maanantai 8. elokuuta 2016

QuadRooter huolestuttaa Android-käyttäjiä

Päivän tietoturvauutinen kertoo Android-puhelimista löydetystä haavoittuvuudesta (QuadRooter), joka saattaa vaarantaa jopa 900 miljoonan puhelimen tietoturvan. Bugien vuoksi haitallinen ohjelma pystyy ohittamaan käyttöjärjestelmän suojaukset ja pääsee ainakin teoriassa lukemaan valokuvia, yhteystietoja ym. vaikka käyttäjä ei antaisikaan niihin lupaa.

Haavoittuvuuden löytänyt CheckPoint on tehnyt QuadRooter Scanner -testiohjelman, jolla oman puhelimen tietoturva on helppo testata. Kokeilin puhelimia, joita sattui olemaan käden ulottuvilla ja tulos oli lohdullinen.

Samsung Galaxy S7 Edge: ei bugia.
Samsung Galaxy S6 Edge: ei bugia.
Samsung Galaxy S3-4G: ei bugia.
Sen sijaan kolme vuotta vanha LG G3 antoi varoituksen kaikista neljästä haavoittuvuudesta:

LG G3: kaikki neljä haavoittuvuutta.
Samsungien hyvä tulos on positiivinen yllätys, koska puhelimet ovat ylivoimaisia markkinajohtajia. Kansainvälisessä mediassa S7-malli mainitaan haavoittuvien listalla, mutta puhelimesta on kahta eri versiota: toisessa on Qualcommin Snapdragon (haavoittuva) ja toisessa Samsungin oma Exynos (turvallinen). Suomessa on myyty jälkimmäisiä, joissa haavoittuvuutta ei ole. USA:ssa myydään haavoittuvaa versiota.

Entä mitä tehdä, jos oma puhelin näyttää punaista? Ainoa keino on odottaa valmistajan omaa korjausta, eikä sitä välttämättä tule koskaan. Puhelinten elinkaari on niin lyhyt, etteivät valmistajat vaivaudu päivittämään vanhoja malleja lainkaan.

Itse en lähtisi vaihtamaan puhelinta, vaikkei päivitystä tulisikaan. QuadRooterin hyödyntäminen vaatii (ainakin nykytiedoilla) haitallisen sovelluksen lataamista puhelimeen. Haavoittuvuuden löytymisestä on vielä matkaa haittaohjelman ilmestymiseen, saati että lataisi sellaisen vahingossa Googlen Play-kaupasta omaan puhelimeen. On toki mahdollista, että joku ryhmä (NSA?) on tiennyt haavoittuvuudesta jo aiemmin ja hyödyntänyt sitä kaikessa hiljaisuudessa, mutta tavallisen käyttäjän riski on pieni.

Viime vuonna löydetty Stagefright oli tässä suhteessa vaarallisempi (tarkistusohjelma), koska sitä pystyi hyödyntämään uhrin puhelimeen lähetetyllä MMS-viestillä tai web-sivulle lisätyllä videoleikkeellä. QuadRooterin suhteen tällaisen ei pitäisi olla mahdollista.

Vanhojen puhelinten omistajien kannattaa olla jatkossa erityisen tarkkana lataamiensa sovellusten suhteen, eikä koskaan ladata niitä muualta kuin Googlen virallisesta kaupasta (muu lataus edellyttää turva-asetuksen muuttamista ja varoituksen kuittaamista, joten vahingossa sitä ei voi tehdä).

Netistä tulleiden suomalaisten palautteiden mukaan Samsungin malleista mm. Galaxy S5, Note 3 ja J5 ovat haavoittuvia. Kyse saattaa olla vain yhdestä haavoittuvuudesta, mutta sekin voi riittää.

Ilmoita oman puhelimesi tulos niin lisään sen listalle.

Suomessa haavoittuviksi havaittuja (found to be vulnerable in Finland):
- Samsung A3 (3 aukkoa)
- Samsung Galaxy S5 (4 aukkoa)
- Samsung Note 3
- Samsung Note 4 (3 aukkoa)
- Samsung J5 (3 aukkoa)
- Samsung S4 Active (4 aukkoa)
- Samsung S4 4G+ (4 aukkoa)
- Samsung S4 mini (4 aukkoa)
- Samsung Galaxy GT-S7560 (3 aukkoa)
- Sony Xperia Z3 Compact (4 aukkoa)
- Sony Xperia Z5 Compact (4 aukkoa)
- Sony Xperia M4 (4 aukkoa)
- Sony Xperia X (4 aukkoa)
- Sony Xperia X1 (4 aukkoa)
- Sony ZR (4 aukkoa)
- LG G2 (4 aukkoa)
- LG G3 (4 aukkoa)
- LG G4 (4 aukkoa)
- LG L65 (4 aukkoa)
- LG Nexus 5X (2 aukkoa)
- LG Nexus 5 (1 aukko)
- LG K 10
- Nexus 4 (3 aukkoa)
- Nexus 5 (1 aukko)
- Nexus 6p (1 aukko)
- HTC Desire 610 (4 aukkoa)
- Moto 4G Plus (3 aukkoa)
- Moto X Style (4 aukkoa)
- Moto X Play (4 aukkoa)
- Jolla (Sailfish 2.0.2.48, ilmeisesti Android-tuella? 4 aukkoa)
- OnePlus 1 (3 aukkoa)
- OnePlus 2 (4 aukkoa)
- OnePlus 3 (3 aukkoa)
- Huawei Nexus 6P (2 aukkoa)
- Moto X Style (4 aukkoa)
- Moto G Dual SIM (4 aukkoa)
- Marshall London (4 aukkoa)
- HTC One (4 aukkoa)
- CAT S40 (4 aukkoa)

Testi antanut puhtaan tuloksen (none of the four vulnerabilities found):
- Samsung S7
- Samsung S6
- Samsung S5 Neo
- Samsung S3-4G
- Samsung Galaxy Nexus
- Samsung Galaxy Trend Plus
- Samsung Galaxy A3
- Samsung Galaxy Tab 3
- Samsung Galaxy Tab 4
- Huawei Honor 6
- Huawei Honor 7
- Huawei Honor 4X
- Huawei P9
- Sony Xperia XA

Vanhan kaavan mukaan media liioittelee ("nyt ei kenenkään puhelin ole täysin turvallinen"), joten haavoittuvan puhelimen omistajan kannattaa lukea tämä Androidcentralin juttu ja seurata tilannetta.

Lisäys 10.8.2016: Googlen mielestä riskiä on suuresti liioiteltu. Tosin Verify Apps ei nähdäkseni ole mikään patenttilääke: se estää kyllä tunnistettujen haitallisten ohjelmien käytön, mutta ei pysty estämään varsinaisen turva-aukon käyttöä. 

tiistai 2. elokuuta 2016

Samyang 14 mm ultralaajakulma

Samyang myy 14 millin ultralaajakulmaa kohtuulliseen noin 430 euron hintaan (Verkkokauppa.com, Rajala Camera ym). Objektiivi on ollut saatavissa jo pitkään mm. Canonin, Nikonin, Pentaxin ja Sonyn kameroille. Varsinkin täysikokoisen kennon kameroissa objektiivi tarjoaa hauskoja mahdollisuuksia, onhan sen kuvakulma peräti 114 astetta. Tätä laajemmat putket ovat kalansilmiä.

Lähikuva autosta.
Suurkirkkokin näyttää todella suurelta.
Objektiivin valovoima on mainio F2,8. Canonin oma vastaava lasi maksaa 2549 euroa, joten Samyangin hinta on vain viidesosa tästä. Where's the catch?

Manuaalitarkennuksessa. Samyang pitää tarkentaa käsin, eikä se edes ilmoita valittua aukkoa kameralle. Käsikäyttö palauttaa kuvaajan jonnekin 80-luvulle, sillä etsinkuva pimenee kun aukkoa pienentää. Jo 80-luvulla järjestelmäkamerat osasivat pienentää aukkoa vasta kuvaushetkellä, jolloin etsinkuva näkyi täydellä aukolla aina kirkkaana.

Käsitarkennus kuulostaa vaivalloiselta, mutta näin laajassa kuvassa sillä on merkitystä vain aivan lähellä kuvattaessa tai täydellä 2,8-aukolla. Yleensä riittää, että etäisyyden säätää (lähes) äärettömään ja pienentää aukkoa. Toinen keino on käyttää kameran lcd-näyttöä suurennetussa tilassa ja säätää sen avulla etäisyys kohdalleen.

Epävarmoissa tilanteissa olen ottanut kolme kuvaa ja kääntänyt tarkennusrengasta vähän kuvien välillä. Toisin kuin 80-luvulla, nyt on varaa ottaa kuvia filmiä säästämättä.

Toinen ongelma näkyy tässä:
Portaat aaltoilevat pahasti.
Objektiivin geometriavirheet ovat joissakin tilanteissa tuntuvia ja viiksi-tyyppisinä niitä on vaikea poistaa täysin. Lightroom 6:n mukana tulee valmis korjausprofiili, joka toimii varsin mallikkaasti.

Korjauksen jälkeen.
Alempaa testikuvaa on hieman suoristettu ja käytetty korjausprofiilin oletusarvoa. Koska objektiivi ei kerro tietojaan kameralle, profiili pitää valita aina käsityönä, mikä on hieman työlästä.

Tiiliseiniä ei kannata kuvata.
Tosin LR 6:n profiili korjaa tuloksen aika hyväksi yhdellä klikkauksella.
Toinen kielteinen, joskaan ei yllättävä ilmiö on vahva vinjetointi suurilla aukoilla:
Täydellä aukolla, ei korjauksia.
Aukko 5,6 vinjetointi ei enää vaivaa.
Vinjetointia voi korjata myös profiililla, mutta korjaus ei ole automaattista, koska aukkotietoa ei ole. Merkittävää on, että täydelläkin aukolla kuva on kiitettävän terävä, kunhan tarkennus osuu kohdalleen.

Laajaan kuvaan mahtuu eikä vääristymiä huomaa tavallisissa kuvissa:
F 13, 1/125 s, ISO 200
Vielä yksi mallikuva Kauppatorin sivukadulta:
F 13, 1/25 s, ISO 200
Sisäkuvissa laaja optiikka pääsee oikeuksiinsa (ei korjauksia):
Kansalliskirjasto.
Portaikko (ei korjauksia):
Kirjaston keskus.
Profiililla korjattu kuva salista:
F 4, 1/8 s, ISO 200, jalustalta
Ruutukaappaus kuvan keskeltä Lightroom-ohjelmasta 100 % tilassa:

100 % suurennos.
Lisää Kansalliskirjastosta Samyangilla ja Canon 50 mm F1,2:lla otettuja kuvia on Flickr-galleriassani.

Objektiivin etulinssi on kirjaimellisesti linssi, todellinen mulkosilmä:
Mulkosilmä.
Lasin kuperuuden vuoksi filtterit voi unohtaa. Muovinen kuppi suojaa linssiä kuljetuksen aikana, mutta on sateen sattuessa epäkäytännöllinen varsinkin matkalla.

Ulkoisesti objektiivi on laadukkaan tuntuinen.
Mekaanisesti objektiivi on laadukkaan oloinen, tarkennusrengas kääntyy pehmeästi noin 270 astetta. Ainoa miinus tulee epäkäytännöllisyydestä: objektiivissa ei ole pintaa, josta sen kääntäminen irti kamerasta olisi helppoa. Tarkennusrengas ja aukkovalitsin peittävät melkein koko putken pinta-alan.

Objektiivi on erityisen suosittu revontulikuvaajien keskuudessa. Muutkin löytävät sille käyttöä, eikä manuaalitarkennus pienen totuttelun jälkeen juurikaan vaivaa. Canonin asetuksilla kuvat alivalottuvat täydellä aukolla ja ylivalottuvat pienillä aukoilla, joten lopullista kuvaa joutuu usein säätämään. Raw-kuvauksessa tämä ei ole mikään ongelma.

Sivun kuvissa kamerana Canon 5Dm3. Kuvien valoisuutta ja kontrastia säädetty Lightroomissa, mutta Presence-säätöjä (saturation, vibrance, clarity) ei ole tehty.

maanantai 1. elokuuta 2016

Windows 11 (Anniversary Update) on pettymys

Windows 10:n ilmainen päivitystarjous umpeutui, mutta päivittäminen ei lopu mihinkään. Huomisesta alkaen Windows 10 -koneiden pitäisi asentaa uusi Anniversary Update, joka tuo lisää ominaisuuksia.

Microsoftin kertoman mukaan päivityksen koko on kolme gigatavua, joten käytännössä kyse on uudesta käyttöjärjestelmästä -- siis oikeastaan Windows 11 -versiosta. Siihen nähden uudistukset ovat hyvin maltillisia, tai suoraan sanoen mitättömiä.

Anniversary Update osoittaa, miksi Microsoft sanoo Windows 10:n olevan viimeinen versio. Käyttöjärjestelmässä on jo kaikki mahdollinen, joten parantaminen on vaikeaa. Jatkossa voi tehdä vain pieniä viilauksia ja lisätä tukia uusille tekniikoille ja oheislaitteille.

Kun parannukset ovat näin vähäisiä, Microsoftin olisi ollut mahdotonta myydä Windows 11 -päivityksiä vanhoille käyttäjille. Siksi Windows 10 on todellakin viimeinen Windows-versio. Kääntäen tämä tarkoittaa sitä, että koska päivityksistä ei tule enää rahaa, Windowsin kehittämiseen ei myöskään käytetä niin paljon resursseja kuin aiemmin.

Mitä uutta Windows 11... anteeksi Anniversary Update sitten tuo? Vaikka Tivin uutinen (jonka otsikko on hieman harhaanjohtava) hehkuttaa parannuksia, mikään niistä ei oikein innosta suomalaista käyttäjää.

Edge-selain saa laajennukset? Jo on aikakin, kaikissa muissa selaimissa ne ovat olleet vuosia. Kuka ylipäätään käyttää Edgeä? En ole vielä keksinyt yhtään syytä vaihtaa Chromesta tai Firefoxista siihen.

Edge-selain vie vähemmän tehoa? Microsoftin mittausten mukaan Edge on nopein ja vähiten sähköä kuluttava selain, joten sen käyttö pidentää läppärin akkukestoa. Hyvä niin, mutta kovin suurta parannusta ei kannata odottaa.

Cortana integroitu käyttöjärjestelmään? Tämän pitäisi olla huono uutinen tietosuojastaan huolestuneille. Eikä se koske suomalaisia, sillä Siristä ja Googlen assistantista poiketen Cortana ei ymmärrä suomea, eikä suomi-tuesta ole edes lupauksia.

Tumma teema vaihtaa "ikkunoiden rikkaan siniset sävyt tummiin väreihin"? Ei kuulosta kovin mullistavalta.

Kameran käyttö kirjautumiseen? Loistava juttu, mutta toimii vain muutamissa läppäreissä ja tableteissa, joissa on infrapunakamera. Pöytäkoneeseen tällaista kameraa ei jostain kumman syystä saa rahallakaan.

Ink-tuki kaikkialla? Hyvä uutinen niille, joilla on tablet tai kosketusnäytöllinen läppäri, ja jotka oikeasti käyttävät stylus-kynää piirtämiseen tai kirjoittamiseen. Ilmeisesti kynäasia on kulttuurisidonnainen juttu, jolla on enemmän merkitystä USA:ssa kuin Suomessa. Meillä en ole nähnyt kenenkään kirjoittavan käsin muistiinpanoja Windowsiin. Joillekin erityisryhmille (kuten piirtäjät tai arkkitehdit) tämä voi olla hyödyllinen ominaisuus.

Windows Defender osaa jatkossa poistaa haittaohjelmia myös offline-tilassa, mikä lisää uskoa Microsoftin lupaukseen, jonka mukaan erillisiä virustorjujia ei jatkossa enää tarvita.

Näiden lisäksi päivityksen pitäisi viilata monia pieniä yksityiskohtia käyttäjiltä saadun palautteen ja taustalla kerättyjen telemetriatietojen perusteella. Toivottavasti niistä löytyy jotain hyödyllistä.

Ja toivottavasti Anniversary Update korjaa vihdoin bugin, joka estää Valokuvat-sovellusta selaamasta kansiossa olevia valokuvia oikein. Kun tiedostoja on paljon, sovellus joko hyppää kuvia yli tai ei näytä selauspainikkeita lainkaan. Edes nuolinäppäimet eivät toimi.

Silloin AU:sta olisi edes jotain konkreettista hyötyä. Ja onpahan AU-päivitys sentään ilmainen.

Lisäys 5.8.2016 Nettiuutisten mukaan Microsoft suosittelee Edge-selaintaan hyvän maun rajoja hipoen. Ei ole korrektia, että käyttöjärjestelmä moittii kilpailevaa ohjelmaa ja suosittelee omaa tilalle. Edge voi kuluttaa vähemmän sähköä, mutta tietoturvan näkökulmasta sillä on merkittävä haitta: Microsoftin estolistat päivittyvät huomattavasti hitaammin kuin Chromessa ja Firefoxissa.

Äsken tullut tiedonkalasteluviesti meni Edgestä läpi ilman varoituksia:

Edge päästää kalastelusivulle.
Chrome estää pääsyn.
Mitäpä jos Microsoft keskittyisi seuraavaksi tähän ongelmaan selaimen nopeuden sijaan? Microsoftin heikkous tällä alalla on tuttua jo vuosien takaa Internet Explorerista, eikä Edge ole yhtään parempi.

Lisäys 15.8.2016: Näin Gmail suosittee Chromea, kun se huomaa käyttäjän tulevan palveluun Edgellä. En pidä tällaista markkinointia asiallisena.

Vaihda Chromeen, sanoo Gmail Edge-käyttäjälle.

keskiviikko 27. heinäkuuta 2016

Jos päivität Windows 10:een, tee se pian!

Ilmainen Windows 10 -päivitystarjous umpeutuu perjantaina 29.7.2016, joten mikäli aiot päivittää Windows Seiskan tai Kasin, nyt on jo kiire. Tarkkaan ottaen aika umpeutuu Suomen aikaa klo 23.59, johon mennessä uuden Windows 10:n pitää olla aktivoitu ts. päivityksen oltava valmis.

Päivitystä ei voi jättää pyörimään itsekseen perjantai-iltana, koska se voi jämähtää virheeseen tai jäädä odottamaan kuittausta asentajalta. Ja jos päivityksessä tulee mitä tahansa ongelmia, niiden selvittäminen vie aikaa.

Jos siis aiot päivittää, tee sen viimeistään huomenna torstaina! Silloin sinulle jää perjantai aikaa selvitellä mahdollisia ongelmia ja viedä päivitys loppuun.

Toki päivityksen voi tehdä myöhemminkin, mutta se maksaa. Jälleenmyyjät saavat hinnoitella Windowsin vapaasti, joten virallista hintaa ei ole. Kyse on kuitenkin yli sadasta eurosta, mikä pelkäksi käyttöjärjestelmäpäivitykseksi on paljon. Windows 10:stä ei ole erikseen päivitys- ja täysversiota, joten hinta on aina sama. Home- ja Pro-versioiden välillä on tietenkin eroa (vieläpä yllättävän paljon).

Mutta kannattaako päivitys? Sitä minultakin on kysytty lukuisia kertoja. Vastausta on mahdoton antaa.

Päivityksessä voi tulla ongelmia, varsinkin jos mukana on vanhoja oheislaitteita. Asennuksen jälkeen käyttäjällä on 31 päivää aikaa palata takaisin edelliseen, joten mikäli päivityksen vaiva ja siihen kuluva aika (2-4 tuntia) ei pelota, kannattaa itse kokeilla.

Vuoden Windows 10:tä käytettyäni voi todeta, että siinä on lopulta hyvin vähän uutta. Kymppi on paljon tärkeämpi Microsoftille kuin käyttäjille. Se helpottaa Microsoftin liiketoimintaa yhdistämällä erilaiset koneet (puhelin, tablet, Xbox, läppärit, pöytäkoneet ym) samaan alustaan.

Käyttäjän näkökulmasta Windows 10:n hyöty on siinä, että hänellä on jatkossa käytössään aina uusin, paras ja turvallisin Windows.

Windows 10 -päivitys uudehkoon koneeseen kannattaa, mutta jos laitteella on ikää neljä vuotta tai enemmän, päivitys ei ehkä maksa vaivaa. Seiska ja Kasi toimivat riittävän hyvin koneen jäljellä olevan käyttöajan.

Niin, turvallisuus -- se on toki tärkeää. Windowsin turvallisuus on teknistä laatua: monilla lyhenteillä ja tekniikoilla pyritään estämään hakkerien tekniikoita ja haittaohjelmia. Tekniikka on kuitenkin vasta puoli ruokaa. Haittaohjelmat pyrkivät huijaamaan käyttäjiä, eivätkä esimerkiksi Office-dokumenttien avulla leviävät kiristysohjelmat pysähdy Windows 10:een.

Windows 10:n mukana tuleva Defender virustarkistin on varsin pätevä ja tuleva Anniversary Update -päivitys parantaa sitä entisestään. Niinpä Microsoftin kanta on, ettei käyttäjä tarvitse koneeseen enää kolmannen osapuolen virustorjuntaa.

Tämä on merkittävä asia, sillä tähän asti erillistä tietoturvaohjelmaa on pidetty peruskäyttäjälle välttämättömänä. Kaupallisista ohjelmista peritään vuosimaksua. Tarjolla on myös ilmaisia (AVG, Avast ym), mutta nekin ovat viime aikoina pyrkineet rahastamaan käyttäjiään arveluttavilla keinoilla.

Jos luotat Microsoftiin, voit ilmaisen 10-päivityksen jälkeen luopua erillisestä tietoturvaohjelmasta ja säästää sen vuoksimaksut. Siinä olisi monelle peruskäyttäjälle konkreettinen syy päivitykseen.

Siis JOS.

maanantai 13. kesäkuuta 2016

Ensivaikutelmia Sony FDR-AX53 4k videokamerasta

Sony AX53 on kuluttajakäyttöön tarkoitettu videokamera, joka tuottaa huippuluokan 4k-videokuvaa peräti 100 Mbit/s datavirralla. Toinen myyntivaltti on erinomainen kuvanvakain, joka pitää kuvan paikallaan jopa 20-kertaista optista zoomia käytettäessä.

Valtteja tarvitaankin, sillä kuluttajamarkkinoilla videokameroiden markkinarako on käynyt ahtaaksi. Paremman luokan älypuhelimet ja yhä useammat järjestelmäkamerat kuvaavat videota. Älypuhelimen etuna on hinta ja pieni koko, järkkäri taas mahdollistaa täydelliset käsisäädöt.

Ensivaikutelma AX53 kamerasta kiinnittyy sen kokoon. Onpa iso optiikka! Elektroniikka ja akku eivät paljon tilaa vie, mutta Zeissin linssit ja kuvanvakaimen osat nostavat painon 631 grammaan. Ilman sähköäkin vakaimen osien kuulee liikkuvan, kun kameraa kääntelee käsissään.

Kameraa hallitsee iso optiikka.
Merkinnästä huolimatta optinen zoomi on "vain" 20-kertainen.
Lukuisat lyhenteet kertovat monipuolisista ominaisuuksista.
Ostin viisi vuotta sitten Sonyn silloisen huippumallin, jossa oli HD-kuva ja 50 fps kuvataajuus. Siihen verrattuna AX53 on kookas, mutta juuri mikään muu ei ole muuttunut. Akku on samanlainen ja ulos vedettävä etsin yhtä heikkolaatuinen. Kosketusohjattu käyttöliittymä tuntuu älypuhelimeen tottuneesta kömpelöltä.

Säätimet ovat tuttuja Sonyn aiemmista kotivideokameroista.
Vanhassa kamerassa oli korttipaikan lisäksi 96 gigatavun sisäinen muisti. AX53:ssa on vain korttipaikka. Sisäinen muisti olisi nytkin tervetullut, eikä sen poisjättämistä yli tuhannen euron kamerasta voi perustella ainakaan kustannussyillä.

4K-kuva vaatii ison ja nopean muistikortin. 
Laajakulma-asennossa optiikka vastaa 26,8 milliä. Maksimizoomi on 4K-kuvauksessa 30-kertainen, mutta silloin apuna on Clear Image -digitekniikka. HD-tilassa zoomi venyy 40-kertaiseksi.

AX53 laajakuva
AX53 maksimizoomi 4K-tilassa
Yllä oleva kuvapari kertoo optiikan kattavuuden. Kuvat on otettu kaappauksina tietokoneen näytöltä, joten alkuperäinen videokuva on vielä parempilaatuinen. Alemmassa kuvassa huomaa digitekniikan lievästi laatua heikentävän vaikutuksen. Blogialusta pienentää isot jpeg-kuvat automaattisesti, kuvien alkuperäinen resoluutio on 2436x1370 pikseliä.

Kuva säilyy terävänä optisen zoomin ääriasentoon asti.
AX53 tallentaa 5.1-ääntä vain HD-tilassa, 4K-videoissa on tyytyminen kahteen kanavaan.

4K-tilassa on valittavissa kaksi bittinopeutta: 60 ja 100 Mbit/s. Molemmat syövät muistikortteja aamiaiseksi. Vertailun vuoksi Samsung Galaxy S7:n bittinopeus 4K-videokuvauksessa on vajaat 50 Mbit/s. Parhaalla laadulla 47 sekunnin pätkä tuottaa 566 megatavun tiedoston (12 Mt/sekunti).

Tallennusaika riippuu nopeudesta.
Suuremmalla nopeudella 128 gigan kortille mahtuu 1 tunti 42 minuuttia videota, 60 Mbit/s nopeudella aika kasvaa 2 tuntiin 46 minuuttiin. Siihen mahtuu jo lomamatkan kaikki videoinnit, luulisin.

Vanhassa kamerassani oli kahvan sisään upotettu pieni usb-johto latausta varten. AX53:ssa johtoa ei ole, mutta usb-lataus on edelleen mahdollista. Manuaalin mukaan tietokoneen portista akun lataaminen kestää 550 minuuttia, mutta erillisellä usb-laturilla se käy nopeammin eikä matkalle tarvitse ottaa erillistä laturia videokameraa varten.

Kameraa voi ohjata wlan-yhteydellä älypuhelimesta. PlayMemories Mobile -sovellus on perin yksinkertainen, sillä voi valita video/still-kuvauksen ja ohjata zoomia W/T-painikkeilla (ei edes nipistysotteella)... ja siinä se olikin.

Älypuhelinohjaus on hyvin yksinkertainen.
Toivottavasti tulevat versiot ovat monipuolisempia. Älypuhelin etäohjaimena tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia.

keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

Windows 10 -sovellukset enintään kymmeneen koneeseen

Vanhassa Windows 8:ssa oli rajoitus, joka esti asentamasta Kaupasta ladattuja sovelluksia useampaan kuin viiteen koneeseen per käyttäjätili.

Uudessa Windows 10:ssä raja on nostettu kymmeneen:

Käyttäjä voi asentaa sovelluksen enintään 10 koneeseen.
Useimmille tämä rajoitus ei tule koskaan vastaan, mutta itselleni tuli, kun kokeilin Windows 10 -asennuksia ja käytössä oli pc-koneiden lisäksi myös Windows 10 Mobile -puhelimia.

Ilmoitus tulee jo siitä, että tiliin on liitetty 10 konetta -- ei siis tarvitse yrittää asentaa samaa ohjelmaa kaikkiin tileihin.

Voisin kuvitella, että tällä on haluttu estää esim. hankkimasta maksullista sovellusta kokonaisen mikroluokan kaikkiin koneisiin. Silti rajoitus tuntuu nykyaikana keinotekoiselta. Kun tilit ovat kuitenkin henkilökohtaisia (niiden kautta synkronoidaan mm. asetukset ja selaimen salasanat), miksi rajoittaa edes tehokäyttäjiä kymmeneen koneeseen?

maanantai 6. kesäkuuta 2016

Samsung S7 oli pettymys matkakamerana

Rikoin vanhaa sääntöä ja otin matkalle mukaan Samsung Galaxy S7:n kuvaamista varten. Ohje kuitenkin sanoo, että matkalle kannattaa ottaa vain kamera, jonka toiminnan tuntee läpikotaisin. Matkalla ei opiskella ja uusi kamera voi tuottaa yllätyksiä.

Juuri niin kävi S7:n kanssa. Vaikka kamera sinällään on mainio, raw-kuvaus tuotti ikäviä yllätyksiä.

Opin kantapään kautta, että pro-tila menee pois päältä, jos kameraohjelman sammuttaa. Tila säilyy, kun muistaa jättää ohjelman päälle ja palaa aloitusvalikkoon koti-painikkeella tai vaihtamalla suoraan toiseen ohjelmaan.

Pro-tila ei vielä takaa raw-kuvausta, joka pitää kytkeä erikseen päälle. Yleensä asetus säilyi, mutta muutaman kerran sekin oli nollaantunut.

Pro-tilassa voi valita automaattisen tai käsitarkennuksen, mutta kuvasymboli on pieni. Sama pätee ISO-arvon valintaan. Parin ensimmäisen päivän kuvat menivät pilalle, kun olin ilmeisesti vahingossa tökännyt asetuksia tarkennuskohtaa valitessani.

Kuvien onnistumisen näkee tietenkin näytöltä, mutta kirkkaassa auringossa ja upeissa maisemissa ei välttämättä huomaa, että kuvat jäävät epätarkoiksi. Esimerkiksi tämä kuva näyttää puhelimen omalla näytöllä ihan hyvältä:

Kuva näyttää hyvältä.
Vasta tietokoneen näytöltä huomaa, miten ISO 400 kohinanpoisto on tehnyt kuvasta mössöä, eikä tarkennuskaan tainnut olla ihan kohdallaan:

Kohinanpoisto on muusannut yksityiskohdat.
Raw-kuvien puuttumisen huomasin vasta, kun yritin siirtää kuvia tietokoneelle. Niitä ei ollutkaan. Ilmeisesti nopeussyistä S7 myös vaihtaa raw-kuvia otettaessa tallenuksen omaan muistiin, vaikka muutoin kuvat menevät muistikortille.

Parin päivän jälkeen opin, että aina kuvaa ottaessa kannattaa tarkistaa pro/raw-asetukset ja varmuuden vuoksi osoittaa tarkennuskohta käsin.

Muutama ongelma jäi silti. Pieni kenno kohisee, eikä sille voi mitään. Jpeg-kuvista kamera poistaa kohinan itse, ja tulos näyttää hyvältä puhelimen omalla näytöllä. Vertailu oikeaan kameraan tietokoneen näytöllä paljastaa kuitenkin suuren eron kohinan ja yksityiskohtien määrässä. Lisäksi S7:n värit jäivät joissakin maisemakuvissa vaisuiksi ja vaativat kuvankäsittelyssä melkoista buustausta, jotta kuvasta tuli kelvollinen.

Vaikka DNG on standardiformaatti, kuvat eivät näy Applen läppärin tiedostohallinnassa. Canonin raw-kuvat näkyvät. Varmaan löytyy laajennus, joka korjaa asian, mutta asia olisi pitänyt tutkia ennen matkaa.

Pahempi ongelma on se, ettei S7 tallenna raw-kuviin sijaintitietoja, vaikka jpeg-kuviin ne tallentuvat (tai ainakaan Lightroom ei osannut lukea niitä). Matkakuvissa sijaintitieto on tärkeä, joten tämä tuli ikävänä yllätyksenä.

Hyvässä valossa alhaisella ISO-arvolla puhelimen kamera tuottaa mainioita kuvia, jotka 16:9 kuvasuhteen vuoksi sopivat maisemiin järkkärin 3:2 kuvia paremmin. iPhone-kuvaajilla on vielä huonommin 4.3 kuvien vuoksi. Samoin kameraa kääntämällä syntyvät panoraamakuvat tulevat usein tarpeeseen.

Hyvässä valossa 16:9 maisemakuvat rokkaavat suoraan jpegeinä.
Loppuyhteenveto on selkeä: Samsung Galaxy S7:ssa on mainio kamera ja raw-kuvaus on mukava lisä satunnaiseen näpsimiseen, mutta oikean kameran korvaajaksi niistä ei ole. Toki hinta ja painokin ovat aivan erilaisia. Raw-kuvauksen hyödyt älypuhelimessa jäävät lopulta pieniksi vaivaan nähden.

Ylipäätään on hullua edes verrata järjestelmäkameraa ja älypuhelinta keskenään, mutta juuri näin Nokian entinen johtaja Anssi Vanjoki teki keväällä 2010. Kuuden vuoden tuotekehityksen jälkeenkin hän on yhä väärässä.

Ja tosiaan -- ei koskaan reissuun uuden kameran kanssa!

Matkan kuvia, enimmäkseen 5Dm3-järjestelmäkameralla otettuja, on galleriassani