Vaikka nopeat ssd-levyt ovat vieneet huomion, perinteisten mekaanisten kiintolevyjen kehitys on jatkunut nopeana. Suurten tietomäärien tallentamisessa ne ovat edelleen ylivoimaisia, kunhan muistaa huolehtia varmuuskopioinnista.
Levyjen kapasiteetti on kasvanut hämmästyttävän suureksi. Hankin 18 teratavun (siis 18 000 gigatavua!) levyn, ja sen ansiosta kämmenelle mahtuu käsittämätön määrä tietoa.
 |
| 18 teratavua kämmenellä, vau. |
Kaikki on tietenkin suhteellista. Aikoinaan jo yhden gigatavun kiintolevy tuntui isolta, samoin myöhemmin teratavu. Exatavuun tuskin päästään, sillä magneettisen tallennuksen fysikaaliset rajat alkavat tulla vastaan.
Suurin Verkkokauppa.comin sivulta löytyvä asema on 30 teratavua, joten 18 teran versio on vasta keskikokoa.
 |
| Mitä isompi asema, sitä enemmän hintaa. |
Kiinnostavasti teratavun hinta on lähes vakio kapasiteetista riippumatta. Itse asiassa halvimmat teratavut ovat malliston yläpäässä.
Kaikkein kallein on kahden teran mekaaninen asema, joissa tarjonta alkaa jo hiipua. Siinä kokoluokassa ssd-levyt ovat kilpailukykyinen vaihtoehto.
 |
| Teratavun hinta on lähes vakio. |
Usein kuvitellaan, että mitä isompi levy, sitä alttiimpi se on hajoamaan, koska bitit ovat tiheämmässä. Ilmeisesti näin ei kuitenkaan ole, sillä valmistajien ilmoittamat arviot käyttöiälle ovat samat koosta riippumatta. Arjen havainnot ovat linjassa lupausten kanssa.
Kaikissa asemissa on huonompia valmistuseriä ja ilmeisesti jotkin mallit ovat alttiimpia hajoamaan kuin toiset, mutta ongelmat eivät korreloi aseman koon kanssa. Jostain syystä levyt hajoavat usein heti takuuajan umpeuduttua, mutta osa kestää lähes loputtomiin. Itselläni vanhin jatkuvasti pyörivä asema on noin 20 vuotta vanha.
Miksi sitten ostaa pienempiä asemia, jos isommissa levytilan saa halvammalla? Ainakin pienemmät asemat ovat hiljaisempia ja käyvät viileämpinä. Niissä kierrosluku on yleensä alempi 5400, mikä saa ainakin omat WD:n 6 ja 8 teran asemat käymään kuin kuiskaus. Isommissa asemissa nopeus on yleensä 7200 kierrosta minuutissa. Ne ovat äänekkäämpiä ja kuumenevat nopeammin käytössä. Exos 18 pitää lievää kolinaa, joka tuli tutuksi vanhoissa asemissa kauan sitten.
Todella isot asemat voivat tuottaa ongelmia vanhemmissa koneissa, joiden BIOS tukee vain kahden tai neljän teran asemia. Uusissa koneissa ongelmia ei pitäisi olla, tämäkin 18 teran asema meni nikottelematta pöytäkoneeseen ja lukemia kelpaa ihastella.
 |
| 17 vai 18 teraa? |
Isoilla asemilla kakkosen potenssien vaikutus alkaa jo tuntua. Vaikka asema myydään 18 teralla, kyse on 18 000 000 000 000 tavusta, mikä on tarkkaan laskien 16,37 teratavua. IEC:n suositusten mukaan oikeaoppiset ilmaisut olisivat 16,4 TiB ja 18 TB.
 |
| Tähän mahtuu vaikka mitä! |
NAS-asema näyttää koon aitoina teratavuina (TiB), jolloin lukema on 16,4.
 |
| "Vain" 16,4 teratavua. |
Runsaat 16 teratavua on aivan valtava määrä tilaa. Esimerkiksi HD-elokuvia (5 gigatavua) levylle mahtuisi 3200 kappaletta.
Verrattuna 5400 RPM:n levyihin 18 teran Exos on paitsi iso, myös tuntuvasti nopeampi. Testiohjelmalla se sai lukutilassa siirtonopeuden 265 megatavua sekunnissa (225), latenssi 11,9 ms (15,4) ja 201 IOPS (150). Suluissa WD:n 8 teratavun levyn vastaavat arvot.
Suurin ero tuli kirjoituksessa, missä testiohjelma näytti 3200 IOPS (596) ja latenssiksi 300 us (1,6 ms). Nopeampi levy vaatii parempaa ilmanvaihtoa ja se kuuluu myös äänessä.
Muistatko vielä ajan, jolloin levytilan loppuminen oli oikea tietoturvahuoli? Kone saattoi kaatua ja työtilassa ollut aineisto menetettiin.
En minäkään enää, en ainakaan tämän levyn jälkeen.
