perjantai 25. tammikuuta 2013

Windows 8 rajoittaa koneiden määrän viiteen

Pari päivää sitten törmäsin ensi kertaa Windows 8:n rajoitukseen. Yritin ladata Windows-kaupasta ilmaisia sovelluksia testikoneeseen, mutta näytölle tulikin ilmoitus:

Käyttäjälle sallitaan enintään viisi Windows 8 -konetta.
Yksittäinen käyttäjä voi asentaa Windows 8:n enintään viiteen eri koneeseen. Tämä on pc-käyttäjälle ihan uusi tilanne: vaikka ostaisi kuusi Windows-pakettia, niistä enintään viisi voi kytkeä samaan käyttäjätiliin.

Microsoftin mielestä käyttäjällä saa siis olla enintään viisi laitetta. Määrä kuulostaa paljolta, mutta itselläni on työpaikan ja kodin pöytäkone, läppäri sekä lukuisia testi- ja lainakoneita, joten viiden raja paukkuu äkkiä täyteen. Lukuun sisältyvät tablet-koneet, mutta ei ilmeisesti Windows Phone -puhelimet (ainakaan se ei herjannut Lumia 920 -puhelimestani).

Rajoitus on sidottu nimenomaan käyttäjätiliin, jonka kautta ostettuja sovelluksia, selaimen kirjanmerkkejä, työpöytäasetuksia ym. synkronoidaan Skydriveen ja koneiden välillä. Ikävä kyllä se näyttää koskevan myös Windows Storesta ladattavia ilmaisia sovelluksia -- ja koska sovelluksia ei muualta saakaan, esto on todella tehokas.

Microsoftin suomenkielinen sivu esittää asian suorastaan saavutettuna etuna: Voit... asentaa omistamiasi sovelluksia jopa viiteen koneeseen. Pah!

Ohjesivun lopussa on vaikeasti avautuva lisäys: Jos poistat tietokoneen, jossa olet käyttänyt tiliäsi ensimmäisen kerran alle viiden päivän kuluessa, voit korvata kyseisen tietokoneen uudella vasta, kun ensimmäisestä käyttökerrasta on kulunut viisi päivää. Luultavasti tässä yritetään sanoa, että lista koneista päivittyy viiden vuorokauden viipeellä.

Raja ei varsinaisesti estä asentamasta Windowsia useampaankin koneeseen, kunhan tyytyy käyttämään vanhan Windowsin puolta. Mutta mitä järkeä on silloin hankkia Windows 8:aa? Toinen kiertotie on luoda useampia käyttäjätunnuksia, mutta silloin esimerkiksi sähköpostit eivät näy kaikissa koneissa ja Skydrive-tilat ovat erillisiä.

Applella on vastaava rajoitus iTunesissa. Sen käyttö oli ymmärrettävää aikana, jolloin musiikki oli drm-suojattua ja sallimalla toisto vain viidessä koneessa haluttiin estää piratismia. Apple ei kuitenkaan rajoita Mac App Storesta ostettujen sovellusten käyttöä millään tavalla, ellei ohjelmanvalmistaja itse tee niin.

Keinotekoiset rajoitukset ovat terve muistutus pilviajattelun varjopuolesta. Microsoft, Google ja Apple rajoittavat maksavien asiakkaiden elämää keinotekoisesti omien intressiensä mukaisesti.

Jonain päivänä tulemme vielä kaipaamaan avoimen pc:n kultaista aikakautta.

torstai 24. tammikuuta 2013

Lenovo IdeaPad Yoga

Lenovo IdeaPad Yoga perustuu hauskalle idealle: näyttö taittuu lähes 360 astetta, jolloin tietokonetta voi käyttää (ainakin) kolmella eri tavalla:
Yoga tavallisena läppärinä.
"Telttamoodi", jossa näyttökuva kääntyy ylösalaisin.
Pad-moodi, kuin tavallinen tablet-kone.
Sain kokeiltavakseni Yogan 13,3" mallin, jossa oli Core i5-prosessori ja 128 gigatavun ssd-levy. Ulkoisesti laite on miellyttävän tuntuinen ja kansi suljettuna mukavan ohut. Taittuva näppäimistö on ylivoimainen ratkaisu verrattuna koneisiin, joissa näyttö irtoaa erilliseksi tablet-koneeksi. Silloin näyttöosassa pitää olla oma akku, joka lisää painoa ja kiinnitysmekanismista on vaikea tehdä riittävän tukevaa.

Yoga vaikuttaa jämäkältä. Näyttöpinta on kiiltävä, jolloin se heijastaa peilin tavoin ja rajoittaa käyttöä kirkkassa valaistuksessa. Kannen yläpinta on vaalea, mutta jostain syystä sormenjäljet tarttuivat siihen kiusallisen hyvin.

Sivulta näkyy, miten siro kone on kyseessä.
Koneessa on tavanomaiset liitännät ja sd-korttipaikka.

Olen suosinut Lenovon koneita niiden tappihiiren ja erinomaisen näppäimistön vuoksi. Valitettavasti Yogassa ei ole kumpaakaan. Ohjauslevy on täysin sileä eikä tappia ole. Ohjauslevyn herkkyys jätti toivomisen varaa. Onneksi kosketusherkkä näyttöpinta toimii kuitenkin hyvin.

Näppäimistö on ikävä kompromissi myös koon suhteen.
Pienissä ja kevyissä koneissa kompromissit ovat väistämättömiä. Näppäinten lyhyet liikeradat on pakko hyväksyä, mutta miksi Enter on pieni ja kapea (samoin kuin Backspace), vaikka reunassa on käyttämätöntä tilaa?

F1-F10-näppäimet voi asettaa joko toimintonäppäimiksi tai ohjaamaan laitteen omia toimintoja. Tämä on näppärää, sillä harva enää tarvitsee perinteisiä F1-tyyppisiä toimintonäppäimiä -- varsinkaan kosketusta tottelevien sovellusen kanssa.

Testikoneessa oli ilminen ajuriongelma, joka sai sen välillä jämähtämään. Näytön kirkkaus vaihteli itsekseen eikä kyse ollut virransäästöominaisuudesta. Tuulettimen ääni erottui jo kevyelläkin käytöllä. Piti oikein tarkistaa, oliko koneessa sittenkin mekaaninen kiintolevy mutta ei, kyllä se oli ssd-mallia.

Lenovon mainio idea kaipaisi vielä hieman viimeistelyä. Toisaalta on pakko kysyä, mitä varsinaista etua on tablet-moodin käytöstä, jos näppäimistö on joka tapauksessa kiinni koneessa ja koneessa on kosketusnäyttö?

keskiviikko 23. tammikuuta 2013

Sähköpostien arkistointi Outlook 2010:ssa

Miten tallennat vanhat sähköpostisi? Toivottavasti sentään jollain tavalla! Vuosien päästä voi syntyä tilanne, jossa vanhat sähköpostit ovat kullanarvoisia. Puhun kokemuksesta.

Omat sähköpostini ovat tallessa kesäkuusta 1994 alkaen, mikä kattaa koko internet-postin käyttöajan. Myös osoite on pysynyt koko ajan samana.

Postien arkistointi on hankalaa, koska sähköpostiosoite vaihtuu yleensä työ- tai opiskelupaikan mukana ja usein vaihtuvat myös ohjelmat. Vanhojen postien tallentaminen tiedostoiksi vaatii työtä, ja niiden raahaaminen vuosien saatossa ohjelmasta toiseen nostaa vaatimustason useimmille ylivoimaiseksi.

Onneksi meillä on pilvi! Nythän viestit säilyvät ikuisesti Gmailissa tai Hotmailissa... vai säilyvätkö? Ainakaan Facebookin posteihin ei ole luottamista, sillä monella on jo tullut täyteen mitta palvelua kohtaan. Kun palvelu loppuu, viestit häviävät tilin mukana.

Gmail ja Hotmail todennäköisesti jatkavat vielä pitkään, mutta voiko niissäkään olla varma kaikkien viestien säilymisestä? Varminta on ottaa itselle kopiot viesteistä esimerkiksi kerran vuodessa.

Itse olen käyttänyt Microsoftin Outlook-ohjelmaa, jossa sähköpostit on järjestetty kansioihin vuoden mukaan. Vuosiarkistoja olen sitten tallentanut itsenäisinä pst-tiedostoina levyille. Tapa ei ole aivan oikeaoppinen, minkä huomaa siitä, että tuki tälle käyttötavalle on hiipumassa. Suositeltu tapa arkistointia varten on käyttää ohjelman omaa Auto Archive -toimintoa.

Outlook 2007:ssa viestikansion tallentaminen tiedostoksi kävi helposti Import/Export-toiminnolla. Uudemmassa 2010-versiossa se on niin piilotettu, että jouduin tänään vuosiarkistointia tehdessäni etsimään sitä pitkään.

Tässä tiedoksi muille, jotka ihmettelevät samaa: export-toiminto on viety Options-valikkoon (Advanced | Export) ja sen tiedostomuotoja on karsittu. Jäljellä on enää pst-tiedosto (no, kukapa Exceliä tai Accessiä kaipaiskaan).

Export-toiminto on piilotettu asetuksiin, mutta löytyy sentään vielä.
Hämäävästi vaihtoehdon nimi on kovin yleinen ("export to a file"), kun ainoa mahdollisuus on pst-tiedosto.

Pst-tiedoston etu on siinä, että niitä voi avata Outlookissa omina kansioina. Kun viestit on arkistoitu vuosittain omina tiedostoina, aiempien vuosien viestit saadaan avaamalla ko. tiedosto.

Muissa ohjelmissa ja palveluissa on omat toimintonsa arkistointiin, mutta strategian joutuu jokainen käyttäjä luomaan itse. Mikä on oma tapasi arkistoida sähköpostit?

tiistai 22. tammikuuta 2013

Mihin sääennusteeseen luottaisin?

Netissä on ylitarjontaa kaikesta -- erityisesti sääennusteista. Windows 8 tyrkyttää säätilaa heti aloitusnäytöllä ja Outlook 2013 -sähköpostissa on jopa erillinen säätilaikkuna. Älypuhelimista, tableteista ja muista laitteista puhumattakaan (on jopa kahvinkeitin, joka näyttää päivän säätilan).

Mutta mihin niistä uskoa? Oman kokemuksen perusteella Windows 8:n käyttämä Bing Weather ei ole erityisen luotettava. Accuweather (jota Apple käyttää) ja Foreca vaikuttavat paremmilta. Voi myös olla, että yksi palvelu on tarkempi tietyssä maassa tai maanosassa ja toinen vastaavasti muualla.

Windows 8:n sääohjelmassa on toiminto, joka itseltäni jäi huomaamatta. Bing-sään lisäksi voi katsoa myös muiden palvelujen tiedot. Esimerkiksi Las Palmasin säästä kolmen eri palvelun tiedot menevät selvästi ristiin:

Windows 8 näyttää kolmen eri tarjoajan sääennusteet
Muut sääennusteet nähdään napsauttamalla pientä ylöspäin osoittavaa kolmiota kuvan oikeassa alanurkassa (jolloin se kääntyy osoittamaan alaspäin, kuten yllä). Erikoisinta listassa on se, että kaikki kolme ennustavat saman päivän säätä aivan eri tavalla (kuva otettu n. klo 19 paikallista aikaa, jolloin tiistaista 22.1. ei ole enää paljon jäljellä!).

Onko Las Palmasissa perjantaina 25.1. sateista +18 C vai aurinkoista +21 C? Jos joku on paikan päällä niin kertokaapa. Accuweatherin näytössä on kolme sateen merkkiä, Bingin kaksi ja Forecan ei yhtään.

Kaikki eivät voi olla oikeassa.

Espoon säästä ennustajat ovat paremmin yksimielisiä.
Oletko itse huomannut jonkin sääpalvelun olevan selvästi muita useammin oikeassa?

keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Paras punaviini

Viinilehti julkisti juuri sopivasti joulun alla Viinistä viiniin -mobiilisovelluksen, joka auttaa valitsemaan parhaat viinit ja löytämään hinta/laatu-suhteeltaan parhaat tuotteet. Sovellus sisältää arviot kaikista Alkossa myytävistä viineistä sekä valikoiman laivojen ja Finnairin tax-free-juomista.

Tällä hetkellä sovellus on saatavilla Androidille, iPhone-versio valmistuu ensi vuonna. Perusohjelma on ilmainen, laajempi Platinum-versio maksaa muutaman euron. Ensi vuonna ohjelmaan on luvassa uusia toimintoja, kuten viiniä ruuan perusteella suositteleva automatiikka.

Käytyäni julkistustilaisuudessa halusin tietenkin testata sovellusta omalla Huawein puhelimellani -- mutta sepä ei onnistukaan, sillä sovellus vaatii vähintään Android 2.3.3:n ja Saunalahden 1,5 vuotta sitten myymässä halpa-Huaweissa on vain 2.2.1. Version voisi päivittää hieman kikkailemalla uudempaan, mutta Saunalahti ei ole tarjonnut yhtään automaattista käyttöjärjestelmäpäivitystä. No, kesäleluksi sen ostinkin.

Kiinnostavaa on se, että Play-kaupan web-versio muistaa rekisteröimäni laitteen ja kertoo heti, ettei asennus onnistu:

Googlen Play-sovelluskauppa varoittaa, ettei viinisovellus toimi.
Yhteensopivuusongelma ei voi olla kovin merkittävä, koska sovellus on suhteellisen yksinkertainen.

Toinen havainto: kun Play-kauppaan menee Huaweilla ja yrittää hakea sovellusta, sitä ei löydy. Ilmeisesti kauppa suodattaa yhteensopimattomat sovellukset pois tuloksista. Tämä on peruskuluttajan kannalta hyvä ratkaisu, mutta kokeneempi käyttäjä haluaisi tietää, mitä muita sovelluksia on olemassa. Nehän voisivat johtaa uuden laitteen hankkimiseen.

Uudella Samsung S3:lla kauppa tietenkin toimii ja sillä pääsee kokeilemaan kaupan hauskinta ominaisuutta: viiniä voi hakea rajahinnan perusteella:

Punaviinit ja rajahinnaksi 15 euroa.
Näin selviävät nopeasti halvimmat täydet viisi tähteä saanutta tuotetta:

.Kolme viiden tähden viiniä alle 15 euron hintaluokassa.
Halvin viiden tähden punaviini on Norton  Barrel Select Cabernet Sauvignon 2008.
Sovelluksessa on linkki Alkon omalle tuotesivulle, joka on lähinnä teknisluonteinen.

Viiniarviot ovat tietenkin subjektiivisia. Amerikkalainen Cellartracker.com antaa viinille vain kaksi tähteä, vaikka yksi arvostelija kehuukin sitä maininnalla "good for the price". Toinen kommentti: "An average Cabernet with no obvious faults, but is a bit too bland, inoffensive and unsurprising to be worth the money at 9,99€". Hinnasta päätellen Alkon monopoliasema ei ole kuluttajan edun vastaista, ja ilmeisesti täysin vapaan kilpailun puuttuminen pitää Suomessa myytävien viinien laadun korkealla.

Itse en tiedä viineistä mitään, joten jos lukijoilla on kommentteja näistä kolmesta viinistä (kaksi muuta siis Regolo 2008 ja Marques de Arienzo Reserva 2004) niin ne ovat tervetulleita.

Entä vastaavat valkoviinit? Tässä lista:

Viiden tähden halvimmat valkoviinit.
Viinien nimet ovat yleensä niin teknisiä, että niitä on vaikea muistaa ellei ole ladannut mobiilisovellusta puhelimeensa, mutta tämän muistaa maallikkokin: Kung-fu tyttö vuodelta 2011.
Kung-fu-tyttöä maistelemaan!

sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Flightradar24 Windows 8 -sovelluksena

Ostin ensimmäisen sovelluksen Windows Storesta: Flightradar24. Suosittu mobiilisovellus, joka näyttää lentokoneiden sijainnit ja lentoreitit, on nyt ilmestynyt Windows 8 -versio (hinta 2,99 euroa).

Flightradar24 nyt myös Windows 8:lle.
Flightradar24:n toiminnoissa ei ole suuria muutoksia aiempiin versioihin verrattuna. Koneet näkyvät kartalla, mistä valitaan kiinnostava lento:

Finnairin aamukone tulossa New Yorkista.
Isolla näytöllä ruudulle mahtuu paljon tietoa -- lennon tekniset tiedot, koneen valokuvia sekä kyseisen koneen aiemmat lennot:

Isolle näytölle mahtuu paljon tietoa kerralla.
Ainoa tieto, mitä ei nähdä, on matkustajien nimet ja valokuvat. Mutta ehkä sekin muuttuu jatkossa. Israelilainen SeatID yrittää myydä lentoyhtiöille sosiaalisen median palvelua, jolla asiakas voi vaikuttaa viereisen istuimen matkustajan valintaan. Pitkän lennon voi hyödyntää esimerkiksi verkostoitumiseen.

Flightradar24 näyttää tietoja myös lentokentiltä:

Flightradar24 näyttää kentän säätilan ja saapuvien koneiden etäisyydet.
Helsinki-Vantaan tapauksessa saapuvat koneet näkee myös kentän omasta palvelusta www.helsinki-vantaa.fi, mutta silloin yksikkönä on kilometrien sijaan kellonaika:

Saapuvien lentojen näyttö kentän omasta palvelusta.

keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Raw on valokuvaajan vakuutus

Ei ole tavatonta, että netistä otettuja kuvia esitellään omina, mutta tämä kanadalaisen kuvaajan (Studio Hera Bell, sivu tällä hetkellä alhaalla) tapaus on häikäilemättömyydessään ennennäkemätön: http://forums.dpreview.com/forums/post/50421807. Keskustelua tapauksesta ja sen opetuksista suomeksi Digicamera.netin foorumissa sivulla http://www.digicamera.net/dnews12/dnews_1212.htm#12122012.

Jos digikuvan alkuperäisestä kuvaajasta tulee kiistaa, miten asian voi todistaa? Exif-tiedoista tai kuvaan upotetuista copyright-merkinnöistä ei ole apua, sillä ne on yhtä helppo luoda kuin poistaakin.

Oikeastaan ainoa keino on säilyttää alkuperäinen raw-kuva itsellä ja julkaista nettiin vain sen jpeg-versio. Raw-kuvia ei pitäisi koskaan luovuttaa muille, sillä ne ovat valokuvaajan vakuutus tulevaisuuden varalle.

En muista nähneeni yhtään ohjelmaa, joka muuntaisi jpeg-kuvan takaisin raw-kuvaksi. Sellaisen ohjelman tekeminen ei kuitenkaan ole mahdotonta, joten raw-kuvan omistaminen ei sinällään todista mitään.

Oleellista on se, että raw-kuvassa on jpeg-versiota enemmän informaatiota, jonka väärentäminen on mahdotonta. Mahdollisessa riitatilanteessa raw-kuvan omistaja voi näyttää, että hänen raw-kuvasta löytyy enemmän sävyjä ja säätövaraa kuin varastetusta jpeg-versiosta.

Kun osa kuvadatasta on kerran pudotettu pois raw-kuvaa jpegiksi muunnettaessa, ei ole mitään keinoa saada sitä takaisin. Muunnos rawista jpegiksi on yksisuuntainen ja pysyvä.

Jos päinvastainen olisi mahdollista, jpeg-kuvaa voisi editoida mielin määrin ja koko raw-kuvaus muuttuisi tarpeettomaksi.