Selfiesauva on näppärä vekotin (selfiekeppi)

Älypuhelimen pidike teleskooppisauvalla eli ns. selfiesauva on näppärä laite. Sillä saa hienoja selfieitä, koska varren ansiosta kamera ulottuu kauemmaksi eikä ojentuva käsi näy kuvassa -- mutta on vekottimella toinenkin käyttö: sen avulla kamerapuhelimen saa jalustalle.

Ostin selfiesauvan viikonlopun I Love Me -messuilta. Oli hieman yllättävää törmätä laitteeseen lähinnä naisille suunnatuilla terveys- ja kosmetiikkamessuilla, mutta todennäköisesti naiset ovat miehiä innokkaampia selfien ottajia.

Teleskooppivarren ansiosta sauva menee pieneen tilaan ja kulkee hyvin mukana matkoilla. Kuvausta varten puhelin asetetaan telineeseen, jonka kiinnitysmekanismi on näppärän yksinkertainen: jousen vetämänä pidike puristaa puhelimen tiukasti paikoilleen. Käyttämäni 5,5 tuuman LG G3 -puhelin venytti jousen äärimmilleen, mutta puhelin onkin markkinoiden kookkaimmasta päästä.

Jousella toimiva pidike lukitsee kameran helposti paikoilleen.

Selfieitä varten kannattaa hankkia myös bluetoothilla toimiva pieni kaukosäädin, jota messuosastolla myytiin 10 euron lisähintaan. Ilman säädintä joutuu käyttämään älypuhelimen ajastettua itselaukaisinta, mikä on kömpelöä.

Sauva täyteen mittaan vedettynä.

Itse en kuvaa selfieitä, joten oheiset kuvat on otettu etukameralla. Näinkin sauvaa voi käyttää -- esimerkiksi konsertissa sen nokkaan asetettu puhelin nousee korkealle yleisön yläpuolelle.

Muoviosien mekaaninen rakenne on varsin heppoisa, eikä kääntyvälle nivelelle voi ennustaa pitkää elinaikaa.

Muoviosien rakenne on heppoisa.

Toinen ongelmakohta on teleskooppivarsi, joka itsessään vaikuttaa jämäkältä, mutta jonka palat alkavat käytön myötä todennäköisesti löystyä ja kääntyillä itsekseen.

Nivelen yläpuolella on ruuvi, jota pyörittämällä pidikeosan saa irrotettua sauvasta. Sekä pidikkeen että varren alapäässä on standardi jalustakierre, joten puhelimen voi asettaa jalustalle.

Kamerapidike isolla jalustalla.

Matkalle kannattaa ottaa pieni kokoontaitettava taskujalusta, jolloin älypuhelimen kameralla voi ottaa tärähtämättömiä kuvia pitkälläkin valotusajalla. Myös supertarkat 4K-videot ovat miellyttävämpiä katsella, kun kuvaus tehdään jalustalta. Monissa älypuhelimissa on kuvanvakaustoiminto ainakin HD-kuvaa varten (LG G3:ssa jopa 4K-kuvalle), mutta mikään ei korvaa kunnon jalustaa. Pienellä taskujalustalla puhelinta voi käyttää esimerkiksi tilaisuuden videostreemaukseen ja kuvapuheluihin.

Sauvasta on iloa myös ilman jalustaa, sillä varsi lyhyenä puhelimesta saa paremman otteen eivätkä sormet osu vahingossa painikkeisiin, linssiin tai kosketusnäyttöön.

Selfiesauvoja saa monilta eri valmistajilta noin 50-60 euron hintaan.

LG:n älykello näyttää lupaavalta

LG esitteli tänään ensi kertaa Suomessa tulevia älykellojaan. Ne pohjautuvat Googlen äskettäin julkaisemaan Watch-käyttöjärjestelmään, joten ne toimivat eri Android-puhelinten kanssa.

Toinen LG:n kelloista on perinteinen nelikulmainen, mutta pyöreä malli näyttää mielenkiintoisemmalta. Taitaa olla ensi kerta, kun digilaitteessa on todellakin pyöreä näyttö (mitenkähän siitä saa ruutukaappauksia??).

LG:n älykello ja pakollinen askelmittari-sovellus.

Pyöreä ruutu mahdollistaa todella aidolta näyttävät kellosovellukset. Asiaa tuntematon luulee helposti, että kyse on perinteisestä kellosta. Tapauksesta riippuen tämä voi olla toivottu tai epätoivottu ominaisuus. Kukapa haluaisi hankkia hienon älykellon, jota muut eivät osaa kadehtia, kun eivät ymmärrä mikä se on?

Käyttöliittymää ohjataan nupilla sekä vetämällä sormella näytön poikki eri suuntiin.

Jos olet menossa lentokentälle, kannatta lähteä nyt.

Google on toteuttanut kelloon kiinnostavia ominaisuuksia, kuten puheohjauksen (ei tosin suomeksi) sekä ilmanpainemittarin. Hihna on vaihdettava.

Säätila kellossa.

Kelloja odotetaan myyntiin vielä tämän vuoden puolella hintaluokan ollessa 250-350 euroa. Lisäksi vaaditaan jokin Android-puhelin (vähintään Kit Kat -versio Androidista).

Design on aina makuasia, mutta Apple Watchin neliömäisyys näyttää vanhanaikaiselta. On kiinnostava nähdä, miten markkinat ottavat vastaan Applen kellon -- sitten kun se joskus ensi vuoden alussa tulee myyntiin. Kilpailusta suljetun Applen ja suhteellisen avoimen Googlen välillä tulee mielenkiintoinen.

iOS päästää viskisivuille, Android ja Lumia eivät

Viikonlopun aikana ns. viskigate puhutti sosiaalista mediaa ja poliitikkoja. Samassa yhteydessä kävi ilmi, että skotlantilainen viskivalmistaja Glenmorangie estää suomalaisilta käyttäjiltä pääsyn sivuilleen, koska vahvojen alkoholijuomien mainonta on laitonta.

Glenmorangie estää sivujensa lukemisen Suomesta.

YleX:n uutisen mukaan valmistaja ei itsekään tiedä, miksi suomalaiset (samoin kuin mm. ruotsalaiset, brasilialaiset ja saksalaiset) on suljettu ulos palvelusta. Alkoholilainsäädäntö on kansallista, eikä Skotlannilla ole juridista velvollisuutta noudattaa Suomen lakeja tässä asiassa.

Jostain syystä Applen iOS-laitteiden (iPhone, iPad) Twitter-ohjelma kiertää rajoituksen. Jos twiitissä on linkki Glenmorangien sivulle, se aukeaa normaalisti (kiitos havainnosta vinkanneelle Marko Kankaanpäälle, @MarkoKankaanp):

Viskitietoutta iOS-käyttäjille.

iPhone/iPadin oma Safari-selain ei kuitenkaan pääse sivulle, joten kyse on jostain Twitterin ominaisuudesta. Mutta mistä? Todennäköinen selitys olisi se, että web-yhteydet kiertävät Twitterin oman proxyn kautta, mutta ip-osoite pysyy samana kuin selaimenkin kautta -- eli yhteys näyttää tulevan Suomesta.

Windows Phonen ja Android-puhelimen Twitterit toimivat tavalliseen tapaan, eli sivut jäävät lukematta.

Lumia- ja Android-twiittaajat eivät pääse viskisivulle.

Olisi kiinnostavaa tietää, mitä iOS:n Twitter tekee toisin. Ehdotuksia?

PS. Koskenkorvan markkinointi suomalaisille on kielletty, joten http://www.koskenkorva.com ei aukea Suomesta. Ulkomailta (tai sopivaa proxyä/VPN:ää käyttäen) sivut toimivat normaalisti. Glenmorangie-ilmiö käänteisesti, siis.

Lisäys 14.10.2014: Palvelu näyttää nyt avautuvan ongelmitta kaikille suomalaisille https://glenmorangie.com/. Ilmeisesti palvelun asetuksissa oli tahattomia estoja, koska YleX:n jutussa ylläpito oli itsekin ymmällään, miksi sivut eivät avaudu.

Microsoftin selain varoittaa huonosti haittasivuista

Selaimissa on jo pitkään ollut sisäänrakennettu sulkulista varoittamassa haitallisista sivuista. Sulkulista ei ole aukoton, mutta kaikki apu tietoturvaan on tervetullutta.

Sulkulistojen toimivuudessa on kuitenkin eroja. Kun viimeksi asiaa tutkin, Chrome ja Firefox käyttivät samaa, joukkoistukseen perustuvaa tietokantaa. Microsoft keräsi tietoja itse. Ja sen huomaa tuloksista.

Viime viikolla sähköposti toi jälleen yhden kalasteluviestin.

Varsin tökerö tiedonkalasteluyritys.

Klikkasin tahallani linkkiä, jolloin Chrome antoi varoituksen:

Chrome varoittaa kalstelusta.

Saman teki Firefox:

Firefoxin varoitus.

Mutta Internet Explorer 11 ei sanonut mitään vaan avasi kiltisti kalastelusivun:

IE11 kalastelusuoja päivittyy kilpailijoita hitaammin.

Olen vertaillut asiaa ennenkin ja tulokset ovat aina samat: Chrome ja Firefox varoittavat samoista sivuista ja huomattavasti paremmin kuin Internet Explorer.

Vaikka suoja on kaikkea muuta kuin aukoton, onpahan kuitenkin yksi syy välttää IE:n käyttöä, ellei siihen ole pakottavaa tarvetta.

Puheluiden nauhoittaminen Androidilla

Puheluiden nauhoittaminen tiedostoon on Androidissa helppoa. Sille on myös usein käyttöä. On hyvä, jos voi palata tarkistamaan, mitä ne ajo-ohjeet olivatkaan tai mikä olikaan soittajan ilmoittama puhelinnumero. Ja jos on tekemässä asunto- tai autokauppaa, puhelimessa tehty suullinen tarjous kannattaa ottaa talteen. Eipähän tarvitse jälkikäteen riidellä siitä, mistä oikein tuli sovittua.

Elokuvissa päähenkilöt saavat usein puheluita, jotka olisivat kullanarvoisia todistusaineistona tai äärimmäisen tärkeitä muista syistä. Oikeassa elämässä häiriköintiä tai ex-puolison uhkailua kokevalle nauhoitusmahdollisuus voi olla suureksi avuksi. Ja mikä sen soittajan nimi olikaan? Nimi menee helposti ohi korvien, mutta tallenteesta asian tarkistaminen käy näppärästi.

Oleellista tallentamisessa on, että kaikki puhelut menevät talteen automaattisesti. Koskaan ei voi etukäteen tietää, mikä puhelu on tärkeä eikä nauhoitusta aina huomaa laittaa päälle. Puhelun päätyttyä voi sitten arvioida, kannattaako tallenne säilyttää pysyvästi.

iPhonessa ja Windows Phonessa puheluiden tallentaminen on käytännössä estetty, mutta Androidissa siihen löytyy monia ohjelmia. Automatic Call Recorder on yksi parhaista.

Asetuksista valitaan, mitä tallennetaan ja mihin:

Perusasetukset.

Säilytettäviksi määritellyt puhelut voidaan ohjata esimerkiksi Google Drive- tai Dropbox-pilvipalveluun, jolloin niitä voi kuunnella saman tien tietokoneella.

Soittajien valinta.

Nauhoituksia voi rajata niin, että omassa osoitekirjassa olevat henkilöt jätetään ulkopuolelle. Nauhoitettavia tai ohitettavia voi määritellä myös yksi kerrallaan.

Puhelun jälkeen ohjelma näyttää puhelun tiedot:

Valinnat puhelun jälkeen.

Tallennuksen voi poistaa, puheluun voi lisätä kommentteja tai sen voi vaikka jakaa sosiaaliseen mediaan. Maksullisessa Pro-versiossa on joitakin lisätoimintoja, mutta ilmainenkin versio on yleensä riittävä. Amr-tiedosto vie noin megatavun kymmentä puheluminuuttia kohti.

Tallennetuista soitoista muodostuu lista, josta ne voi kuunnella myöhemmin.

Tallennettujen soittojen lista.

Pientä hämmennystä herättää se, että puheluita voi kuunnella suoraan Saapuneet-kansiosta. Siinä säilyy kuitenkin vain rajallinen määrä uusimpia puheluita, joten pysyvää tallennusta varten halutut puhelut pitää arkistoida tallentamalla ne erikseen.

Automatic Call Recorder toimii mainiosti ja voi joskus pelastaa päivän. Mutta saako sitä käyttää? Tästä on Suomessa usein epätietoisuutta, joten sanotaan se selkeästi: omia puheluita saa nauhoittaa vapaasti eikä nauhoittamisesta tarvitse edes kertoa vastapuolelle. Viestintäsalaisuus ei koske viestintää, jonka osapuolena itse on. Tästä on vanha Tietosuojavaltuutetun ohjekin (näköjään päivitetty vuosi sitten).

Moni kuvittelee nauhoituksen vaativan vähintään ilmoittamista, sillä yritysten puhelinvaihteessa mahdollisesta tallennuksesta varoitetaan ja Nokian vanhoissa puhelimissa vastapuolta informoitiin ärsyttävällä piipityksellä. Informointivelvollisuutta ei kuitenkaan ole, ainakaan Suomessa. Yhdysvalloissakin tilanne vaihtelee osavaltiosta toiseen.

Puheluiden tallentaminen on vapaata, mutta julkinen esittäminen välttämättä ei. Puheluissa saattaa olla arkaluonteisia tietoja, jolloin niiden julkistaminen voi olla paitsi noloa myös suorastaan lainvastaista. Omaan käyttöön tallentamisessa ei ole ongelmia ja se on usein jopa suositeltavaa.

Helppo tapa nauhoittaa omat puhelunsa saa soittajat syystäkin varovaisiksi. Koskaan ei voi tietää, onko toisella tallennus käynnissä. Uhkailu, huono asiakaspalvelu tai häiriköinti saattaa jäädä talteen ja kääntyä tekijäänsä vastaan. Siksi kannattaa suhtautua puheluihin yhtä vastuullisesti kuin sähköposteihin ja miettiä, mitä oikein sanoo/kirjoittaa. Kaikesta saattaa nykyään jäädä pysyvä jälki.

Lisäys 8.6.2016: Puhelunauhoitus voi paljastaa jopa oman surmaajan. 

Päivän sovellus -- ja vieläpä ilmaiseksi

Päivän sovellus on Android- ja iPhone-sovellus, joka esittelee joka päivä yhden mobiilisovelluksen. Ja mikä parasta, kyseisen päivän ajan ne voi ladata itselleen täysin ilmaiseksi.

Päivän ilmaisena sovelluksena Amazing Breaker.

Sovellukset muutaman euron hintaisia, joten rahallinen säästö ei ole kovin suuri. Jokainen sovellus on kuitenkin esitelty suomenkielisellä saatteella ja parhaimmillaan niistä voi tehdä todellisia löytöjä. Valikoimassa on mm. pelejä, apuohjelmia ja hyötyohjelmia.

Ohjelman omat tiedot.

Eräs kiinnostava juttu liittyy ohjelman tekijään. Sovellus on virheetöntä suomea ja tekijäksi mainitaan appturbo.net. Kehittäjän oma sivu on Italiassa (appturbo.it) ja katuosoitteeksi ilmoitetaan Rue de Jeuneurs, Pariisi. Eurooppa on totisesti yhdentynyt, ainakin mobiilissa.

Ilmanpaineanturi älypuhelimissa -- onko huomenna pouta?

Applen iPhone 6:een tulee uutuutena ilmanpaineanturi. On jo aikakin, sillä monissa Android-puhelimissa anturi on ollut jo pitkään. Applen julkistuksessa anturia kehuttiin siksi, että se tekee pienten korkeuserojen nousut ja laskut helpommin mitattaviksi. Tällä onkin kuntoiluohjelmissa suuri merkitys, sillä gps-korkeustieto on epätarkkaa.

Tietenkin ilmanpainetta voi käyttää myös sään ennustamiseen, mutta miksi vaivautua, kun tarkka sääennuste löytyy netistä napin painalluksella?

Fysiikasta kiinnostunut voi tietenkin ladata Google Playstä ilmapuntariohjelman ja leikkiä anturilla. Niin minäkin tein. Barometer Plus on ilmainen ja näyttää lukeman havainnollisesti:

Samsung S5 ja Barometer Plus

Korkeapaineesta päätellen on tulossa poutasäätä (ja niin tulikin, kuva on 10.9.2014). Korkeusnäyttö ei ole ihan kohdallaan, sillä ilmanpainetta ei ole kalibroitu. Sen voi tehdä ohjelman valikosta.

Ilmapuntarilla voi seurata lentokoneen paineistuksen muuttumista. ATR-72-koneessa paine laski alimmillaan vajaaseen 900 hehtopascaliin:

LG G3 -puhelin ATR-72-potkurikoneessa. 

A319-suihkukone lentää korkeammalla, joten painettakin lasketaan alemmaksi. Lyhyellä kotimaanlennolla alimmaksi Barometer-sovelluksen näyttämäksi lukemaksi tuli tämä:

LG G3 -puhelin A319:ssä.

Paine koneen sisällä vastaa 1,8 kilometrin korkeutta luonnossa.

Myös edullisessa Samsung S3 4G -mallissa (tarjoushinta 199 euroa) on ilmanpaineanturi.

Samsung S3 4G

Pienestä koostaan huolimatta anturit tuntuvat olevan varsin tarkkoja, sillä puhelinten antamat lukemat olivat 1,5 hehtopascalin sisällä. Anturi myös reagoi kiitettävän nopeasti: lukema alkoi muuttua heti, kun kone alkoi laskea korkeutta. Kiinnostavaa kyllä, lähdössä paine alkoi laskea vasta kun kone oli noussut runsaan sadan metrin korkeuteen.

Vaikka paineanturi on yksinkertainen, sille voisi keksiä monenlaista käyttöä esimerkiksi koulun fysiikanopetuksesta. Monella koululaisella on anturi omassa puhelimessaan. Jatkossa myös iPhonen omistajilla, tosin vain uusimmassa 6-mallissa.