AirDroid hallitsee puhelinta selaimen kautta

Ilmainen AirDroid-ohjelma on näppärä tapa hallita Android-älypuhelinta tai tabletia pc:n kautta. Tiedostojen kopiointi ja erityisesti tekstiviestien lähetys on paljon helpompaa pc:n hiirellä, näppäimistöllä ja isolla näytöllä kuin suoraan mobiililaitteesta.

Ohjelman käyttö on kiitettävän yksinkertaista. Kun AirDroid on käynnistetty, se toimii www-palvelimena (web-palvelin puhelimessa, hah!) ja kertoo pc:n selaimeen kirjoitettavan osoitteen. Sen jälkeen vain kuittaukset molemmista laitteista ja homma toimii:

Nexus 7 -tablet etähallinnassa Airdroidin avulla.

Selain muodostaa melkeinpä windowsmaisen työpöydän mobiililaitteen sisältöön. Esimerkiksi musiikki- ja videotiedostojen siirto pc:ltä tabletiin käy helposti ohjelman avulla, sillä usb-liitäntää ei tarvita ja laitteet voivat olla vaikka eri huoneissa.

Ainoa rajoitus on tarvittava wlan-yhteys, joten ohjelma toimii parhaiten kotona tai työpaikalla.

Vielä kun vastaava ohjelma löytyisi iPhonelle ja Nokian Lumioillekin!

PC:n näppäimistö älypuhelimen käyttöön

Olisipa näppärää, jos älypuhelimen tekstiviestin voisi kirjoittaa vieressä olevan pc:n tai läppärin näppäimistöltä. Oikeaoppinen tapa on tietenkin hankkia erillinen Bluetooth-näppäimistö ja parittaa se älypuhelimen tai tabletin kanssa, mutta harva jaksaa kuljettaa mukana ylimääräistä näppäimistöä satunnaisen tekstailun vuoksi. Miksei läppärin oma näppäimistö kelpaa?

Pikaisen etsimisen jälkeen Androidille löytyi Remote Keyboard -ohjelma, joka tekee juuri tämän. PC ja puhelin yhdistetään wlan-verkolla, mikä rajoittaa ohjelman käyttökelpoisuutta. Bluetooth olisi parempi, vaikka sitä harvemmin pöytäkoneessa onkaan.

Ilmainen ohjelma asennetaan älypuhelimeen, missä se näkyy uutena syöttötapana:

Uusi syöttötapa: Remote Keyboard.

Ohjelman toimintaa säädellään monin asetuksin:

Monet asetukset liittyvät lähinnä verkkotoimintoihin.

PC:lle tarvitaan pieni palvelinohjelma, joka vastaanottaa merkit ja välittää ne puhelimeen. Ohjelma sallii 30 käyttökertaa, sen jälkeen tarvitaan 3 Australian dollarin hintainen rekisteröinti. Palvelin tunnistaa, minkälaista tekstiä puhelin pyytää (esim. yksittäinen syöttökenttä tai kokonainen teksti-ikkuna) ja näyttää siihen sopivan ikkunan PC:llä:

Tekstiviestin kirjoittamista PC:llä (tyyppi "Multi-line Text"):

PC:llä kirjoitettu teksti näkyy välittömästi puhelimessa:

Tekstiviestin kirjoittaminen Androidista nähtynä.

Remote Keyboard hoitaa asiansa, mutta on hieman kömpelö. Syöttötapaa pitää vaihtaa näytön yläreunan palkista ja tekstin syöttäminen ikkunan kautta on hankalaa. Miksei puhelin voisi lukea suoraan PC:n näppäimistöä ja vieläpä Bluetoothin yli?

iPhonelle vastaava ohjelma on Type2Phone, mutta se tukee vain Macintosh-koneita. Sama rajoitus on iKeyboardRemote  ja 1Keyboard -ohjelmissa. Vinkkejä paremmista ohjelmista otetaan vastaan.

Viivyttelevätkö IT-yritykset aukkokorjauksia tahallaan?

Tuoreen uutisen mukaan "Windows-kone kaapattavissa kuvatiedostolla – päivitä heti". Ilmeisesti aukko on ollut tiedossa jo pidemmän aikaa, joten Microsoftin kuhnailuun kyllästynyt Googlen työntekijä päätti itse paljastaa sen.

Näin on käynyt usein ennenkin. Turva-aukot saavat olla ohjelmissa pitkään, ennen kuin valmistajat korjaavat ne. Joskus aiemminkin aukon löytäjä on odotukseen turhautuneena päätynyt itse julkaisemaan tietonsa. Osa myy tietenkin löytönsä suoraan "pimeälle puolelle" hyvää korvausta vastaan. Siellä ovat niin rikolliset kuin haittaohjelmia asiakkailleen tehtailevat yhtiöt. Saattaa olla, että NSA itsekin on ostajien joukossa.

Aukkojen korjaaminen kestää, sillä paikan toimivuus on varmistettava. Viime aikojen Snowden-vuodot asettavat valmistajien kuhnailun ihan uuteen valoon. Entä jos viivyttely onkin tahallista? Ehkä sillä halutaan antaa aikaa NSA:lle, joka hyödyntää aukkoa urkinnassaan.

Salaliittoteoriat ovat kiehtovia, joten niiden kanssa on oltava varovainen. Korjausten viipyminen tuo huonoa julkisuutta valmistajalle ja vähentää asiakkaiden luottamusta. Siksi nopeat korjaukset ovat yhtiön oman edun mukaisia.

Toinen syy hidasteluun voi olla siinä, että jenkkifirmoissa työntekijän suorituksia mitataan jatkuvasti. Uudesta koodista palkitaan, vanhan korjaamisesta ei niinkään. Liiketaloudellisista syistä kannattaa mieluummin tehdä uutta kuin korjata vanhaa -- kunhan vain pidetään huolta siitä, että huonot uutiset eivät räjähdä silmille.

Microsoft on tehnyt läheistä yhteistyötä NSA:n kanssa, vaikka se vielä kuukausi sitten kiisti tällaisen urkinnan mahdollisuuden. Uutiset koskevat Skypeä, Skydrivea ja Hotmailia, mutta ei ole mitään syytä uskoa, etteikö Google olisi joutunut osallistumaan samaan menettelyyn. Tästä kertoo sekin, että brasilialaistietojen mukaan jopa Googlen karttapalvelun käyttäjiä on seurattu.

Nämä uutiset antavat kosolti miettimisen aihetta yritysten tietoturvahenkilöstölle.

Louhisinko bittirahaa kun työntekijät ovat kesälomalla?

Näin kesälomakauden alkaessa firman nörtti saa idean: mitä jos laittaisin tietokoneet tuottamaan rahaa lomien ajaksi?

Bitcoin-bittirahaa voidaan "louhia" tavallisella tietokoneella, mutta prosessi on hidasta. Louhiminen (engl. mining) on termi, jota käytetään uusien bitcoin-rahojen luomisesta, vaikka teknisesti prosessin tarkoituksena onkin lähinnä bittirahan p2p-verkon ylläpito. Mutkikas asia, jota en edes yritä tässä avata -- nörtti kyllä tietää, mistä on kyse.

Tein muutamia kokeiluja ja niiden perusteella louhintapooliin liittyminen näyttäisi tuottavan 1000 megahashin sekuntinopeudella noin 0,03 bitcoinia vuorokaudessa. Bitcoinin päivän kurssi on 85 euroa.

Oletetaan, että kesälomien aikana 100 työasemaa jää käyttämättä ja että nörtillä on pääsy niihin kaikkiin. Yhden työaseman louhintateho on 1-30 megahashia sekunnissa sen prosessorista riippuen. Tehokkaimpia ovat uudet Intelin mallit, joissa on sisäänrakennettu HD Graphics -näytönohjain. Kotien pelikoneissa käytetyt Radeon-näytönohjaimet yltävät 300-600 megahashiin sekunnissa, mutta niitä tuskin löytyy työpaikoilta.

Oletetaan siis, että kukin kone louhii bitcoin-rahaa 20 Mh/s nopeudella. Sadan koneen tehoksi tulee 2000 Mh/s eli 0,06 bitcoinia vuorokaudessa. Neljän viikon loma-aikana ehtii kertyä 1,8 bitcoinia eli noin 130 euroa. Jos koneita on tuhat, tuottoa syntyy jo 1300 euron edestä -- hei, tämähän alkaa kuulostaa hyvältä!

Louhinta kannattaa, kunhan sähkönkulutusta ei huomioida. Prosessorin toimiessa täydellä teholla sähköä kuluu 100-150 wattia konetta kohti, joten sähkölasku ylittää bitcoin-tuotot. Todellinen kulutus on luultavasti vielä suurempi, sillä lämpiminä käyvät koneet lisäävät kesäkuumalla ilmastoinnin tarvetta. Mutta sähkö menee firman piikkiin eikä kukaan huomaa sitä.

Bitcoinien arvo on heilahdellut tänä vuonna voimakkaasti, joskin viimeiset pari kuukautta kurssi on pysynyt melko vakaana. Jos arvo kesän aikana nousee, louhija tienaa enemmän. Yhtä hyvin arvo voi laskea, jolloin myös tuotto putoaa.

Käytännössä suurin este taitaa olla siinä, ettei edes nörteillä ole pääsyä muiden työntekijöiden koneille näiden loman aikana. Lisäksi louhintaprosessin asentaminen ja käynnistäminen sadalla koneella on varsin työlästä, tuhannesta puhumattakaan.

Mutta ajatus tuhannesta koneesta louhimasta rahaa kesäloman aikana on kieltämättä houkutteleva. Raha karttuu tilille, vaikka itse makoilisi uimarannalla.

Nörttiys kannattaa.

Vanha Java käyttäjän oma vika?

Java on tietoturvan murheenkryyni. Tuoreen tutkimuksen mukaan ei ole ihmekään, sillä koneille asennetut Javat ovat luvattoman usein vanhentuneita versioita. Websensen mukaan peräti 93 prosentissa koneista on vanha Java-versio.

Ei mikään ihme, jos Javat ovat päivittämättä. Se on nimittäin luvattoman hankalaa, kuten jo viime syksynä kuvasin.

Yhdessä koneessa Java on vielä jäljellä. Nytkin se ilmoittaa uudesta päivityksestä:

Java-päivitys tarjolla.

Siispä aloitetaan asennus:

Java 7 update 25 valmiina asennettavaksi.

Mutta tuloksena on vain virheilmoitus "Failed to download required installation files", joka ei anna mitään vinkkiä siitä, miksi päivitys epäonnistui:

Failed. Jep.

Ei ole käyttäjän vika, jos koneessa on vanha Java. Vika on Oraclessa, joka ei saa tehtyä päivityksestä toimivaa.

Niinpä ainoa järkevä ratkaisu on poistaa koko Java, jotta koneen tietoturva ei vaarannu.

Java on epäonnistumisensa ansainnut.

Wlan-tukiasema vuokra-autossa

Kehitys on näköjään taas kehittynyt: Hertz tarjoaa vuokra-autoon lisävarusteena wlan-tukiasemaa:

Lisävarusteeksi lastenistuin, navigaattori tai... wlan-tukiasema?

Erikoista kyllä, Espanjassa datasiirto on rajoitettu kolmeen gigatavuun per laite ja Australiassa on 150 megan päiväkohtainen siirtorajoitus. 33 euron hinta neljän päivän käytöstä kuulostaa kohtuulliselta, jos sitä vertaa 3G-puhelimen roaming-maksuihin ja etenkin, jos autossa on koko perhe puhelimineen ja muine laitteineen.

Ei ollut tarvetta tällä kertaa, mutta varsinkin jenkeissä tälle olisi kyllä tarvetta. Pannaan korvan taakse. Mainio idea joka tapauksessa.

Lisäys 12.6.2013: Wi-Fiä ei näytä olevan tarjolla USA-vuokrauksissa. Harmi. 

Niin Applea, niin Applea... avoimet standardit

Vuoden odotetuin Apple-tapahtuma on parhaillaan käynnissä: San Franciscon Moscone Centerissä julkistetaan uusi OS X -versio ja luultavasti tulossa on vielä muutakin kivaa.

Live-lähetystä tapahtumasta voi seurata Apple TV:llä tai nettisivulla http://www.apple.com/apple-events/june-2013/. Sivu näyttää tältä:

Seuraamme juuri Applen toimitusjohtajan keynote-esitystä.

Huomaa sanat "Available shortly. Please check back soon". Tässäpähän odotellaan. Mitään videota ei tule, kyse on lähinnä kiusanteosta: Applen esitystä voi seurata vain Applen omalla selaimella. Apple voisi tietenkin kertoa, että Windowsia ja standardeja videokoodekkeja ei tueta.

Vanhassa iPadissä sama sivu näkyy näin:

Vain applelaisille, muut älkööt vaivautuko.

Onhan se vähän yllättävää, että Apple välittää toimitusjohtajan esityksen vain omiin laitteisiinsa. Vai onko, Applen tuntien?

Kaiken huipuksi lehdistötiedote lupaa Applen tukevan videolähetyksessä "avoimia standardeita".

Applen käsitys avoimista standardeista.

Applella on ihan oma käsityksensä avoimuudesta. Mutta se tuskin yllättää ketään, eihän?