siirtämään käyttöliittymän elementit tälle vuosikymmenelle.

Ohjelmakuvakkeet (joita on kokonaista viisi + neljä aloitusnäytön alarivissä) tuovat mieleen Marimekon kankaat ja isokokoiset, tyylitellyt unikkokuviot. Onko marimekotus tahallista vai tahatonta?

Akun kesto: hälyttävän huono. Akku kuluu melkein silmissä. Palaan tähän myöhemmin.

Usb-kytkentä: tiedostot näkyvät, samoin digikuvat. Hyvä!

Soittoäänet: valikoimaa ei juuri ole. Onneksi mp3-tiedostot toimivat suoraan soittoääninä.

Tilin rekisteröinti: ohjelmien lataaminen vaatii tilin perustamisen. Jostain syystä Jolla vaatii tietää syntymäajan, jotta tilin perustaminen onnistuu. Jos tietoa ei kerro, ruutu välähtää virheen merkiksi, mutta mitään virheilmoitusta ei tule. Tämä pitää korjata.

Ja koska tilin perustaminen ei onnistu, ensivaikutelmien listaaminen päättyy tältä erää tähän. Jatkan sitten, kun tili on saatu aikaan.

T'ällaista virhettä puhelin ei saisi antaa koskaan.

Ilmeisesti puhelin on vielä keskentekoinen, siis beeta. Tähän viittaa teksti päivän Hesarin etusivun mainoksessa (joka tarkkaan ottaen on DNA:n, ei Jollan):

HS:n etusivun mainoksessa lukee vielä BETA.

Puhelimen ostaja odottaa saavansa toimivan laitteen, ei beta-versiota. Hinta 399 euroa on suhteellisen korkea; esimerkiksi Samsung S3 4G-versiona maksaa satasen vähemmän.

Sailfish itse on versiota 1.0.0.5 joten jää epäselväksi, mihin mainoksen BETA oikein viittaa.

Sailfish 1.0.0.5., ei päivitystä saatavilla.

Lisäys: kun Jolla-tilin perustaa web-sivun kautta ja kirjautuu sille, käyttöjärjestelmäpäivitys versioon 1.0.1.10 (Laadunjärvi) onkin saatavilla.

Samsung Chromebook kokeilussa

Chrome OS on Googlen läppäreihin suunnittelema käyttöjärjestelmä, joka perustuu pilvipalveluiden käyttöön. Käyttöjärjestelmä on oikeastaan vain selaimen laajennus. Chromebook-läppäreitä on saatavissa muutamalta valmistajalta. Itse kokeilin Samsungin mallia, joka käyttää eksoottista Exynos 5250-prosessoria. Se ei ole Intel-yhteensopiva, mutta 1,7 GHz kellotaajuudella riittää selaimen ajamiseen. Koska käyttöjärjestelmä on yksinkertainen, akku kestää tavallista läppäriä pidempään.

Samsungin laitteessa on 16 gigatavun paikallinen ssd-levyasema, johon voi tallentaa tiedostoja silloin kun nettiyhteyttä ei ole. Muistia on 2 gigatavua. Laitteessa on kaksi usb-porttia, hdmi-ulostulo ja sd-musitikorttilukija. Myös web-kamera löytyy, mutta testikoneessa se ei jostain syystä aktivoitunut edes Googlen Hangout-ohjelmassa.

Ulkoisesti Samsung on siro ja varsin tyylikäs:

Samsung Chromebook kansi suljettuna. Valokuvat: Samsung Note 3 + Photoshop.

Kotelo on muovinen, kuten edulliselta pikkuläppäriltä voi odottaakin. Kansi avattuna laite näyttää tavalliselta pc-koneelta. Näytön tarkkuus on 1366x768 pikseliä. Värit ovat haaleita haalea ja näyttö tuo mieleen 1990-luvun vanhat läppärit.

Samsung Chromebook kansi avattuna muistuttaa hieman Mac-läppäreitä.

Näppäimistössä on muutamia erikoisuuksia. Toimintonäppäinten paikalla on rivi laitteen omia näppäimiä, mm. selaimen eteen- ja taaksepäin -painikkeet. Jostain syystä Del-näppäintä ei ole lainkaan, vaan se pitää Applen tavoin korvata painamalla Alt+Backspace.

Toimintonäppäinten paikalla on mm. selaimen eteen- ja taaksepäinpainikkeet.

Kirjoitustuntuma on hyvä, mutta kosketusalusta pitää hieman klonksuvaa ääntä.

Näppäimistö on asiallinen. 

Takaseinässä ovat usb- ja hdmi-portit:

Usb 2.0- ja usb 3.0-portit sekä hdmi-liitäntä ja sd-muistinkortin lukija.

Kun laitteen avaa, tulevat näkyviin koneessa olevat käyttäjätilit:

Laitteen erikoisuus on vierastila, jonka ansiosta koneen voi antaa vieraankin käsiin. Vieras voi surffata netissä, mutta mahdolliset ladatut tiedostot poistetaan automaattisesti kun käyttö loppuu.

Chrome OS sisältää Windowsista tutun työpöydän, ikkunat, tehtäväpalkin ja näytön oikeassa alanurkassa olevan toiminta-alueen. Toiminnat ovat kuitenkin rajoittuneita; esimerkiksi työpöytä on käytännössä pelkkä taustakuva. Toiminta-alue sisältää Androidin tapaan käyttöjärjestelmän ilmoituksia ja valintoja, kuten käytettävän wlan-verkon.

Käyttöjärjestelmän asetukset tehdään tietenkin selaimella.

Sovelluksia ladataan Googlen omasta Myymälästä. Osa sovelluksista toimii myös ilman aktiivista verkkoyhteyttä, jolloin esimerkiksi Gmail-sähköpostia voi lukea offline-tilassa. Myymälä on hieman harhaanjohtava nimitys ilmaisten ohjelmien varastolle.

Pakollisia sääsovelluksia löytyy useita:

Pakollinen sääsovellus.

Google ei syrji kilpailijoita, sillä esimerkiksi suosittu WhatsApp-viestintäohjelmakin löytyy:

WhatsAppin Chrome OS -versio.

Selain tukee Flashia, mutta ei Javaa eikä Silverlightia. Yle Areena näkyi ongelmitta.

Windows-sovellukset eivät toimi. 

Windows-sovellukset eivät tietenkään toimi, koska prosessori ja käyttöjärjestelmä ovat vääriä, mutta toisaalta haittaohjelmatkaan eivät silloin käynnisty.

Hyötysovelluksina käytetään luonnollisesti Googlen omia, selaimessa toimivia toimistosovelluksia. Ne riittävät mainiosti peruskäyttöön. Tekstinkäsittelyssä on jopa automaattinen oikoluku suomeksi:

Google Docsin tekstinkäsittelyssä on suomenkielinen oikoluku.

Sovellukset voivat toimia myös selaimen ulkopuolella.

Chrome OS:n käynnisysvalikko muistuttaa Windowsia.

Usb-tikkuja voi käyttää normaalisti. Mp3-tiedostojen soitto onnistuu, mpeg-videoita laite ei tunnistanut. Kun asentaa pöytäkoneelle Gdrive-sovelluksen, tiedostojen synkronointi PC:n ja Chromebookin välillä käy automaattisesti.

Parin viikon kokeiluajalle osui useita käyttöjärjestelmäpäivityksiä, jotka latautuvat automaattisesti, mutta edellyttävät koneen uudelleenkäynnistämistä. Onneksi Chromebook on niin yksinkertainen, että se myös käynnistyy erittäin nopeasti.

Chromebook ei ole mikään tehomylly. Joitakin toimintoja saa hetken odotella, eikä kyse ole verkon hitaudesta. Google Docsin ominaisuus on tallennuskäskyn puuttuminen. Sitä ei pilvisovelluksissa tarvita, mutta se totuttaa käyttäjän huonoille tavoille perinteisiä sovelluksia ajatellen. Välitallennukset ja tiedoston sulkeminen työskentelyn lopuksi unohtuvat. Asiakirjojen tulostaminen onnistuu Google Printin kautta tai pdf-tiedostoiksi tallentamalla, mutta ei suoraan tulostimelle. Chrome OS ei reagoinut millään tavalla usb-porttiin kytkettyyn mustesuihkuun. Paperille tulostaminen on niin 1990-lukua...

Chromebook ei korvaa tavallista läppäriä, mutta se on yksinkertainen ja tietoturvallinen ratkaisu esimerkiksi oppilaitoskäyttöön. Edullinen 330 euron hinta kompensoi hyvin rajoituksia. Arveluita herättää vain laitteen myötä entisestään lujittuva suhde Googleen.