Netatmo valvoo kodin ja pihan säätilaa

Netatmo on kiinnostavasti ranskalainen (kuka sanoo ettei eurooppalaisilla olisi mitään jakoa uusissa innovaatioissa ja kuluttajatuotteissa?) laite, jota kuvaillaan "urbaaniksi sääasemaksi". Se mittaa paitsi ulkona myös sisällä vallitsevan säätilan. Näistä jälkimmäinen on usein kiinnostavampi, sillä kaupunkilaiselle tarkka ulkolämpötila tai sademäärä eivät ole kovin oleellisia. Ja jos ovat, ne näkee paikkakuntakohtaisesti suoraan netistä.

Isompi torni on Netatmon tukiasema, pienempi on ulkoyksikkö.

Netatmon perusyksikköön kuuluu kaksi pientä tornia, joista korkeampi liitetään muuntajalla pistorasiaan ja pienempi sijoitetaan pihalle tai parvekkeelle. Laitteiden runko on alumiinia ja tekevät laadukkaan vaikutelman. Valitettavasti ulkoasema ei ole täysin säänkestävä, joten se täytyy asettaa suojaiseen paikkaan. Ulkoasema saa voimansa paristoilla, jotka vielä vuoden käytön jälkeenkin näyttävät täyttä.

Aseman käyttöönotto käy näppärästi. Sisäyksikkö kytketään bluetoothilla älypuhelimeen, jonka jälkeen se kopioi puhelimesta kodin wlan-verkon asetukset itselleen. Sen jälkeen asema alkaa lähettää tietoja valmistajan omaan pilvipalveluun, josta niitä voi katsoa selaimella tai mobiilisovelluksella (iOS, Android, Windows Phone). Wlan-verkko on edellytys laitteiden käytölle.

Sisäyksikkö mittaa lämpötilaa, ilmankosteutta, ilmanpainetta, hiilidioksidin määrää sekä äänen voimakkuutta. Ulkoyksikkö seuraa lämpötilaa ja kosteutta, mutta jostain syystä ei ilmanpainetta.

Peruspaketti maksaa noin 180 euroa. Sitä voi täydentää uusilla sisäyksiköillä (à 75 euroa, max 3 kpl), jolloin mittaus laajenee esimerkiksi makuuhuoneeseen ja lastenhuoneeseen. Näistä sisäyksiköistä puuttuu ilmanpaine ja äänimittaus, joten esimerkiksi lastenhuoneen itkuhälyttimenä on käytettävä peruspaketin tornia.

Mittareissa on muitakin rajoituksia. Sisäyksikön lämpötila-alue on 0...50 C, joten sen sijoittaminen pakastimeen, saunaan tai pannuhuoneeseen ei onnistu. Ulkomittarin skaala riittää Suomen oloihin (-40...+65 C), mutta niitä voi olla järjestelmässä vain yksi.

Hiilidioksidin määrän voi tarkistaa painamalla sisäyksikön huipulla olevaa painiketta, jolloin kyljessä oleva valoraita kertoo värillään tiedon CO2-arvosta (hyvä, kohtalainen, huono).

Lisäksi järjestelmää voi täydentää yksinkertaisella sademittarilla (kertoo lähinnä sen, milloin on satanut) sekä pian tulossa olevalla tuulimittarilla. Netatmon kannattaisi panostaa sisäilman mittaukseen, sillä siinä se on parhaimmillaan. Ulkona toimivia sääasemia on markkinoilla jo pilvin pimein.

Netatmon tiedot näkyvät havainnollisesti älypuhelimella:

Vappuaatonaaton sää Netatmosta katsottuna.

Ylempi ikkuna näyttää ulkosään. Vappuaatonaaton iltapäivällä lämpöä on kokonaista 6,2 astetta ja kosteusprosentti 78 kertoo sateesta. Alempi näyttö kertoo sisäilman tiedot. Molempiin lukemiin sisältyy graafinen ilmanlaadun kuvaaja.

Sisäilman lukema perustuu lämpötilan, kosteuden sekä hiilidioksidin määrään. Huoli ilmanlaadusta on ulkomailla suurempi kuin Suomessa, meillä mittari näyttää todennäköisesti aina vihreää. Ilmeisesti Netatmo ei mittaa ilmanlaatua itse vaan hakee tiedot nettipalveluista. Kuvaketta tökkäämällä sovellus kertoo, mikä on suurin ilmanlaadun ongelma (PM10 eli 10 mikrometrin hiukkaset).

Liu'uttamalla saadaan näkyviin lisätietoja sisäilmasta:

Sisämittaus.

Androidin näytölle tiedot saadaan myös widgetinä:

Netatmon tiedot widgetinä puhelimen aloitusnäytöllä.

Mobiilisovellus on selvästi suunniteltu vain yhdelle sisäyksikölle. Jos mittauspisteitä on useita, niiden välillä vaihdetaan hieman epähavainnollisesti ylärivin kuvakkeesta. Kääntämällä näytön vaakaan mittausarvot nähdään graafina, josta muutokset käyvät hyvin ilmi.

Hälytysloki.

Mobiilisovellus osaa hälyttää, kun esimerkiksi ilmankosteus nousee liikaa tai sisälämpötila putoaa pakkaselle. Raja-arvot voi määritellä itse, mutta uusia hälytystyyppejä ei pysty luomaan.

Tietojen katsominen käy helpommin netistä, jossa ne ovat valmiina graafeina.

Mittaustulokset selaimella katsottuna.

Pilvipalvelu tallentaa tiedot viiden minuutin välein ja niitä voi selata taaksepäin päivän, viikon tai kuukauden kerrallaan.

Mitä tiedoilla sitten voi tehdä? Erityisen hyödyllisiä ne ovat kodin energiataloudesta, ilmanvaihdosta ja ilmanlaadusta kiinnostuneelle.

Sijoitin Netatmon aluksi toimistohotellissa olevaan työhuoneeseen, joka edustaa tyypillistä toimistoympäristöä. Graafeista on helppo nähdä, miten aamuisin käynnistyvä koneellinen ilmanvaihto vaikuttaa sekä lämpötilaan että taustaäänien määrään:

Toimistohuoneen salattu elämä.

Ilmastoinnin käynnistyminen aamulla alkaa nopeasti laskea lämpötilaa ja nostaa kosteutta, joka on enimmilläänkin kovin vähän (mittaus keväällä). Äänitaso kuvaa täysin koneellisen ilmastoinnin toimintaa.

Pääsiäisviikon tuloksista näkyy selvästi vuorokausivaihtelu sekä viikonloppu, jolloin huoneessa olevat koneet nostavat lämpötilaa tasaisesti ilmastoinnin ollessa suljettuna.

Pääsiäisviikon 2014 mittaukset toimistolla.

Pahimmillaan sisäilman kosteus voi laskea epäterveellisen alhaiseksi, kuten tässä kuvaajassa 23.4.2014:

Aivan liian kuiva sisäilma, kosteutta vain 17 %.

Kotikäytössä on mielenkiintoista seurata lämpötilan, kosteuden ja hiilidioksiditason muutoksia lämmityksen, ilmastoinnin ja ilmalämpöpumpun asetuksia säädettäessä.

Yllättävää on se, miten nopeasti ihmisen läsnäolo nostaa huoneen hiilidioksiditasoa, ja miten nopeasti se laskee ihmisen poistuessa. Pelkkää CO2-tietoa seuraamalla voi jälkikäteen päätellä, montako ihmistä huoneessa on ollut eri ajanhetkinä.

Jos ovi pidetään kiinni, muutokset ovat vielä rajumpia. Pienessä huoneessa lukema nousee muutamassa tunnissa tuhansiin ppm-arvoihin (mittarin maksimi 5000, suositus hyvälle ilmalle enintään 700 ppm).

Yöllä hiilidioksiditaso nousee nopeasti.

Ellei koneellista ilmanvaihtoa ole, riittävä hapensaanti kannattaa varmistaa terveellisten yöunien takaamiseksi.

Ja Netatmon äänimittari kertoo senkin, milloin lapset (tai joku muu) on tullut kotiin.

Netatmon voi ostaa esimerkiksi Tectorista tai Verkkokauppa.comista.