EOS R ja objektiivit

EOS R -kameran kanssa (kts. aiempi kirjoitus) Canon julkisti neljä RF-kiinnityksellä toimivaa uutta objektiivia. Verrattuna Nikonin vastaavaan julkistukseen pari viikkoa aiemmin Canonin valikoima kuulostaa paremmalta. Esimerkiksi 50-millinen F1.2 on juuri se, mitä olen kaivannut EF-sarjaan. Nikonin vastaava tulee olemaan 0,95-valovoimainen hirmulasi, jossa on manuaalitarkennus. Ei kovin käytännöllistä. Nikonin rungon yhteydessä julkaistut objektiivit olivat 24-70 F4, 35 mm F1.8 ja 50 mm F1.8.

50 mm ja 24-105 mm EOS R -kameralla kuvattuna.

Canonin R-laseista kokeiltavina olivat 24-105 F4 ja 50 F1.2. Peruszoomin hinta on 1299 euroa. Hinta on samaa luokkaa nykyisen EF-mallin kanssa, niin myös koko. Uusi 50-millinen osoittautui oikeaksi unelmaksi, mutta painoa on tuplasti EF:ään verrattuna -- samoin pituutta. Hintaa on rapsakat 2649 euroa, siis tonni lisää EF:ään.

Tavanomaisin RF-lasi on 35 mm F1,8 vakaajalla, joka kuulostaa hyvältä kittilinssiltä. Hinta 599 euroa on noin kymmenkertainen 10 vuotta sitten 300D-mallissa käytettyyn 18-55 kittizooumiin verrattuna, mutta on toki eroa laadussakin.

28-70 on massiivinen tötterö, niin painoltaan kuin hinnaltaan.

28-70 F2 kuulostaa kiinnostavalta. Sitä ei vielä päässyt testaamaan, mutta kyseessä lienee maailman ensimmäinen F2-zoomi tällä polttovälillä. Putki on melkoinen monsteri, painoa peräti 1,4 kiloa ja Suomen hinta 3499 euroa. Eikä siinä ole edes vakaajaa! On vähän keksiä, kenelle tämä on tarkoitettu. Ehkä hääkuvaajille, joilla ei ole aikaa vaihtaa laseja kesken seremonian?

Ärrää noin 10096 euron edestä.

Ok, sanon suoraan että puolen päivän kokeilun aikana rakastuin uuteen 50-milliseen. Se on painava, mutta kuvanlaatu on loistava. Siinä, missä nykyinen EF 50 1.2L on hidas tarkentamaan, vinjetoi täydellä aukolla ja kuvassa on runsaasti aberraatiota, uusi RF-malli tuntui liki täydelliseltä. Sillä pystyi kuvaamaan kohti tulevaa pyöräilijää sarjatulella ja täydellä aukolla niin, että jokainen ruutu oli riittävän terävä. Melkoinen saavutus! Vain koko ja hinta aiheuttavat kritiikkiä.

24-105 F4 IS ei aiheuttanut samanlaista wow-efektiä, mutta vaikutti kelvolta sekin. Hämärässä kuvattaessa näkyi, miten kamera joutui käsittelemään kuvaa saadakseen etsimen toimimaan, ja laukaistaessa kuva "repeili" EVF-näytössä. 50-millisellä tällaista ei ilmennyt kertaakaan. Suurempi valovoima helpottaa kameran työtä.

Galleriassani on näillä kahdella putkella otettuja jpeg-kuvia, jotka ovat suoraan kamerasta. Raw-kuvia ei voi vielä käyttää, koska CR3-formaatin tätä lajia ei mikään ohjelma pysty vielä avaamaan. Canonin oma DPP tulee varmaankin tukemaan tiedostoja ensimmäisenä, mutta uusimman version lataaminen ei onnistunut eikä Adoben DNG-muunninkaan vielä toiminut.

Seuraavat mallikuvat on pienennetty, koska Blogger tekisi sen joka tapauksessa. Alkuperäiset jpegit löytyvät galleriasta.

EOS R -herkkyys vaikuttaa mainiolta. 100 % kuva tiiliseinästä:

ISO 100, alkuperäinen koko.

Sama maksimiherkkydellä ISO 40 000.

ISO 40 000, alkuperäinen koko.

Kamerassa on oletusarvona toiseksi korkein arvo "high ISO" kohinanpoistolle, lopputulos on 30 megapikselin kuvaksi erinomainen.

ISO 40 000 kohina oli niin pientä, että tein vielä toisen koesarjan.

ISO 200, 1/400 s, F1.2

ISO 12 800, 1/5000, F2.8

ISO 40 000, 1/1000, F10

Ja vielä alkuperäinen kuva, josta em. leikkeet:

Alkuperäinen kuva, ISO 200.

Tarkennuskohdan valinta sormella antaa sijoittaa pääkohteen vaikka kuvan laitaan:

50 mm, F1.2, ISO 640, 1/500 s.

Suoraan kamerasta otettu jpeg kertoo, miksi 50-millinen on niin mainio:

50 mm, F1.2, ISO 200, 1/1600 s.

Lähes olematon laukaisuviive helpottaa kriittisen hetken tallentamista. Perinteisellä järkkärillä tämä vaatisi ennakointia, EOS R:llä heti ensimmäinen otos tuotti onnistuneen tuloksen:

24-105 mm, 31 mm, F4, ISO 800, 1/640 s.

Toivoisi, että Canon tekisi myös päinvastaisen sovitteen (RF->EF), jolla uusia laseja pystyisi käyttämään myös vanhoilla peilikameroilla, mutta se ei taida olla teknisesti mahdollista. Miten siis olisi edes 50 mm F1.2 II-versio?