Tein Stockmannin Hulluilta päiviltä toisenkin heräteostoksen: Samsungin 28-tuumainen 4K-näyttö (tyyppinumero U28D590D) lähti kainaloon 399 euron hinnalla. Ei paha, sillä vajaat vuosi sitten näyttöä myytiin 650 eurolla.
Koolla on väliä, ainakin näytöissä. Mitä isompi työtila, sitä enemmän ruudulle mahtuu ikkunoita. Ja mitä enemmän ikkunoita, sitä tehokkaampi työskentely. Todella iso näyttö nopeuttaa työskentelyä enemmän kuin tehokkaampi prosessori. Näin ainakin toimistokäytössä, pelaaminen ja kuvankäsittely voivat olla eri asia.
4K-näytön ostaminen on melkoista etunojaa, sillä vain uusimpien ja kalleimpien näytönohjainten muisti riittää koko tarkkuuden hyödyntämiseen. Ja vaikka koko tarkkuuden saisikin käyttöön, Windows ei välttämättä pysy perässä. Varsinkin Windows 7:ssa ikkunoiden elementit saattavat näkyä epäkäytännöllisen pieninä, eikä edes fonttiasetuksen suurentaminen auta. Windows 8 on tässä suhteessa parempi.
Viime syksyn 4K-näyttöjen vertailussa MPC-lehti kehui näytön kuvaa hyväksi. Kuva vaatii säätämistä, mutta näytön takapuolelle sijoitetun joystickin ansiosta perussäädöt on helppo tehdä. Erikoisuutena on joukko katselukulman mukaan nimettyjä tiloja (Samsung Magic Angle), joiden hyöty on kyseenalainen. Kokeilujen jälkeen laitoin asetuksen arvoon OFF.
Halvalla kun ostaa niin tietää, että jostain on säästetty. Analogisia liitäntöjä ei ole lainkaan, ei liioin usb-portteja tai edes kaiuttimia. Takana on kaksi hdmi-tuloa ja Displayport, joista jälkimmäinen onkin ainoa järkevä valinta 4K-tilan käyttöön. Halvasta paneelista johtuen kuvaa on parasta katsoa suoraan edestä, mutta toimisto-ohjelmilla sillä ei ole merkitystä.
Toinen rajoitus liittyy ergonomiaan. Näytön fyysiset säätömahdollisuudet ovat olemattomat. Aluksi näytti siltä, että näyttö istuu siron jalustan päällä kiinteästi, mutta on siinä sentään pieni kallistusvara, joka omalla työpöydällä riitti juuri sopivasti kääntämään kuvapinnan kohtisuoraan.
Siro jalusta näyttää kauniilta, mutta kun kokeilin näyttö toisella työpöydällä, paljastui sen heikko puoli: näytöllä on taipumus heilumiseen, mikäli työpöydän pinta värähtelee esimerkiksi näppäimistön vuoksi. Kun näppäimistö on erikseen säädettävän kirjoitustason päällä ongelmaa ei ole.
Aluksi näyttö pysyi pimeänä. Vasta kun keksin valita DisplayPort Ver-asetukselle arvon 1.1 (oletuksena oli 1.2), näyttö heräsi eloon.
Sopivaa näytönohjainta odottaessa käytän monitoria 2560x1440 pikselin tilassa. Isolle 28 tuuman pinnalle levitettynä se antaa mahtavan työtilan (tehtäväpalkki rajattu pois):
Ei hullumpaa, vaikkei aitoa 4K:ta olekaan! Kyllä tällä hommat sujuvat. Eroa aiempaan 24-tuumaiseen korostaa vielä katseluetäisyys: uusi näyttö piti tuoda aiempaa lähemmäksi, jolloin se täyttää näkökentästä suhteellisesti suuremman osan kuin neljä lisätuumaa antaisi olettaa.
Ja mikä parasta, vanhan 24-tuumaisen 1920x1080-näytön voi hyödyntää uuden rinnalla:
Tässä konfiguraatiossa on päänäytöllä 3,7 ja apunäytöllä 2,1 miljoonaa pikseliä eli yhteensä 5 760 000 pikseliä. Alkaa olla työpöytää vaikka muille jakaa.
Koolla on väliä, ainakin näytöissä. Mitä isompi työtila, sitä enemmän ruudulle mahtuu ikkunoita. Ja mitä enemmän ikkunoita, sitä tehokkaampi työskentely. Todella iso näyttö nopeuttaa työskentelyä enemmän kuin tehokkaampi prosessori. Näin ainakin toimistokäytössä, pelaaminen ja kuvankäsittely voivat olla eri asia.
4K-näytön ostaminen on melkoista etunojaa, sillä vain uusimpien ja kalleimpien näytönohjainten muisti riittää koko tarkkuuden hyödyntämiseen. Ja vaikka koko tarkkuuden saisikin käyttöön, Windows ei välttämättä pysy perässä. Varsinkin Windows 7:ssa ikkunoiden elementit saattavat näkyä epäkäytännöllisen pieninä, eikä edes fonttiasetuksen suurentaminen auta. Windows 8 on tässä suhteessa parempi.
Viime syksyn 4K-näyttöjen vertailussa MPC-lehti kehui näytön kuvaa hyväksi. Kuva vaatii säätämistä, mutta näytön takapuolelle sijoitetun joystickin ansiosta perussäädöt on helppo tehdä. Erikoisuutena on joukko katselukulman mukaan nimettyjä tiloja (Samsung Magic Angle), joiden hyöty on kyseenalainen. Kokeilujen jälkeen laitoin asetuksen arvoon OFF.
Halvalla kun ostaa niin tietää, että jostain on säästetty. Analogisia liitäntöjä ei ole lainkaan, ei liioin usb-portteja tai edes kaiuttimia. Takana on kaksi hdmi-tuloa ja Displayport, joista jälkimmäinen onkin ainoa järkevä valinta 4K-tilan käyttöön. Halvasta paneelista johtuen kuvaa on parasta katsoa suoraan edestä, mutta toimisto-ohjelmilla sillä ei ole merkitystä.
Toinen rajoitus liittyy ergonomiaan. Näytön fyysiset säätömahdollisuudet ovat olemattomat. Aluksi näytti siltä, että näyttö istuu siron jalustan päällä kiinteästi, mutta on siinä sentään pieni kallistusvara, joka omalla työpöydällä riitti juuri sopivasti kääntämään kuvapinnan kohtisuoraan.
Siro jalusta näyttää kauniilta, mutta kun kokeilin näyttö toisella työpöydällä, paljastui sen heikko puoli: näytöllä on taipumus heilumiseen, mikäli työpöydän pinta värähtelee esimerkiksi näppäimistön vuoksi. Kun näppäimistö on erikseen säädettävän kirjoitustason päällä ongelmaa ei ole.
Aluksi näyttö pysyi pimeänä. Vasta kun keksin valita DisplayPort Ver-asetukselle arvon 1.1 (oletuksena oli 1.2), näyttö heräsi eloon.
Sopivaa näytönohjainta odottaessa käytän monitoria 2560x1440 pikselin tilassa. Isolle 28 tuuman pinnalle levitettynä se antaa mahtavan työtilan (tehtäväpalkki rajattu pois):
 |
| 2560x1440 pikselin tila käytössä |
Ja mikä parasta, vanhan 24-tuumaisen 1920x1080-näytön voi hyödyntää uuden rinnalla:
 |
| Apunäyttönä 24 tuumaa. |
Näyttötila tuntuu olevan aina vähissä, niin miksipä ei... Mutta toisaalta voin käyttää tekstipohjaista komentoriviä, jolla esim. tuon wlan-skannauksen selaaminen olisi tehokkaampaa pieneltäkin näytöltä. Graafinen käyttöliittymä on toki se yleisempi, jolle ohjelmat ja palvelut tänä päivänä tehdään.
VastaaPoistaMitä tulee televisioon, niin näyttötekniikka menee todellakin etunojassa. Ylellä maanpäällinen HD on vielä pelkkä koelähetys, joka eilen poistettiin koko Satakunnasta. Sitä paitsi PAL-tarkkuuksisissa digi-lähetyksissäkin riittää hiomista. Urheilulähetysten seuraaminen on usein ahdistavaa. Ne pitäisi lähettää ennemmin matalammalla resoluutiolla. Häviöllinen pakkaus on subjektiivisesti arvioitava asia.
Mielenkiintoista.
VastaaPoistaMinulla samantapaiset viritykset. Ostin aiemmin AOC Q2770PQU 409€ hintaan. Koneena uusi Macmini.
Olen todella tyytyväinen.
Tilaa on vaikka pitää kahta ohjelmaa täydessä koossa vierekkäin. Alkaa olla sama tunne kuin oikealla työpöydällä jossa aina on useampi dokumentti käytössä.
Kuvan laatuun olen myös oikein tyytyväinen.
Suosittelen kaikkille vain menemään isompaan monitoriin ja mielellään 2560x1440 tilassa kun vain koneesta löytyy poweria.
Taisi muuten olla viimeiset Hullut päivät, josta sai elektroniikkaa. Torstaina oli koko osasto suljettu ja Akateemisen alakerrassa oli loppuunmyynti jäljellä olevista tavaroista. Sai esimerkiksi Office 365 Personal-paketteja 22 eurolla. Yksi aikakausi on päättynyt Stockmann aikanaan toi tietokoneet suuren kansan saataville, kun VIC-20 tuli myyntiin Akateemisessa vuonna 1982.
VastaaPoistaLaita Petteri ihmeessä Displayport 1.2 -asentoon. Muuten näyttösi virkistystaajuus on korkeintaan 30 Hz.
VastaaPoista