keskiviikko 17. elokuuta 2016

Sony A7S II

Sony Alfa 7S II:n kokeilu alkoi huonosti. Tiesin, että kamerassa oli tavallista vähemmän megapikseleitä, mutta viisi megapikseliä tuntui jo naurettavan pieneltä lukemalta. Toinen ongelma oli siinä, ettei kameran automaattitarkennus toiminut. Tuli tutustuttua käsitarkennukseen ja se toimikin hyvin: mukana olleen Sonyn FE 1,8/55:n tarkennusrengas on leveä, näyttö suurentaa tarkennuskohdan automaattisesti ja näyttää terävät alueet punaisella korostettuna. Helppoa ja näppärää.

Edellisen testaajan jäljiltä kameraan oli jäänyt asetuksia, joiden purkaminen vaati valikkojen selaamista. Lopulta löysin kohdat, joista tarkkuus parani 12 megapikseliin ja automaattitarkennus alkoi toimia. Sen jälkeen kameraan olikin helppo ihastua.
Täyden koon kenno.
Pienestä rungosta huolimatta kamerassa on täysikokoinen kenno, mikä melko vähäisellä 12 megapikselillä (4240x2832) tuottaa erinomaisen puhtaita kuvia. Natiivi herkkyys ulottuu 102400 ISOon asti ja sitäkin voi vielä korottaa kahdella pykälällä, joskaan lopputulos ei ole kehuttava. Hämärässä kuvattaessa etsinkuva on selvästi kirkkaampi kuin paljain silmin katsottuna, aivan kuin valovahvistimeen katsoisi.

Iso kenno ja kauniisti piirtävä, pehmeän bokehin tarjoava valovoimainen putki on koukuttava yhdistelmä. Kamera valottaa niin hyvin (suljinaika, valkotasapaino) ja tuottaa niin kauniita jpeg-kuvia, ettei raw-käsittelyä yleensä tarvita. Tämän sivun kuvat ovat jpegejä suoraan kamerasta (alkuperäiset kuvat.fi-galleriassa, osoite tekstin lopussa - Blogger pienentää kokoa ja heikentää laatua).

Kauniin pehmeä tausta.
Objektiivi piirtää terävästi jo täydellä aukolla: ISO 100, F 1,8, 1/4000 s.
ISO 200, F 1,8, 1/200 s.
Täydellä kennolla 1,8 valovoima irrottaa kohteen taustasta vähän kauempaakin.
ISO 400, F 1,8, 1/20 s.
ISO 3200, F 4, 1/45 s.
ISO 3200, F 1,8, 1/500 s.
Alfa 7 olisi mainio matkakamera, mutta objektiivien suuri koko syö pienen rungon hyötyjä. Lisäksi gps puuttuu. Salamakin voisi olla hätätapauksia varten (vastavalo), joskin erinomainen herkkyys vähentää sen tarvetta. Viiden akselin runkovakain toimii hyvin ja tekee jalustan lähes tarpeettomaksi. Kolmen tuuman LCD-näyttö on kääntyvä ja istuu niin hyvin takaseinään, etten aluksi edes huomannut asiaa.

Pienessä rungossa 55-millinen putki näyttää isolta.
Ergonomia jättää toivomisen varaa. Käännettävä virtakytkin on Nikonin tapaan näppärästi laukaisimen ympärillä, mutta aukon säätörulla on etuseinässä eikä osu luontevasti edes pieneen käteen. Punainen videopainike on käsittämättömällä paikalla oikeassa sivussa. Kustomoitavia painikkeita on neljä.

Punainen videopainike.
ISO-herkkyyden säätökiekkoa saa pyöritellä ahkeraan, koska sen skaala on niin laaja. Olisi hyvä, jos ISO-pykälät voisi rajoittaa vakioarvoihin (100, 200, 400, 800…). Sekin auttaisi, jos valintoja voisi tehdä kosketusnäytöltä, mutta takanäyttö ei reagoi kosketukseen.
Takanäytössä on paljon informaatiota, mutta se ei tunnista kosketusta.
Kuvien zoomaus takanäytöllä ei ilmeisesti onnistu painikkeilla, vaan pitää mennä valikon kautta, mikä on kömpelöä. Kameran voi ladata usb-portista, joten virtapankki riittää täyttämään kameran kenttäolosuhteissa, mutta latauksessa ei ole merkkivaloa.

Raw-kuvia voi ottaa pakkaamattomina (noin 24 megatavua) tai pakattuina (12 megatavua). Raw ja jpeg voi myös kuvata yhtä aikaa.

Objektiivissa on kookas vastavalosuoja. Linssinsuojusta on hankala saada kunnolla paikalleen, huonosti kiinnitettynä se pullahtaa helposti irti ja katoaa, eikä siihen saa narua.

Automaattitarkennusta varten on 169 pistettä ja useita tarkennustiloja, mutta kontrastiin perustuva tarkennus ei ole erityisen nopea. Sen sijaan sulkimen saa täysin äänettömäksi. Kirkkokonserttia kuvattaessa äänettömyys oli enemmän kuin tervetullut.

Kamera kuvaa myös 4K-videota, mutta sitä en testannut.

Still-kamerana 55-millisellä putkella kuvanlaatu on erinomainen ja herkkyys riittää hyvin 12800 asti, varauksin jopa 25600:aan (nämä testikuvat myöhemmin). Laadusta ja täydestä kennosta saa toki maksaa: rungon hinta on Rajalan sivulla noin 3400 euroa ja objektiivin noin 900 euroa.

Lisää testikuvia galleriassani petterij.kuvat.fi/kuvat/Testikuvia+eri+laitteilla/Sony+A7S+II

ISO-testikuvat on otettu iltahämärässä. Kaikki kuvat kameran tuottamina jpeg-tiedostoina, kohinanpoisto kameran vakioarvoissa. Aluksi koko testikuva pienennettynä:

ISO 100, F8, valotusaika 15 sekuntia
Alkuperäisten kuvien rajaukset Photoshopissa, tallennus jpeg-laatuarvolla kahdeksan:
ISO 100
ISO 200
ISO 400
ISO 800
ISO 1600
ISO 3200
ISO 6400
ISO 12800
Kun ISO-arvo yltää 12800:aan, kuvanlaatu alkaa kärsiä. Pienennettynä tämäkin kuva on vielä käyttökelpoinen:

ISO 12800, F8, 1/8 s.
Jatketaan silti vielä suurempiin arvoihin:

ISO 25600
ISO 51200
ISO 102400
ISO 204800
ISO 409600
Varsin vaikuttava tulos. Korkeilla ISO-arvoilla kannattaa kuvata raw-muodossa ja etsiä käsityönä parhaan tuloksen antavia kohinanpoiston parametreja. Näin toimien ISO 25600 -kuvatkin ovat vielä käyttökelpoisia. Arvot 102400:stä eteenpäin ovat käytännössä täysin turhia ja voidaan laskea mainososaston keksinnöksi.

1 kommentti:

  1. Tärkein jäi testaamatta eli se video :) Tuo laitehan on tosiaan valokuvauskamera noin teknisesti, mutta se missä se on ammattilaisten valinta numero 1: on video. Tuo laite on dynamiikaltaan, laadultaan ja kaikessa aivan ylivoimainen videon laadun suhteen. Tuolla kameralla kuvataan jopa hollywood leffoja ja Suomessakin varmaan 50-60% mainos ym materiaalista on kyseisen kameran tuotosta. Käytännössä hyvin harva kameraa testannut alan julkaisu, edes kuvaa tuolla laitteella yhtään kuvaa.. vaan kaikki tekevät vain videoa.

    VastaaPoista