Ilta-Sanomien toimittaja kysyi juttua varten, miten Windows XP -käyttäjän tulisi menetellä kun Microsoft lopettaa tuen 8.4.2014.
Vastauksestani puuttui suositus vaihtaa Ubuntuun, mikä herätti närkästystä joissakin Linux-käyttäjissä. Vanhassa Windows XP -koneessa olevan käyttöjärjestelmän korvaaminen Ubuntulla niin, että työtiedostot, asetukset, ajurit ja oheislaitteet säilyvät, on erittäin hankala tehtävä. Lisäksi sovellukset pitää vaihtaa, koska tutuista Windows-sovelluksista ei todennäköisesti ole Linux-versioita.
En todellakaan lähtisi vaihtamaan taviskäyttäjän vanhaan koneeseen erilaista käyttöjärjestelmää. Tilanne on toinen, jos ollaan ostamassa uutta konetta. Mikäli käyttö rajoittuu nettipalveluihin tai toimistosovelluksiin, uusi Ubuntu voi olla hyväkin vaihtoehto. Työpöydältään käyttö muistuttaa paljon Windowsia. Jos on valmis vaihtamaan Microsoftin Officen Open/Libre Officeen, erot eivät ole kovin suuria. Turha silti odottaa, että Word/Excel-tiedostot siirtyisivät näiden kahden järjestelmän välillä muuttumattomina.
Parasta on, että Ubuntu on ilmainen eikä haittaohjelmista tarvitse olla huolissaan. Tukea löytyy verkosta kysymällä. Mutta Ubuntussa on omat ongelmansa.
Asensin muutama vuosi sitten vanhaan Lenovon läppäriini Ubuntun ja Windows 7:n. Ubuntulla akku kesti noin puolet siitä mitä Windowsilla. Lisäksi langattoman lähiverkon löytäminen kesti kiusallisen pitkään, kun se Windows 7:lla tapahtui muutamassa sekunnissa lepotilasta heräämisen jälkeen.
Eniten yllätyin Ubuntun muistivaatimuksista. Perustin koemielessä koneeseen useita käyttäjiä. Vaihto aktiivisesta käyttäjästä toiseen sujui Windows 7:lla näppärästi, mutta Ubuntu näytti tukehtuvan kahteen käyttäjään. Se olisi kaivannut lisää muistia. Ja kuitenkin Ubuntun piti olla se, joka toimii sujuvasti vähälläkin muistilla vanhassa koneessa.
Lopulta lopetin Ubuntun käytön läppärissä. Sain viritettyä kaiken toimimaan, mutta en keksinyt mitään syytä, miksi buutata Ubuntuun Windowsin sijaan.
Asensin myös Ubuntun 8.04-version ("Hardy Heron") pöytäkoneeseen. Se toimi hyvin ja päivitys 9.04-tasolle ("Jaunty Jackalope") sujui helposti -- ja ilmaiseksi!. Näytölle tuli tosin varoituksia, mutta mitäpä niistä:
Kyseisen Ubuntun tuki jäi kuitenkin lyhtyaikaiseksi ja turvapäivityksetkin lakkasivat. Microsoft on tukenut Windows XP:tä 13 vuoden ajan, mutta Ubuntun jäi muutamaan vuoteen. Pitää tietää, että Ubuntusta on erikseen LTS-versioita (Long Time Support), joita on luvattu tukea pidempään. Uusin LTS-versio on 12.04, jonka tuen luvataan kestävän ainakin huhtikuuhun 2017 asti (lyhyt aika sekin Windows XP:hen verrattuna).
Turvapäivitysten loppumisen vuoksi Ubuntu oli pakko päivittää. Mutta sepä ei onnistunutkaan:
Ilmeisesti vika oli siinä, että päivitys onnistuu vain edellisestä versiosta seuraavaan, eikä versioiden yli voi hypätä. Mistään ei löytynyt nappulaa, jolla olisi saanut päivitettyä Jaunty Jackalopen ensin Karmic Koalaksi ja siitä Lucid Lynxiksi (kuka näitä nimiä oikein keksii? Nörttimäiset nimet ovat kyllä hauskoja, mutta tuskin lisäävät uskottavuutta).
Tässä vaiheessa kokenut Linux-nörtti olisi tehnyt pari skriptiä ja antanut loitsun sudo apt-get (tukku parametreja tähän). Taviskäyttäjä olisi lyönyt hanskat tiskiin ja ikävöinyt Windowsia.
Minäkin jätin loitsut lukematta ja formatoin tyynesti koko osion. Hain uusimman 13.10-version ("Saucy Salamander") ja aloitin alusta.
Näyttää siltä, että Ubuntulla on vielä matkaa taviskäyttäjien koneisiin.
Vastauksestani puuttui suositus vaihtaa Ubuntuun, mikä herätti närkästystä joissakin Linux-käyttäjissä. Vanhassa Windows XP -koneessa olevan käyttöjärjestelmän korvaaminen Ubuntulla niin, että työtiedostot, asetukset, ajurit ja oheislaitteet säilyvät, on erittäin hankala tehtävä. Lisäksi sovellukset pitää vaihtaa, koska tutuista Windows-sovelluksista ei todennäköisesti ole Linux-versioita.
En todellakaan lähtisi vaihtamaan taviskäyttäjän vanhaan koneeseen erilaista käyttöjärjestelmää. Tilanne on toinen, jos ollaan ostamassa uutta konetta. Mikäli käyttö rajoittuu nettipalveluihin tai toimistosovelluksiin, uusi Ubuntu voi olla hyväkin vaihtoehto. Työpöydältään käyttö muistuttaa paljon Windowsia. Jos on valmis vaihtamaan Microsoftin Officen Open/Libre Officeen, erot eivät ole kovin suuria. Turha silti odottaa, että Word/Excel-tiedostot siirtyisivät näiden kahden järjestelmän välillä muuttumattomina.
Parasta on, että Ubuntu on ilmainen eikä haittaohjelmista tarvitse olla huolissaan. Tukea löytyy verkosta kysymällä. Mutta Ubuntussa on omat ongelmansa.
Asensin muutama vuosi sitten vanhaan Lenovon läppäriini Ubuntun ja Windows 7:n. Ubuntulla akku kesti noin puolet siitä mitä Windowsilla. Lisäksi langattoman lähiverkon löytäminen kesti kiusallisen pitkään, kun se Windows 7:lla tapahtui muutamassa sekunnissa lepotilasta heräämisen jälkeen.
Eniten yllätyin Ubuntun muistivaatimuksista. Perustin koemielessä koneeseen useita käyttäjiä. Vaihto aktiivisesta käyttäjästä toiseen sujui Windows 7:lla näppärästi, mutta Ubuntu näytti tukehtuvan kahteen käyttäjään. Se olisi kaivannut lisää muistia. Ja kuitenkin Ubuntun piti olla se, joka toimii sujuvasti vähälläkin muistilla vanhassa koneessa.
Lopulta lopetin Ubuntun käytön läppärissä. Sain viritettyä kaiken toimimaan, mutta en keksinyt mitään syytä, miksi buutata Ubuntuun Windowsin sijaan.
Asensin myös Ubuntun 8.04-version ("Hardy Heron") pöytäkoneeseen. Se toimi hyvin ja päivitys 9.04-tasolle ("Jaunty Jackalope") sujui helposti -- ja ilmaiseksi!. Näytölle tuli tosin varoituksia, mutta mitäpä niistä:
 |
| Ei ajuria? No, ei kai se haittaa... |
Turvapäivitysten loppumisen vuoksi Ubuntu oli pakko päivittää. Mutta sepä ei onnistunutkaan:
 |
| Not supported. |
Tässä vaiheessa kokenut Linux-nörtti olisi tehnyt pari skriptiä ja antanut loitsun sudo apt-get (tukku parametreja tähän). Taviskäyttäjä olisi lyönyt hanskat tiskiin ja ikävöinyt Windowsia.
Minäkin jätin loitsut lukematta ja formatoin tyynesti koko osion. Hain uusimman 13.10-version ("Saucy Salamander") ja aloitin alusta.
Näyttää siltä, että Ubuntulla on vielä matkaa taviskäyttäjien koneisiin.
En kommentoi sen tarkemmin ubuntua, kun en omaa käyttökokemusta siitä.
VastaaPoistaSen sijaan olen käytellyt fedoraa ja myöskin asentanut sitä perhepiiriini.
Päivityksen ja uudelleenasentamisen ero on ainakin fedorassa huomattavan pieni verrattuna windows maailmaan. Kun tekee uudelleenasennuksen, ei oikeastaan tarvitse huolehtia muusta kuin, että loppupeleissä tulee samat sovellukset asennettua kuin mitä oli vanhassa versiossa. Ts. kaikki säädöt. sovelluskohtaiset asetuksen jne. ovat tallella kun uusi versio käyttiksestä on asennettu.
Tämä toki sillä varaumalla, että on ollut sen verran ennakoiva, jotta aikoinaan on eroteltu root ja home osiot. Näin ollen root-osion voi alustaa uusiksi joka asennuksen yhteydessä. Tosin taitaa olla niin, että oletusarvoisesti asennukset ehdottavat omat osiot rootille ja homelle-.
Kontrasti windowsiin on suuri: jos sinulla on windows ja vaikka sovellukset olisi asennettu eri asemalle kuin käyttis, niin käyttiksen pyyhkimisen ja sovellusten uudelleenasentamisen (joka on muuten tajuton homma) jälkeen sovellusten asetukset ovat ihan pielessä. Ts. kaikki oma kustomoinnit ovat menetettyjä.
Viisi ja puoli vuotta vanhan distron päivityskokemukset voi varmaan jättää samaan romukoppaan kuin Vistan kritiikin nykyisin. Lisäksi Ubuntun päivitysfilosofia on täysin erilainen Windowsiin nähden ja kunnolla vanhentuneen järjestelmän päivittäminen on kannattavinta tehdä uudelleenasennuksella. Kotihakemistot tiedostoineen säilyvät siinä nätisti jos ei itse hölmöile ja formatoi osioita. (Disclaimer: ei ole kokemusta asiasta muutamaan vuoteen.)
VastaaPoistaPeruskäyttäjälle Ubuntua voi suositella varauksella: jos tarpeet ovat pienimuotoinen tekstinkäsittely ja netin käyttö sekä valokuvien siirto kamerasta koneelle on Ubuntu varsin pätevä peli. Jos taas tarvitsee pelikoneen - suurin osa peleistä kun on Windowsille - tai erikoisohjelmistoja, ei Linux ole vaihtoehto. Perhekoneeseen taas voi sopia dual boot, jossa käyttöjärjestelmä valitaan käynnistyksen yhteydessä. Sen toteuttaminen vaatii jonkin verran tietoteknistä osaamista, mutta yleisesti ottaen toimenpide on melko suoraviivainen.
Milloin Ubuntu on sitten täysin poissuljettu vaihtoehto? Useissa markettikoneissa on käytetty halvimpia osia mitä valmistaja vain käsiinsä on saanut. Windowskin on yhtä vakaa kuin sen heikoin komponentti ja usein kyse on ajurien bugeista. Linuxin tapauksessa halpavalmistajilla ei ole edes intoa julkaista ajureita. Näillä koneilla ei auta kuin käyttää niitä ajureita mitä valmistaja on mukaan laittanut ja toivoa ettei kone kaadu. Jos ei ole varma oman koneen sisuksista onnistuu Linuxin kokeileminen onneksi myös USB-tikulta eikä varsinaista asennusta näin tarvita.
Hyppäys XP:stä kuluttajille myytävään Windows 8:aan on suuri joka tapauksessa, joten Ubuntu on ihan varteenotettava vaihtoehto. Pyörii paremmin vanhemmallakin raudalla, järjestelmä käynnistyy nopeammin työpöydälle ja laitteistojen kanssa ei valtaosassa tapauksista tarvitse arpoa kun ajurit löytyvät valmiina. Ja aina voi testata USB-tikulta bootaten miltä Ubuntu koneessa vaikuttaa ennen pysyvää asennusta.
VastaaPoistaNettiselaus, sähköpostit, musiikin kuuntelu, videoiden katselu, libreofficen käyttö ja spotifyn kuuntelu onnistuvat kliksuttelemalla. Pelipuolella löytyy tällä hetkellä kohtuullinen valikoima steamin puolelta linuxissa toimivia pelejä, ja lisää on tulossa. Yksinkertaisempiakin pelejä saa asennettua ilmaiseksi, kuten vaikka Widelands settlers-kloonin, UfoAI xcom-kloonin tai Alien arena fps-räiskinnän.
Linuxin yksi hienous on siinä että saman toimivan järjestelmän voi asentaa niin monelle laitteelle kuin huvittaa. Jos perheessä on useammilla perheenjäsenillä omat XP-koneensa ja käytettävät ohjelmat eivät ole erityisesti windows-rajattuja, siirtymä Ubuntuun on erittäin suositeltava vaihtoehto.
Olisin vähän eri mieltä siitä että taviskäyttäjä tarvitsee nörtin apua Ubuntun asennuksessa. Käyttämällä wubi'a (wubi = windows-ubuntu-installer) asennus voidaan tehdä windows-tiedostojärjestelmään, niin ettei linux-osiota tarvita. Asennusohjelma kysyy kuinka monta gigaa varataan Ubuntulle. Tähän osannee taviskin vastata. Täläin Ubuntu asentuu dual-boot moodissa ja vanha windows on käytettävissä. Ubuntu näkyy windowsin puolella sille varatussa isohkossa tiedostossa. Jos Ubuntu ei miellytä, sen voi poistaa wubi'n avulla nopeasti ja kivuttomasta, Ubuntua varten varattu tiedosto vain poistetaan. Saattaa olla suositeltavaa käyttää LTS.versiota joille nykyisin luvataan viiden vuoden tuki.
VastaaPoistaVanhalle XP-koneelle Lubuntu on ehkä parempi vaihtoehto kun Ubuntu. Itse asensin vanhaan vm. 2007 xp-miniläppärin (Inten Atom, 1G keskusmuistia) Lubuntun XP:n tilalle ja tuntuu että sain aivan uuden koneen. Kone käynnistyy todella nopeasti ja tuntuu että kone on nyt nopeampi kun koskaan XP:n kanssa. Asennuksen tein oletusasetuksin ja kaikki meni kerrankin kun Stromsöössä konsanaan. Tässä koneessa tuntuu Linuxin virranhallinntakin toimivan; koneessa on yhä alkuperäinen akku ja sen kanssa voi surfata netissä viitisen tuntia. Kone käy myös huomattavasti viileämpänä kun XP:n kanssa. Minulla on Lubuntu myös uudemmassa koneessa Win 7:n rinnalla. Tämäkin asennus sujui kivuttomasti, mutta tässä koneessa akunkesto on Lubuntussa heikompi kun Windowsissa. Lubuntu on huomattavasti kevyempi kun Ubuntu ja käyttöliittymä on mielestäni vielä "windowsmaisempi" kun Ubuntussa vakiona.
VastaaPoista"vika oli siinä, että päivitys onnistuu vain edellisestä versiosta seuraavaan"
VastaaPoistaMielestäni tämä ei ole oikein reilu vertaus, voiko Windows XP:n päivittää suoraan seiskaan? Tai Vistan kasiin? Tai OSX 10.7:n 10.9:iin?
Tottakai olisi hienoa jos päivitys onnistuisi mistä versiosta mihin tahansa mutta käyttöjärjestelmätason päivitys on sen verran vaativa homma että kehittäjien aika lienee parempi käyttää versio-kerrallaan päivityksiin kuin rakennella jotain über-päivityssysteemiä josta olisi marginaalista hyötyä vain muutamille.
Minullakin on karvaita kokemuksia ubuntun päivityksestä mutta kun muistan se pyörii kaikilla samoilla koneilla kuin sekä Windows että OSX (ja kehitysbudjetti on vain murunen noihin jättiläisiin verrattuna ja osa ajureistakin pitää tehdä itse) niin on se aika hyvä suoritus.
PS: Windows XP on mielestäni hyvä esimerkki miksi käyttöjärjestelmän tukemista ei pitäisi venyttää loputtomiin.
Asensin äidilleni (70v) vanhan XP:n tilalle Fedora LXDE:n. Jos joku on taviskäyttäjä niin hän. Kaikki on tähän mennessä sujunut ilman ongelmia, toisin kuin XP:n kanssa johon aina silloin tällöin tuli "kummallisia ulkomaankielisiä ikkunoita", joiden merkitystä sain vähän väliä ratkoa. Uskon, että taviskäyttäjän näkökulmasta siirtyminen XP:stä esimerkiksi LXDE:hen sujuu paljon helpommin kuin Windows 7:aan tai 8:iin.
VastaaPoistaMielestäni tämä ei ole oikein reilu vertaus, voiko Windows XP:n päivittää suoraan seiskaan? Tai Vistan kasiin? Tai OSX 10.7:n 10.9:iin?
VastaaPoistaOngelma oli se, ettei kyseistä Ubuntua voinut helposti päivittää mihinkään muuhunkaan.
Piti sitten asentaa uusin versio kokonaan alusta. Työpöytä on laitettu ihan uusiksi, nyt se on vielä vaikeampi hahmottaa kuin Windows 8. Ja mitä iso Amazon-kuvake tekee näytön vasemmassa reunassa?
Tässä on selkeä ongelma Linuxin yleistymiselle kuluttajakoneissa. Pitäisi olla yksi, helppokäyttöinen versio, joka muistuttaisi yleisiltä osiltaan tuttua Windowsia.
mutta miksi pitää tietokoneen näyttää windowsilta? Itse ubuntua 5v käyttäneenä en vaihtais mistään hinnasta takaisin windowsiin. Ja olen aikalailla peruskäyttäjä. Ihmisten ennakkoluulot ovat ongelma. Miksi kaikkien käyttöjärjestelmien pitää näyttää samalta? Ubuntu on käyttää todella yksinkertainen.
Poista"..Mielestäni tämä ei ole oikein reilu vertaus, voiko Windows XP:n päivittää suoraan seiskaan? Tai Vistan kasiin.."
VastaaPoistaPäivitin noin vuosi sitten Vistan kasiin, taisi maksaa kympin tai kaksi. Microsoftin analyysiohjelma ennen päivitystä ilmoitti, mitkä ajurit tms piti uusia. Ainoa ongelma oli wlan-adapteri, joka piti noutaa. Kaikki perusohjelmat, Office jne toimivat tietysti kuten ennenkin ja tiedostot olivat entisissä kansioissaan. Mitenkäs muuten? Päivitys 8 -> 8.1 meni vielä helpommin, senkun vain antoi koneen jauhaa.
En ole aikaa ottanut, mutta nopeaan kasit käynnistyvät, vaikka koneeni on kuusi vuotta vanha.
Linuxeista ei minulla juuri kokemusta ole, mutta eipä taida Ubuntu-faneillakaan olevan uudemmista Windowseista, vai miten?
Todella hyvä kommentti. Olen samaa mieltä asiasta. Vanhalla koneellani on myös XP.sta päivitetty Win 8:n 29.90€ ja hyvin toimii, käynnistyy nopeasti ja pelaa ilman mitään erityisiä kommervenkkejä.
Poista- "Tässä on selkeä ongelma Linuxin yleistymiselle kuluttajakoneissa. Pitäisi olla yksi, helppokäyttöinen versio, joka muistuttaisi yleisiltä osiltaan tuttua Windowsia."
VastaaPoistaTämä on asia josta voidaan olla montaa mieltä. Itse olen käyttänyt nimenomaan ubuntua vuodesta 2004 ja nyt koulussa jossa aloitin opiskelut on windows koneita joista löytyy XP, Vista, 7 tai 8. Kyllä noista järjestelmistä löytyy valtavia eroja, ja jos on vaikkapa tottunut XP käyttäjä niin tuoreemmat tuotokset voivat aiheuttaa todella harmaita hiuksia. Toki pitää huomioida käyttötaso. Jokainen tuskin säätelee windosiaan samalla tavalla kuin ICT-opiskelija.
Jos on tyytyväinen windows käyttäjä, on parempi käyttää sitä edelleen. Jos taasen kaipaa asioita joita linux tarjoaa (esim. tietoturva) niin silloin pitää avata silmiään ja mieltään ja ymmärtää, että esim. ubuntu käyttöönoton myötä pitää oppia paljon uutta ja ennen kaikkea unohtaa paljon vanhaa.
Aina kun tulee uusi laite tai järjestelmä, se tuo tullessaan uutta ja erilaista. Windows ei ole standardi siitä miten tietokone toimii. Tilanne on hieman sama, kuin jos 30v. manuaalisella vaihteistolla ajanut vaihtaisi automaattivaihteistoon ja väittäisi, että viat ja ongelmat johtuvat siitä uudesta vaihteistosta.
Mitä taas tulee päivitystahtiin, niin mielestäni tänä päivänä nopea päivitystahti on ainoastaan hyväksi. Se kertoo aktiivisesta kehitystyöstä. Uuteen versioon voi kuitenkin vaihtaa napin painalluksella, softat ja asetukset ovat ainakin itseni kohdalla pysyneet kuten pitääkin.
XP sai monta service packia elinaikanaan, kyseessä ei olleet mitkään kevyet tietoturvapäivitykset vaan raskaat koko järjestelmää koskevat modifikaatiot. Ubuntussa homma on samankaltainen kun siirtyy aina LST versioiden vaihtuessa.
"Linuxeista ei minulla juuri kokemusta ole, mutta eipä taida Ubuntu-faneillakaan olevan uudemmista Windowseista"
VastaaPoistaKeskustelu on jo hieman vanha mutta satuinpa saamaan juuri kokemusta Windows 8:sta.
Muutoin se on ihan ok käyttis mutta se tärkeä ensituntuma oli takkuinen ja juuri niin "windowsmainen" kuin xp-aikoinakin.
Ensimmäinen tenkkapoo tuli asennuksen aikana kun piti valita koneelle nimi; jos yritin laittaa nimeen väliviivan sain vain tylyn ilmoituksen kielletystä merkistä. Huvittavaa kyllä, esimerkkinimenä oli "livingroom-pc".
Aikani näppäiltyäni tajusin että näppäimstöni onkin jenkkiasetuksella, vaikka olin juuri edellisessä ruudussa määritellyt sen suomeksi.
Kun kyseessä oli suomesta ostettu, suomalaisella windowsilla varustettu läppäri (==kiinteä näppäimistö) on hieman outoa että sain oikean näppäimistön käyttööni vasta asennuksen (jossa jokainen alue-asetus, suuntanumero, kello jne, oli automaattisesti jenkki) jälkeen seikkailtuani control-panelin uumenissa.
Tenkkapoo #2 tuli myöhemmällä käynnistyskerralla kun "Browser choice"-päivitys oli ladattu ja aktivoitui.
Ensimmäisenä käsketään "check internet" mutta miten sen teet kun "BC" hallitsee koko näyttöä ja pois ei pääse? No mennään eteenpäin ja toivotaan että homma toimii. Seuraavana on itse selainvalinta mutta sitäkään ei voinut ohittaa. "Select later" nappi oli kyllä tarjolla mutta sen kautta ei päässytkään karkuun.
Otin tilanteen haasteena ja keksin kiertotavaksi "privacy statementin" lukemisen. Pääsin karkuun ruudusta ja asensin lempiselaimeni käsin. Tämä oli virhe koska nyt selainvalinta näytetään joka kerta käynnistyksen yhteydessä vaikka minulla olisi mitä vaihtoehtoselaimia jo asennettuna.
Tiedän kyllä että tämä toiminnallisuus oli Microsoftille ylhäältä saneltu pakkokeino mutta olisi sen nyt hieman paremmin voinut koodata.
Moi, ei ole ihan valmis. Ubuntu on hyvin helposti myös hakkeroitavissa:
VastaaPoistahttps://isc.sans.edu/forums/diary/Ubuntu+1404+lockscreen+bypass/18039
Onko Ubuntu vieläkään valmis taviskäyttäjälle?
VastaaPoistaEi, heti ekassa vastauksessa:
"Tämä toki sillä varaumalla, että on ollut sen verran ennakoiva, jotta aikoinaan on eroteltu root ja home osiot. Näin ollen root-osion voi alustaa uusiksi joka asennuksen yhteydessä. Tosin taitaa olla niin, että oletusarvoisesti asennukset ehdottavat omat osiot rootille ja homelle-."
En ymmärtänyt.
Tässä koneessa on nyt Ubuntu mutta meni heti sormi suuhun kun Ardouria asentelin ja herjaa jotain muistia ja pitäisi koodailla, eikä osaa eikä kiinnosta. Hitsi kun hajos kovalevy ja windows katosi ja päätin kokeilla ubuntua...
Kyllä Ubuntu on tavalliselle käyttäjälle valmis kunhan vaan reippainmielin kokeilemaan vaan. Ja ei noita ajuri juttuja kannata miettiä liikaa koska onhan kyseessä universaali - käyttöjärjestelmä.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaMeillä on kotona yleiskoneenna 2005 hankittu Fujitsu pöytäkone jossa Windows xp. Yleiskonekäytössä kone tukkeutui vähän väliä ja sen phdistaminen vei tuhottomasti aikaa. 2008 asensimme siihen Ubuntun ja siitä lähtien kone on toiminut moitteetta. Päivitykset ja versiopäivitykset hoituivat automaattisesti nyt on käytössä versio 12.04LTS. Yleiskäyttö= nettisurffaus valokuvat, musiikki, tekstinkäsittely, taulukkolaaskenta, esitykseet, videot, tietokannat, julkaisujen taitto, tulostukset.
VastaaPoistaUbuntun työpöytä on mielestäni vastenmielisen näköinen, mutta onhan noita muitakin. Mitä tehdä nurkiin jääneille vielä toimiville XP-läppäreille, ajattelin, ja aloin n. kuukausi sitten tutustua Linuxeihin. Ensimmäiseen asensin Zorin OS:n, toiseen Linux Mint:in. Tuloksiin tyytyväisenä vaihdoin pariin muuhunkin koneeseen Mintin. Pöytäköneeseen Windows 8:n rinnalle myös. Myös olohuoneeseen telkkarin kaveriksi hankittuun Intel NUC:iin tuli Mint.
VastaaPoistaWindowsia tarvitsee enää Adobe Premierin kanssa, muuten kaikki hoituu Mintillä paljon paremmin kuin jumittavan Windowsin kanssa, jota ei todellakaan tule ikävä. Jatkossa ensisijainen vaihtoehto tulee olemaan Linux, mutta tuskin Ubuntu.
Seuraavana haasteena on ostaa jostain nettikirppikseltä kahdella kympillä vanha XP-kone, ja kokeilla, millaisen siitä saa Linuxilla.
Viimeinen "replliikki" ihastutti minua, jonka nurkat odottavat Windows 10:n takia tärveltyneitä ennestään hyviä koneita. Kun vielä jaksaisi siihen asti, että Microsoft väsyy viheliäisiin pakkopäivityksiinsä! No, yhden PC:n voisi tosiaankin asentaa Linuxille, ehkäpä vallan Lubuntulle! Kokenut kaiken tietää.
VastaaPoistaOnneksi ei tarvitse enää tuskailla windowsin kanssa. Pieni selostus kokemuksista on varmaan paikallaan.
VastaaPoistaEli windows 7 on ihan kelpo viritelmä ja toimii kun sen on saanut asennettua ja kuntoon. Mutta kun asensin kaiken puhtaalta pöydältä niin päivityksien asennuksiin meni aikaa järkyttävät 4-6 tuntia. Nopeahan seiska on kun sen asentaa tyhjälle kiintolevylle, mutta parissa vuodessa se on hidastunut aivan järkyttävän hitaaksi. Ja jostain luin että uusi windows 10 ei asennu ilman lupaa ja seuraavaksi luin että asentuukin jos ei ole ottanut jotain ruksa pois asetuksista. Ihmeellistä siinä on että olin ottanut kaikki windows update päivitykset pois päältä ja silti oli aloittanut asennuksen ilman lupaa. Melkoisen epäilyttävää toimintaa.
Ja sitten kokemuksia linuxista. Olen vuodesta 2001 koittanut montaakin erilaista linux jakelua ja parhain on ollut ubuntu ja xubuntu. Käytin pitkään ubuntua ja sain hermoromahduksen kun ubuntu vaihtoi työpöytänsä gnomesta unityyn. Pitkän aikaa olin tyytyväinen xubuntuun mutta viimeisen 6kk aikana olen totutellut ubuntun unityyn ja en enää vaihtaisi pois mistään hinnasta. Ubuntu ja linux yleensäkin on nopea vanhassakin koneessa ja se pysyy nopeana ilman jatkuvia huoltoja.
Koneeni on Asus G53 joka on/oli tehokas peliläppäri. Mutta vuoden käytön jälkeen windows 7 oli aivan tukossa eikä siitä saanut yhtä nopeaa kuin alunperin oli ollut. Linuxissa sitä ongelmaa ei ole koskaan ollut. Kone käynnistyy nopeasti ja on yhtä nopea kuin alunperinkin. Jos jollain tulee mitta täyteen windowsin kanssa niin suosittelen lämpimästi koittamaan edes linuxia. Tai vaikka kokeilisi kuukauden ajan ubuntun live versiota jota ei tarvitse asentaa koneelle. Siinä ajassa ehtii mieli muuttua. Tosin suosittelen testaamaan ubuntua usb tikulta koska dvdltä lukeminen voi olla tuskallisen hidasta
Minä asensin koneelleni Ubuntun v. 2014 Windows XP:n päivitysten loputtua. Minulla oli melko pitkään Windows ja Ubuntu rinnakkain, mutta tykästyin Ubuntuun siinä määrin, että en käynyt Windowsissa enää koskaan ja lopulta jyräsin sen kokonaan.
VastaaPoistaUbuntusta on sanottava, että se vaatii aluksi hieman opettelua ja tutustumista, koska kaikkia asioita ei tehdä samalla tavoin kuin Windowsissa. Ohjelmat asennetaan - jos vain suinkin mahdollista - sovellusvalikoiman kautta, joka lienee tämän päivän tablettien ja älypuhelinten käyttäjille tuttu asia. Joitakin kauhistuttaa päätteen käyttö - mutta kun sen kanssa tulee tutuksi, niin sitä käyttää melkein mieluummin kuin sovellusvalikoimaa.
Linuxissa käytetään pääsääntöisesti Linuxin ohjelmia, joissa voi olla eroja Windowsin tai Applen ohjelmiin verrattuna. Toki kolmannen osapuolen sovelluksiakin voi asentaa nettisivujen kautta. Skype ja Spotify asentuvat esimerkiksi nätistä Ubuntuun. Monien pilvipalvelujen tiedostokansiot voi integroida Ubuntun kotikansioon, ainakin Dropbox-on hyvin tuettu. Steam-palvelun Linux-pelitarjontaa kävin vilkaisemassa viime viikolla ja valikoima näyttää jo varsin mukavalta. Tomb Raideriakin voi pelata Ubuntussa. Suuren joukon Windows-ohjelmiakin saa pyörimään PlayOnLinux ja/tai Winen kautta.
Itselläni oheislaitteita ei tarvinnut asentaa mitenkään erikseen, ajurit löytyivät automaattisesti. Jotkut laitteet voivat kuitenkin vaatia vähän säätöä ja ajureita joutuu mahdollisesti hakemaan laitevalmistajan kotisivuilta. Jonkin verran joutuu tekemään myös säätöjä, jotta kaupalliset DVD:t saa näkymään ja Firefoxikin tarvitsee toistaiseksi Flashin ja Pipelight/Silverlight-asennukset suomalaisten tv-kanavien ja Netflixin katselua varten. Näitä ei asenneta samalla tavalla kuin Windowsissa, mutta ohjeita löytyy hyvin netistä. Google Chrome ei tarvitse erillisiä säätöjä, joten jos haluaa päästä helpolla, niin kannattaa asentaa se.
Nykyiseen 16.04 Ubuntu-versioon on asennettu valmiiksi mm. seuraavat ohjelmat:
-Libre Office toimisto-ohjelmisto. Vastaa Windowsin Office-ohjelmistoa
-Elokuvasoitin ja Rytmilaatikko elokuvien katseluun ja musiikin kuunteluun/radiokanavien virittelyyn
-Sähköpostiohjelma Thunderbird
-Firefox-selain ja Selain. Google Chrome ei ole sovellusvalikoimassa, mutta sen voi asentaa nettisivuilta.
-Shotwell-ohjelma kuvien katseluun ja perustason editointiin. Joissakin versioissa on ollut Gimp oletuksena asennettuna, mutta tässä ei tainnut olla.
-Kalenteri, laskin, muutamia pelejä (Pasianssi, Miinaharava, Sudoku)
-Järjestelmän ylläpitoon ja ulkoasun muokkaamiseen liittyviä ohjelmia
-Kuvanlukija, Kuvakaappaus
-Transmission. Torrent-laturi
-Amazonin kauppa
Oletuksien lisäksi sovellusvalikoimasta löytyy siis eritasoisia ohjelmia erilaisiin tarkoituksiin. Esimerkkejä:
-Blender 3d-mallinnukseen ja muuhun CAD-suunnitteluun
-poltto-ohjelmia DVD:n ja CD:n käyttäjille
-Stellarium tähtitaivaan tarkkailuun
-Krita ja MyPaint piirtopöydän kanssa taidetta tekeville
-Gimp vaativaan kuvankäsittelyyn ja suunnitteluun, Pinta on vähän köykäisempi, mutta myös helppokäyttöisempi.
-Inkscape vektorigrafiikan tekemiseen
-Open Shot Video Editor videoiden editoimiseen
-Ardour ja Rosegarden muusikoille
-VLC-videosoitin
-Karttasovellus Marble. Myös muita karttasovelluksia löytyy
-Kohtuullinen määrä pelejä. Monet ovat suosittujen pelien klooneja
-Scribus-taitto-ohjelma
-PlayOnLinux ja Wine: Windows-emulaattorit Windowsin ohjelmia käyttäville
-Opetukseen, koulutukseen ja tieteellisiin projekteihin sopivia sovelluksia
-Synaptic. Vähän kuin sovellusvalikoima, mutta karumpi ulkoasu. Siinä on kuitenkin sovellusvalikoimaa monipuolisemmat ominaisuudet ohjelmia asennettaessa, päivitettäessä ja poistettaessa.
Eli pitkän puheen lopuksi on sanottava, että Ubuntu ei ole mikään Windows-kopio, eikä tarvitse ollakaan. Ei sen käyttöä ole silti vaikea oppia ja mahdollisissa pulmatilanteissa neuvoja saa todella hyvin.
2 vuotta olen käyttänyt ubuntua, enkä ikinä ole windows-sekoilua enää kaivannut. Tällä hetkellä 16.04.01 LTS. 16.10 ja ElementaryOSLokia olen kokeillut, mutta ne eivät vielä asentuneet. Kokeilen myöhemmin niitä uudestaan, kunhan saavat hieman niitä viilattua kuntoon
VastaaPoista