Sekä iOS, Android että Windows Phone 8 sisältävät valmiin toiminnon, joka muuttaa puhelimen 3G-datayhteyden wlan-tukiasemaksi. Mitään teknistä osaamista ei tarvita. Toiminnoissa on kuitenkin isoja eroja.
Windows Phone 8:ssa toiminto on kaikkein yksinkertaisin:
 |
| Windows Phone 8 internet-jakaminen. |
Ainoa säätömahdollisuus on SSID-nimi ja salasana, vähintään kahdeksan merkkiä. Yhteyden voi jakaa ainoastaan wlan-verkon kautta.
iPhonessa toiminto on selkeä:
 |
| iPhone jakaa yhteyden myös BT:llä ja usb:llä. |
Ainoa säädettävä asetus on salasana, jonka pitää olla vähintään kahdeksan merkkiä. Puhelin arpoo yhdeksänmerkkisen salasanan valmiiksi, mikä säästää keksimisen vaivan. iPhone osaa jakaa nettiyhteyden wlanin sijaan Bluetoothilla ja usb-kaapelilla.
Jakamisen aikana näytön yläreunassa näkyy tieto kytkeytyneiden koneiden määrästä:
 |
| Kaksi aktiivista jakoa. |
Jostain syystä iPhone-käyttäjä ei voi vaihtaa verkon SSID-nimeä, vaan se otetaan suoraan puhelimen nimestä. Tämä on tietoturvan kannalta huono ratkaisu.
Android-puhelimessa on eniten säätömahdollisuuksia -- kunhan vain toiminnon löytää. HTC:n puhelimessa se on piilotettu asetusvalikon lisäasetuksiin ja siellä nimelle "kannettava verkkopiste ja jakaminen". Jako onnistuu tietenkin myös Bluetoothilla ja usb-kaapelilla.
 |
| Androidissa on eniten vaihtoehtoja (HTC One, Android 4.0). |
Valintoja on nörttimäisen paljon. Suojausmenetelmäksi voi valita wep (128), wpa (tkip) tai wpa2 (aes). Salasanan pituus on wpa2-salauksella 8-63 merkkiä. Lisäasetuksista voi valita jopa virransäästön (5 min, 10 min tai aina päällä), käytettävän kanavan, ip-osoiteavaruuden ja ssid-nimen voi poistaa kokonaan näkyvistä.
Tukiasematoiminto on vähentänyt nettitikkujen tarvetta. Enää ei tarvitse ostaa nettitikkua läppärille, kun yhteyden saa helposti älypuhelimen kautta, ja puhelin on kuitenkin aina mukana. Toiminto syö tietysti akkua, mutta jos mukana on latauskaapeli, käytön ajaksi saa virtaa läppärin usb-portista.
Nettitikkujen kysynnän vähentyminen laskee operaattorin tuloja, mikä osaltaan painostaa nostamaan tavallisen mobiililaajakaistan hintaa -- varsinkin kun vanhat lypsylehmät kuten puhelut ja tekstiviestit korvautuvat nekin Skypen ja WhatsAppin kaltaisilla ilmaisilla vaihtoehdoilla.
Itse olen käyttänyt IPhone ja Lumiaa.
VastaaPoistaToimivat yksinkertaisesti ja luotettavasti.
Eikös niissä ole ihan riittävästi säätöjä?
Vähintään SSID pitäisi pystyä vaihtamaan. Tämä on ihmeellinen linjaus Applelta.
VastaaPoistaOmassa Lumia 800-mallissa läppäri ei saa ip:tä, ellei käytössä ole vähintään 3G-yhteys täysillä palkeilla. Kone kyllä yhdistää puhelimeen, mutta tipahtaa, kun ip:tä ei kuulu. Läppärissä linux, joten en osaa sanoa toimiiko Windows-koneeseen yhdistäminen kivuttomammin. Äärimmäisen ärsyttävää esimerkiksi junamatkoilla.
VastaaPoistaOmassa HTC One S:ssäni tukiasematoiminto löytyy suoraan omana ohjelmakuvakkeenaan Wi-Fi Hotspot. Se ei siis ole erityisemmin piilossa.
VastaaPoistaAika pintapuolinen raapaisu. Olisin toivonut näkeväni aidon vertailun esimerkiksi eri puhelinten tarjoamien hotspotien käyttökelpoisuudesta vaikkapa junassa. Ehkä tästä idea jatko-osalle?
VastaaPoistaTukiaseman toiminnassa ei pitäisi olla suuria eroja, vai onko? Lumia 800 -kommentti oli kiinnostava, pitääpä kokeilla. Yhteyden nopeuden pitäisi riippua enemmänkin puhelimesta ja operaattorista kuin tukiasematoiminnosta.
VastaaPoistaAlunperin oli tarkoitus testata, miten nopean wlan-yhtyeden saa käyttämällä 4G-puhelinta tukiasemana, mutta Lumia 920:n ja Saunalahden yhteensopivuusongelmista johtuen nopeudet jäivät odottamattoman alhaisiksi.
Liikkuvassa junassa on mahdotonta mitata mitään vertailukelpoisesti, koska olosuhteet vaihtuvat koko ajan. Kiinnostavaa voisi olla verrata, saako ikkunapaikalla oman tukiaseman kautta paremman yhteyden kuin VR:n junaverkon kautta, vai jääkö ainoaksi hyödyksi VR:n palomuuriestojen (mm. Dropbox) kiertäminen.