Samsung Galaxy S7 -puhelin ja raw-kuvaus

Samsung Galaxy S7 sisältää erinomaisen kameran, joka pystyy ottamaan myös raw-kuvia. Toisin kuin kamerassa käsitelty ja pakattu jpeg, raw-tiedosto sisältää suoraan kennolta tulevan informaation -- mitään lisäämättä, mitään pois jättämättä. Kaikki käsittely tehdään tietokoneella, jossa on enemmän mahdollisuuksia kuvan optimointiin.

Järjestelmäkameroissa raw-tiedostoja on käytetty pitkään, samoin paremman luokan pokkareissa. Älypuhelimissa raw-tuki on harvinainen, mutta löytyy ainakin Nokian Lumia 1020- ja 1520-puhelimista. Samsungin edellisessä S6-mallissa sitä ei ollut.

Raw-tiedostot syntyvät rinnan jpegin kanssa ja koska kyse on pakkaamattomasta (tai ainakin häviöttömästi pakatusta) kuvadatasta, ne vievät melkoisesti tilaa. Testikuvan jpeg-versio on 2,94 megatavua ja raw-tiedosto 17,4 megatavua. Ero on lähes kuusinkertainen. Raw-kuvia ei kannata ottaa turhaan, mutta vaikeissa valaistusoloissa ne voivat pelastaa päivän.

Tai sitten ei. Älypuhelimen pienestä kennosta ei saa irti yhtä paljon aitoa dataa kuin järjestelmäkameran isosta kennosta. Toisaalta myös kohinan poistaminen raw-kuvasta on helpompaa.

Raw-kuvaus tulee käyttöön Pro-tilassa, joka valitaan kameran asetuksista:

Pro-tilassa on automatiikka, mutta kaikkea voi säätää myös käsin.

Raw-formaatista on etua silloin, kun kuvasta korjataan joko ali- tai ylivalotusta. Esimerkkikuvan jpeg-versio (50 % pienennös) näyttää tältä (f/1,7, ISO 400, valotusaika 1/1480 sekuntia):

Lähtökuva (50 % pienennettynä).

Rajaus alkuperäisen kuvan varjokohdista näyttää tältä:

Jpegissä tumma pää on tukossa.

Onneksi Samsung käyttää raw-kuville standardia DNG-formaattia, joten vanhatkin Photoshopit avaavat ne ongelmitta.

Raw-kuvan avaus oletusarvoilla Photoshopiin.

Vertailun vuoksi sama rajaus oletusarvoilla avatusta raw-kuvasta:

Raw-versiossa on kohinaa, mutta myös yksityiskohtia.

Koska automatiikka ei ole tuhonnut yksityiskohtia, raw-versio näyttää kohinasta huolimatta paremmalta. Kuvankäsittelyohjelmassa kohinan poisto ja sävysäädöt voidaan tehdä optimaalisesti, vaikka se vaatiikin käsityötä.

Raw-kuvan etuja on sen mahdollistama laajempi säätövara. Brightness +50 kirkastaa kuvaa entisestään, joskin samalla voimistuu myös näkyvä kohina:

Raw-kuvan brightness +50

Otetaan vertailukohdaksi Canonin 5Dm3-järjestelmäkamera, Testikuvasta on pelkkä raw-versio (ei kameran pakkaamaa jpegiä), joten avataan se:

Canonin raw-kuvan avaus Photoshopiin.

Kun kuva tallennetaan jpeg-versioksi, lopputulos on tällainen (f/7,1, ISO 400, valotusaika 1/250 s):

Järjestelmäkameran kuva (-50 %).

Suuremmasta pikselimäärästä johtuen rajataan suurempi alue, jotta saadaan sama kuva-ala kuin S7:lla:

Raw-kuvasta rajattu alue.

Isolta kennolta saadaan paljon käyttökelpoista raw-dataa ja isommat pikselit kohisevat vähemmän, joten kirkkauden lisääminen +50 verran pitää kuvan vielä hyvänä:

Brightness +50

Ja sama +50 lisäys vielä uudelleen:

Vielä toinen +50

Vertailusta näkyy, miten raw-kuvista saatava hyöty on suurin silloin, kun dataa on paljon ja se on alunperinkin puhdasta (ei kohinaa). Älypuhelimen pienellä kennolla raw-hyödyt jäävät pieniksi, sillä säätövaraa on hyvin rajallisesti. Mutta silloinkin rawista voidaan säätää värilämpötilaa, kohinanpoistoa ja jpeg-pakkausta parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Jälkimmäinen voi olla tarpeen esimerkiksi auringonlaskua kuvattaessa, koska tavallisen jpeg-pakkauksen jäljiltä kuviin jää helposti lohkomaisia artefakteja.

Toinen esimerkki on Matteus-passiosta, mistä kameran automatiikka tuottaa tällaisen kuvan (-50%):

Matteus-passio jpeg-versio.

Rajaus kuvan keskeltä 100 % koossa

Automatiikka on ylivalottanut lievästi vaaleita kohtia.

Kuvan DNG-versio avattuna pienillä säädöillä (vähemmän brightnessia, värilämpötilan säätö, kohinanpoisto):

Raw-versio.

Rajaus kuvan keskeltä 100 % koossa.

Hankalissa valaistusolosuhteissa raw-kuvasta syntyy huomattavasti parempi jpeg-versio jo pienilläkin säädöillä. Raw-kuvaus vaatii hieman vaivaa jälkikäsittelyssä, mutta se kannattaa!