keskiviikko 31. heinäkuuta 2019

Huawei P30 Pro on mainio kamera, mutta ei korvaa järkkäriä

Uudet kamerapuhelimet saavat kysymään, onko isolla ja painavalla järjestelmäkameralla enää käyttöä. Varsinkin kesän matkoilla oli pakko ihmetellä, miten Huawei P30 Pro ottaa uskomattoman hienoja kuvia kolmella eri objektiivilla -- ja painaa vain murto-osan järjestelmäkamerasta.

Miten on mahdollista, että puhelinkameran pieni kenno tuottaa niin hyviä valokuvia? Jos kyse on objektiivista ja kennosta, mikseivät isojen kameravalmistajien mallit pysty nykyistä paljon parempaan kuvanlaatuun ja herkkyyteen?

Tarkempi kokeilu kuitenkin osoittaa, ettei fysiikkaa voi huijata. Kamerapuhelinten kuva näyttää hyvältä, mutta se on pitkälti automaattisen kuvankäsittelyn tulosta. Älypuhelimissa on sisäänrakennettu Photoshop. Tekniikan nimi on "computational photography" ja yksi sen tunnetuimpia kehittäjiä on oululainen yritys Visidon. Aiheesta oli marraskuussa 2018 mainio jakso Juuso Pekkisen ohjelmassa (Laskennallisen valokuvauksen ihme, kuunneltavissa Yle Areenassa).

Automaattinen photoshoppaus toimii hyvin silloin, kun kuvia katsellaan puhelimen omalta näytöltä. Niitä voi painaa jopa lehteen. Mutta jos kuvia katsoo 100 % tilassa pöytäkoneen näytöllä, huijaus paljastuu. Suurimmalle osalle käyttäjistä sillä ei ole merkitystä, mutta se kertoo, miksei älypuhelin korvaa järkkäriä.

Huawei P30 Pro'ssa on kolme kameraa: laajakulma (kinovastaavuus 16 mm), normaali ja teleobjektiivi (vastaavuus 125 mm, vastaa viisinkertainen zoomausta). Tavallisen jpegin lisäksi voi kuvata raw-kuvia.

Kamera matkii kapeaa syväterävyyttä tunnistamalla henkilön ja sumentamalla taustan hänen ympärillään. Yleensä lopputulos on vaikuttava, eikä peruskatsoja huomaa eroa aitoon valovoimaiseen objektiiviin ja isoon kennoon. Kuvaa suurennettaessa henkilön ääriviivoista huomaa kuitenkin kuvankäsittelyn vaikutuksen.

Lisäksi automatiikka tuottaa epätavallisia ilmiöitä. Otin takaapäin kuvan kolmesta henkilöstä, joista keskimmäinen oli kääntänyt päänsä kohti kuvaajaa. Kamera tunnisti kasvot ja sumensi kaiken ympäriltä. Vaikutelma oli luonnoton, koska samassa tasossa olevat kaksi muuta henkilöä takaraivoineen sumentuivat myös.

Huawein tekoäly tunnistaa satoja ellei tuhansia kohteita ja sovittaa kuvankäsittelyn niiden mukaan. Esimerkiksi ruokakohteet tunnistetaan automaattisesti.

Hyvässä valossa kamera tuottaa loistavia kuvia niin normaali- kuin teletilassakin. Suoraan kamerasta (Google pienentää kuvatiedoston, jolloin laatu kärsii) telellä otettu kuva:

ISO 50, 14.5 mm, 1/320 s, 2448x3264 pikseliä
Rajattu alue näytöltä 100 % tilassa:

100 % leike jpeg
Kuvankäsittelyn vaikutus näkyy, kun tehdään suunnilleen samanlainen rajaus kuvan dng-versiosta:

100 % leike dng-tiedostosta
Normaaliobjektiivi tuottaa sekin mainioita kuvia. Ensin jpeg-versio:

ISO 50, F 1.6, 5,56 mm, 1/3200, 7296x5472 pikseliä
Leike näytöltä 100 % kuvan keskeltä:

100 % leike jpeg
Sama dng-tiedostosta:

100 % leike dng
Laajakulma tuottaa kuitenkin yllätyksen, melkeinpä järkytyksen. Leican objektiivista huolimatta kuva on tyydyttävä vain keskellä. Reunoja lähestyttäessä laatu romahtaa täysin, ja eron huomaa jo puhelimen omalta näytöltä.

Alkuperäinen kuva:

ISO 50, F 2.2, 2,35 mm, 1/1250 s, 5120x3840 pikseliä
Pienennöksenä kuva näyttää erinomaiselta, mutta 100 % leike keskeltä paljastaa liiallisen terävöinnin:

Yliterävöitys näkyy ikävästi 100 % tilassa
Mutta mitä ihmettä tapahtuu kuvan reunalla?

Kuvan reuna on täysin pilalla
Aivan kuin kuvan reuna olisi ajettu Photoshopin taiteellisen filtterin läpi. Kyse ei siis ole pelkistä nurkista, vaan niiden lisäksi molemmista reunoista. Vasen alanurkka näyttää kelvottomalta jopa pienessä kuvassa, eikä sumeutta voi laskea etäisyyden syyksi.

Dng-versiossa pääsee eroon keskialueen yliterävöityksestä, mutta reuna on vain vähän parempi:

Kuvan reuna dng-versiossa
Ilmeisesti laajakulmaisen objektiivin toteuttaminen näin pieneen tilaan on vaikeaa. Reunoissa ja nurkissa kuva tummuu voimakkaasti, mitä automatiikka yrittää korjata ylimitoitetulla kuvankäsittelyllä.

Koska laajakulma on puhelinkamerassa erityisen hyödyllinen, otetaan vielä toinen esimerkki. Koko kuva näyttää hyvältä:


Keskialue on kiitettävän terävä:

Keskialue on erinomainen (ISO 50, F 2.2, 2,35 mm, 1/160 s)

Reunassa laatu kuitenkin romahtaa:

Reuna on liki kelvoton
Mitä tästä kaikesta voi päätellä? Huawei P30 Pro on kiistatta tämän hetken paras kännykkäkamera. Kuvanlaatu normaali- ja teleobjektiiveilla on hyvä, laajakulma on reunoilla ja nurkissa heikko tai suorastaan kelvoton. Näin siis testikuvissa, jotka oli otettu kirkkassa auringonpaisteessa ISO 50 -herkkyydellä ja vain objektiivien natiiveilla polttoväleillä (ei ohjelmallista zoomausta).

Valon vähentyessä kohina lisääntyy tuntuvasti, mikä rokottaa laatua. Toisaalta kamerassa on kehuttu hämäräkuvaustila, mutta sitä en testannut. ISO 50 -arvollakin kuvassa on kohinaa selvästi järjestelmäkameraa enemmän, mutta se ei yleensä haittaa, koska kuvan pienentäminen hävittää kohinaa.

Kuten vastaavissa Samsung-kokeiluissa huomasin, raw-tilan hyödyt puhelinkameroissa ovat vähäiset. Huawei tuottaa jopa 76 megatavun dng-tiedostoja, mutta niiden säätövara on pieni eikä alivalottuneita tai puhkipalaneita kohtia voi korjata. Sisäänrakennettu kuvankäsittely on lisäksi niin hyvä, että paremman jpegin tuottaminen vaatii pitkää photoshoppausta. Ainoa poikkeus oli terävöinti, jota automatiikka yleensä liioittelee.

Pieni kenno on pieni kenno ja pieni objektiivi on pieni objektiivi. Näistä fysikaalisista rajoituksista ei vain pääse eroon. Kun suhteuttaa kameroiden koot niiden kuvanlaatuun, Huawei P30 Pro on kuitenkin selvä ykkönen.

Kannan siis jatkossakin isoa järkkäriä, mutta aion hankkia tällaisen kakkoskameraksi. Molempi parempi.

Ehkä järkkäri on vain tottumiskysymys. Puhelimen tuottama kuva riittää pienennettynä katseluun ja moneen käyttöön. Vertailukohdaksi käy mp3-tiedostojen yleistyminen vuosituhannen alussa. Hifistit ihmettelivät, miksi häviöllisesti pakattu mp3-tekniikka riitti kuluttajille ja pyrkimys yhä parempaan äänentoistoon lähes loppui.

Kuluttajille riittää, että laatu on "riittävän hyvää". Käyttömukavuus ja helppous ovat tärkeämpiä arvoja. Meitä vanhan liiton ihmisiä tällainen ajatus tietenkin harmittaa.

Galleriassani https://petterij.kuvat.fi/kuvat/Testikuvia+eri+laitteilla/Huawei+P30+Pro/ on testikuvien alkuperäiset jpeg-versiot suoraan kamerasta sekä samojen kuvien DNG-versiot avattuna ACR:llä suoraan ja Auto-asetuksilla (automaattinen levels ym. säätö).

2 kommenttia:

  1. Oletkos kokeillut Sonyn RX100 kameroita? Monet suosittelee sitä kakkoskameraksi järkkärin kanssa, kun ei jaksa raahata järkkäriä mukana.

    VastaaPoista
  2. En ole, katsotaan jos tulee sopiva tilaisuus. A7-sarjalaisia olen kokeillut, kunnon lasilla tulee upeita kuvia (4K-videota tietenkin myös).

    Pienelle matkakameralle olisi käyttöä, mutta yleensä niistä puuttuu harmillisesti GPS (kuten Sonynkin malleista). Yhdessäkään minijärkkärissä ei taida olla GPS:ää.

    VastaaPoista